Käsittämätöntä on se, että aikaisempi päätös jätettiin täytäntöön panematta. Virkamiehet viis veisaavat, mitä kaupunginhallitus on jo kertaalleen päättänyt. Juuri päätettiin minimi-oppilamäärän nostamisesta 32 oppilaaseen, mutta tämä ei virkamiehille riittänyt. Niimpä he päätti ehdottaa uudelleen, nyt 48 oppilaan minimi määrästä.

Nyt ehdotetut toimenpiteet ovat lyhytkatseisia! Sokojan koulu on kohta remonttia vaille, Kirkonmäki on tällä hetkellä ilman koulua. ja jos uusi massiivi laitos valmistuu, niin esim. juuri remontoitu Villan koulu jää pieneksi ja kaipaa lisä-rakennusta. Ruotsinkielinen kielikylpy järjestetään Suomenkielisessä koulussa (!???!) Nykyisillä oppilailla (Chydenius + Kirkonmäki) Saataisiin jo vaaditut oppilasmäärät, kun Villan koulun oppilasmäärä pidetään samassa, mutta Sokojan koulun remontti / purkaminen ennakoidaan ja osa Villan oppilaista siirretään uuteen hienoon tuotantolaitokseen. Pidetään kiinni jo päätetystä 32 oppilaan määrästä ja osa Rödsön koulun oppilasta voidaan siirtää Chydeniukseen ja osa Vittsariin. Jääköön Vittsari "hengitysraoksi" sen aikaa, että saadaan kaikki sisäilmat poistettua. Tiedoksenne, Vittsarin koulurakennus on ehjä ja terve, vaikka onkin vanha. En veronmaksajana ymmärrä sitä, että ehjää koulua ollaan lakkauttamassa, jossa on riittämiin oppilaita ja määrä on kasvussa. Samanaikaisesti hyssytellään nykyisiä ongelmia, eli Sokojan koulu tulee kaipaamaan remonttia, myöntäkää se! Nyt peräänkuulutetaan JÄRKEVIÄ päätöksiä, ei virkamiesten mielihalujen tyydyttämistä!

Toisena näkökulmana on se, että koko ajan perustellaan lähikoulujen lakkauttamista säästöillä. Kysynkin, että onko lain vaatima peruskoulutus se ensimmäinen, mistä Kokkolan kaupunki haluaa säästää? Onko todellakin niin, että muita säästökohteita ei ole? Vai onko niin, että perskoulutus on liian helppo säästöjen kohde? Muistakaa, että satsaamalla pienimpiin kuntalaisiimme, on se satsaus tulevaisuuteen. Lapsiperheet ovat se luokka, joka tienaa verorahat kuntaamme. Haluaako Kokkola mainostaa sitä, että "me säästämme peruskoulutuksestamme"? Silläkö saamme kuntamme kiinnostavaksi nimenomaan veronmaksajille?
Esityksen mukaan säästöt olisivat reilun mijoonan vuodessa, hieman uskallan epäillä tätä summaa, mutta väitän, että saisimme saman summan säästettyä "turhemmastakin".....

Halkokarin koulun peruskorjaus ja laajennus on tarpeen. Onko perusparannus kuitenkaan riittävä Halkokarin koulussa vai tarvitaanko kokonaan uusi rakennus? Kaanaanmaantien uusille omakotitaloalueille on muuttanut jo paljon perheitä, joiden lapset tulevat kouluikään varmasti kyllä ennen vuotta 2024. Mihin oppilaat sijoitetaan siihen asti, että Halkokarin koulu on kunnossa? Onko rakentamista mahdollista toteuttaa nopeammalla aikataululla?

Jos nyt on niin, että kaikki pienet koulut pitää sulkea ja keskittää opetus isompiin yksiköihin, niin eikö samalla logiikalla kaupungin kannattaisi rakentaa vain kaksi uutta hienoa ja modernia koulua. Yksi ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen. Niihin haalittaisiin sitten oppilaat koko kaupungin alueelta, Ullavan perukoita myöten. Sehän toisi valtavat säästöt kaupungille. Sillähän ei ole niin suurta väliä, minkälaisia ihmisiä oppilaista kasvaa, kunhan rahaa vaan säästyy mahdollisimman paljon. Vai...?
Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että Vittsarin koulua ei tule lopettaa. En ole koskaan kuullut kenenkään moittivan opetusta siellä. Päinvastoin. Eikä rakennus iästään huolimatta ole millään tavoin esteenä laadukkaalle opetukselle. Päinvastoin lapset todella viihtyvät siellä. Pihapiiri antaa varmasti enemmän virikkeitä heille, kuin jokin iso koulu asvalttipihoineen. Järkevällä suunnittelulla sinne olisi myös helppo lisätä oppilasmäärää, koska kapasiteettiä siellä on. Myös Rahkosen koulun sulkeminen on täysin järjen vastaista.
Ps. Kuinkahan moni päättäjistä lukee oikeasti nämä mielipiteet?

Vittsarin koulu on hyvin elinvoimainen lähikoulu. Ja kyllä, rakennus on vanha, kunnioitettavat 132 vuotta. Mutta samalla myös yksi niistä harvoista kokkolalaisista kouluista jossa ei ole sisäilmaongelmia. Miksi rakentaa tässä taloudellisessa tilanteessa uusia muutaman vuoden "terveitä" kouluja kun kaupungissa on jo valmiina käytössä täysin terve koulu. Vittsarin koulussa on parhaimmillaan ollut yli 80 oppilasta eli resursseja on ottaa vastaan lisää oppilaita. Kaupunki on systemaattisesti siirtänyt oppilaaksiottoalueiden rajoja Chydeniuksen koulun hyväksi eli laajentanut sen aluetta Vittsarin ja Rödsön koulujen kustannuksella. Tälläkin hetkellä Vittsarin oppilasmäärä olisi korkeampi jos oppilaaksiottoalueet olisivat edullisemmat. Yksi mahdollisuus olisi yhdistää Rödön koulu Vittsariin. On väitetty että pienet koulut eivät kykene toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa. Ei pidä paikkaansa ainakaan Vittsarin osalta: opettajat ovat motivoituneita toteuttamaan opetussuunnitelmaa käyttäen hyödyksi mm. monipuolista luontoa koulun ympärillä (joen varsi, metsä, pelto, vaellusreitti), koulun pitkää historiaa, rakennettua ympäristöä, kyläläisiä jne. Ja tässä APUNA käytetään nykyaikasta tekniikkaa. Tärkeintä on opetuksen sisältö ja opetustavat, ei uudet tilat. Vanhakin voi olla kaunista ja toimintakykyistä jos siihen annetaan mahdollisuus! Koulun luovat oppilaat ja henkilökunta ei itse rakennus!! Vittsarin koulu on aktiivisessa harrastuskäytössä, lauantai-iltanakin siellä oli pelaamassa jääkiekkoa reilut 15 henkeä, sekä aikuisia että lapsia! Vittsarin koulu on turvallinen lähikoulu lapselle sekä fyysisesti että emotionaalisesti. Sekä vanhemmat että lapset tuntevat toinen toisensa yli luokkarajojen.

Juu ensiksi asiat hiljaa hissukseen hyvän tovin ohjataan tiettyyn suuntaan jotta saadaan perustelut tehdä tiettyjä ratkaisuja sitten tietyn ajan kuluttua... Muista kouluista en tiedä, mutta ruotsinkielisellä puolella juuri näin, jos oppilaita olisi jo pidemmän aikaa ohjattu eri tavoin emme olisi tässä tilanteessa, Chydenius ei olisi pullollaan ilman happea, kyläkoulut eivät olisi tyhjäkäynnillä eikä Kyrkbacken väistötiloissa. Jo 1980-luuvlla kaikki lapset Kirilahden kaukaisimmiltakin perukoilta yritettiin ohjata Villaan kun Villa kärsi oppilasvajeesta, vanhemmat ja henkilökunta Vittsarissa taisteli tosissaan ja voitti, sai pitää oppilaansa. No siitäkö kaupungin virkamiehet viisastuivat ja ovat sen jälkeen ihan silleen varovaisesti vaivihkaa, ettei kukaan huomasi, ohjanneet oppilaita raja-alueilta mieluummin Chydeniukseen ja Villaan kuin Vittsariin ja varmaan Rödsön osalta sama juttu. Tästä ei varmaankaan ole virallista päätöstä eikä sitä missään nimessä myönnetä, mutta tämä on kaikkien tiedossa. Jos se 2-sarjainen Chydenius on pakko saada pykättyä (vaikka se on muita vaihtoehtoja kalliimpi ratkaisu) niin luonnollisesti Kyrkbacken joka on ilman koulua siirretään sinne. Villan koulua ei millään perustein voida lähteä laajentamaan kun se vasta peruskorjattiin ja samaan aikaan parin kilometrin päässä olevan Kyrkbacken sisäilmaongelmat olivat jo täysin tiedossa eikä Kyrkbackenia samalla liitetty Villaan ! Silloin olisi ollut otollinen hetki aikaansaada säästöjä, nyt olisi järjetöntä laajentaa Villa. Samalla rahalla voi laajentaa Vittsari ja samalla saneerata se. Joskin se on terve rakennus eikä mitään akuuttia saneerauksen tarvetta ole joten Vitsaria ei todellakaan tarvitse ensikädessä saneerata, eivät oppilaat, eivätkä opettajat eivätkä vanhemmat valita eivätkä vaadi uutta vaan vilpittömästi arvostamme tätä meidän upeaa 133-vuotista koulua jossa lapset saavat pitää kummitustaloa kellarissa kevätjuhlissa ja vintilä on jännittävä koulumuseo ja keskikerroksessa erittäin toimivat ja käyttökelpoiset opetustilat. Ja piha todella iso ja monipuolinen, metsäkin täynnä majoja joissa on yövyttykin. Kaikki kateelliset ovat tervetulleita kouluumme - tilaa on ! Niin ja oppilaista suurin osa tulevat kaksikielisistä perheistä ja iso osa ihan suomenkielisitä. Vittsarin koulua ei voida sulkea jotta kaupunkikouluun saataisiin oppilaita !

En vastusta Alaviirteen koulun sulkemista . Olen katsonut läpi kaupungin hallituksen laskelmat säästöjä tulee . Toivon että opetuksen laatu paranis vaikka huonoa se ei ole nytkään .Yhdysluokat poistuisivat > luokkahenki ME paranis > koulupäivät saman pituisia > lapset tuntevat jo toisensa ihan eskarista asti yläkouluun ja toivoisin että koulukiusaaminenkin vähenis >

Ihan järjetöntä touhua laittaa Rahkosen koulu lakkautuslistalle. Aikoinaan koulun yhteyteen rakennettu monitoimitalo on tehty koko kunnan asukkaiden liikuntapaikaksi. On iso liikuntasali jossa pyörii monia liikunta- ja kerhoryhmiä päivittäin. Punttisalilla on runsaasti käyttäjiä. Rahkosen kirjasto on tarpeellinen ja tärkeä kokoontumispaikka jossa myös nuorisotoimi- ja 4H järjestävät lapsille toimintaa. Ja koko kaupungista ei löydy lapsille niin luonnonläheistä välitunti- ja liikuntaympäristöä mitä Rahkosen koulua ympäröivä mäntymetsikkö on. Astukaa päättäjät lasten saappaisiin ennenkuin teette julmia päätöksiä! Kokkolanhan pitäisi olla myös hymyilevien lasten kaupunki :)

Kannanotto Alaviirteen koulun puolesta

Pienessä lähikoulussa käytännön asiat ovat toimineet hyvin.

Lainaus Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden tavoitetila 2020-luvulla sivu 12: Alaviirteen koulun yhdistäminen Lohtajan kirkonkylän kouluun ei oppilasennustejakson alkuvaiheessa toisi opetusryhmien koon takia opetuksen henkilöstösäästöjä lainkaan.
Tehostumista tapahtuisi vuosina 2018-2019, kun Kirkonkylän alueella oppilasmäärä kasvaa ja vastaavasti Alaviirteen alueella oppilasmäärä pienenee. Koulussa olisi kuusi opetusryhmää ja esiopetusryhmä. Ryhmäkoot olisivat lähes optimaaliset

Henkilöstösäästöt s.23 72 000 + 16 600 euroa. Kuinka pitkältä ajalta?

Mikä on tarkemmin lähes optimaalinen? Saisimmeko tietää miten suuria ryhmäkoot tulevat olemaan ja riittääkö luokkahuoneita? Ovatko ryhmäkoot liian suuria jo vuonna 2017-2018? Nyt jo esiopetuksen tilat ovat ahtaat. 1 huone ja vuonna 2016-2017 eskareita on 20 + 5 ohjaajaa. Joskus myös vierailevia työntekijöitä kuten englannin opettaja, seurakunnan työntekijä tai erityislastentarhanopettaja. Jos kerran henkilösäästöjä ei tule lakkauttamalla Alaviirre voisiko sille antaa jatkoaikaa vuosi? Monta kertaa koulujen lakkauttamisella todellisia säästöjä ei ole voitu osoittaa. Mitä ovat lisääntyneet kuljetuskustannukset varsinkin paluukuljetusten osalta? Paluukuljetuksia on porrastettu koulupäivien pituuden vuoksi. Sivulla 25 on kyllä kerrottu että Koulukuljetuksiin vaikuttaa oleellisesti lukujärjestysten suunnittelu ja se, kuinka monta eri alkamis- ja päättymisaikaa kouluissa on. Kokkolassa on juuri aloitettu joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Hankkeessa ovat mukana kaupungin eri toimialat. Palveluverkkomuutokset otetaan huomioon tässä selvityksessä.

Koulurakennuksen tuleva käyttö on muussa kuin koulutoiminnassa on vaikeaa ja kallista remontoida muuhun käyttöön. Sivukylällä kiinteistöt ei mene kaupaksi. Välikannuksen lakkautettu koulu on edelleen myymättä. Kiinteistöjen ylläpidosta tulee kustannuksia. Alaviirteen koulu on hyvässä kunnossa. s 28 Peruskorjauksien säästöt lakkaavista kouluista. Säästö peruskorjaustarpeen vähenemisestä oli merkitty Alaviirteen koulun osalta 1,1 miljoonaan euroa (uudishinta). Rakennus on jo olemassa joten miksi laskennallisesti on ilmoitettu uudisrakennuksen rakentamiskustannus? Tulot kiinteistön tai maapohjan myynnistä 10 000-20 000 euroa. Sekin vain mummonmökin hinta eikä vastaa todellista arvoa.

Liite 1 oppilasennuste s 19. Alaviirteen (ja kaikkien koulujen osalta) oli ennuste vuodelle 2021-2022 23 oppilasta. Ei tietoa vuodesta 2017-2020. Sivulla 15 olevat pylväät ei anna tarkkoja lukuja paitsi että vuonna 2022 on 19 oppilasta.

Liite 4 kuljetuskustannukset s 1. Virheellinen tieto. Koulu ei enää ole alkanut klo 8 Alaviirteellä kenelläkään.Onneksi. Koulun aloituksen ja lopetuksen yhdenmukaistaminen olisikin ollut mielestäni hyvä tehdä jo aiemmin.

Sivulla 2 sanotaan että vasta vuonna 2020 kun Alaviirteen koulussa on 23 oppilasta kuljetettavia lapsia on 50 (5 eskaria, 22 yläkoululaista ja ilmeisesti loput ala-astelaisia) jotka mahtuvat yhteen linja-autoon. Vuonna 2017 lapsia on enemmän joten mahtuvatko he yhteen autoon? Kahdesta autosta tulee lisää kustannuksia.

Kuljetuskustannuslaskelmat on tehty vuoteen 2020 eikä nykytilaan.
Nykytila 28 265 euroa/vuosi
Vuosi 2010 46 781 euroa/vuosi
Kustannusten kasvu 18 516 euroa
Lukuvuoden 2017 alusta kuljetuskustannuksten kasvua ei ole arvioitu

En stor förändring inom undervisningstjänsterna. All förändring behöver inte vara dålig. Hellre se om vad pengarna räcker till än att som nu, eller håller på att bli, pga stadens ekonomi, att alla skolor och elever inte får undervisning med tillräcklig "lärartid"

Vanhemmat puolustavat väkevästi omia koulujaan, hyvä niin, näin pitääkin. Kirjoituksista kuuluu se, että tehdyt säästölaskelmat perustuvat laskelmiin jotka eivät läheskään kaikilta osin pidä paikkansa ollen liian alhaiset. Ei mitenkään yllättävää. Selväähän on se, ettei säästöjä saada siinä määrin kuin on laskettu (sinänsä summa on mitätön). Eikä kukaan pysty laskemaan mitä kouluverkon karsiminen, keskitetyt isot yksiköt kaikkine seurannaiskustannuksineen loppupeleissä tulee maksamaan. Kaikkea ei voi edes rahassa laskea, itse asiassa niitä kaikkein tärkeimpiä asioita jotka puoltavat pieniä yksikköjä ei voi rahassa laskea. Mutta tässä kaikkien kirjoitusten välissä on tärkeä painottaa se, että PERUSKOULU KUULUU LASKISÄÄTEISIIN PERUSPALVELUIHIN, tämä kyseinen lakisääteinen peruspalvelu koskee koululaisia eli alaikäisiä, myös hyvin nuoria lapsia. Meidän aikuisten ja päättäjien perusvelvollisuus ja päättäjän kannalta ensisijainen tehtävä (prioriteetti) on pitää huolta näistä meidän lapsista parhaalla mahdollisella tavalla ja järjestää peruskoulutus parhaalla mahdollisella tavalla. Peruskoulun osalta tämä tarkoittaa mahdollisimman lähellä lapsen kotia olevaa kohtuukokoista lähikoulua. Kokkolassa puhutaankin lähikouluperiaatteesta, sillä esim. Kaustarinkin koulu rakennettiin. Lähikouluperiaatteen tulee koskea kaikkia kuntalaisia tasavertaisesti huolimatta missä asuu ja huolimatta mihin kieliryhmään kuuluu, tämänhetkinen kouluverkko niin suomen- kuin ruotsinkielisellä puolella takaa jotenkuten tämän tasavertaisen oikeuden, joillekin tulee edelleen kohtuuttoman pitkä koulumatka. Kouluverkko ei voida missään nimessä lähteä tiivistämään koska tämä tarkoittaisi lähikoulujen karsimista (sulkemista) ja isoja yksikköjä. Koska Kokkolaan peruskoulutukseen käytettävät kustannukset ovat maan keskitason alapuolella, ei pitäisi olla kovin paljon painetta karsia lakisääteisestä peruspalvelusta. Nyt säästöjä on haettava muista ei-lakisääteisistä ei perus-palveluista joita löytynee runsaanpuoleisesti !