Keskityn vain suunnitelman positiiviseen osaan: on erittäin hyvä asia, että suomenkielinen lukiokoulutus keskitetään kokonaa Länsipuiston kiinteistöön. Sen nykyinen kahtiajako vaikeuttaa lukion toimintaa ja syö niukkoja resursseja.

Ullavassa on tasan kaksi ala-astetta. Etäisyys näiden koulujen välillä on 15 km. Oppilaita (1-6 lk) on 32 (Veikko Vionoja) ja 36 Rahkonen + esikoululaiset (4-6). Oppilasrajan nostaminen 32 opp. 48 oppilaaseen lopettaisi molemmat koulut. Sitten oppilaat kuljetettaisiin Kälviälle, Kaustiselle, Kannukseen tai Toholammille. Pyöreästi on joka suuntaan matkaa n. 30 km - riippuen missä päin Ullavaa asuu.
Veikko Vionojan koulun oppilasennuste on huonompi kuin Rahkosen. Mutta tilanne voi muuttua jopa yhden perheen muuttaessa kuntaa tai kunnan sisällä. Koulu on v. 2002 peruskorjattu, terve, esteetön ja valoisa rakennus. Rahkosen koulu on iäkäs, mutta ikäisekseen suhteellisen hyväkuntoinen. Rakennuksen ikä vaikuttaa esim. siivouskustannuksien suuruuteen, koska materiaalit eivät ole nykyaikaiset eivätkä helppohoitoiset. Myöskin portaikot rakennuksessa ilman hissiä estävät esteettömyyden.
Kuitenkin, haja-asutusalueella ei voida pelkästään katsoa väestörekisterin antamia oppilasennusteita, koska tilanne muuttuu niin pienestä suuntaan tai toiseen. Rahkosen koulun sulkemisesta ns. säästöt ovat 0 e, koska kuljetuskustannukset kasvavat, sekä esim. lasten päiväkodin lopettaminen & siirtäminen toisiin tiloihin, kirjaston siirtäminen ym. aiheuttavat niin mittavia kustannuksia, että säätöjä ei synny.
Rahkosen koulun osalta pitäisi rauhassa odottaa ja katsoa miten tilanne kehittyy. Rakennushan ei nuorru, mutta tuleeko niitä kaavailtuja korjauskustannuksia niin paljon kun on ennustettu.
Veikko Vionojan pieneen oppilasmäärään vuorostaan saataisiin apua esim. siirtämällä oppilasraja Kälviän Välikylälle. Monena vuonna on kaupungin suuntaa ehdotettu, että koska Kälviällä on painetta liian suurista oppilasmääristä, voisiko Välikylän oppilaat kuljettaa Veikko Vionojan koululle Ullavan kirkonkylälle ? Matka olisi lyhyempi kuin Rahkosen koulun oppilaiden kuljettaminen Veikko Vionojan koululle.
Haja-asutusalueen olevan kaiken toiminnan lopettaminen ei ole ratkaisu Kokkolan kaupungin vaikeaan taloustilanteeseen. Meidän sivukylien asukkaidenko pitää maksaa kantakaupungin homekoulut ? Nyt se maalaisjärki myös kantakaupunkiin..

Vastustan keskitettyjä suurkouluja!

En siis tajua, kyläkoulut kuulostavat olevan terveitä rakennuksia, vajaakäytöllä, eihän tällaisia rakennuksia / kouluja voi lakkauttaa, ne pitää ottaa tehokkaampaan käyttöön kaikin mahdollisin keinoin (siis pyrkiä kaikin keinoin nostamaan oppilasmäärä, jos ei onnsitu, tyytyä minimirajaan). Huonokuntoiset koulut pitää saneerata sellaisinaan, okei maksaahan se, mutta kyllä maksavat uudetkin rakennukset. Eikä nykyajan rakentamisella todellakaan saada kovin laadukkaita tai pitkäkestoisia ratkaisuja, huhun mukaan jopa Isokylässä on jo ongelmia. Ja puhutaan ympäristöystävällisyydestä ja ekologisuudesta jne. Ne kyläkoulut joissa ei vielä ole ilmanvaihtoa (ilmeisesti näitä siis vielä on....?!) tulisi säilyttää sellaisinaan, edustaisivat ympäristöystävällisiä, ekologisia kouluja, niitä voisi sitten verrata nykyajan kouluihin. Elinkaarikouluja pitää ehdottomasti välttää, täyttä rahastamista rakennuttajan & ylläpitäjän puolelta, kunta saneeraa ja rakentaa omat koulunsa JA PITÄÄ NIISTÄ ITSE HUOLTA VIIMEISEN PÄÄLLE !

Oppilasrajaa ei tule nosta, 32 on hyvä. Kaikki ei ole isojen yksiköiden kannalla. Pienet koulut tulee säilyttää ja maaseutua tukea kasvussaan!

Jos Kokkola toteuttaa supistukset, saa kunta erittäin huonon maineen. Sen maineen hälventämiseksi ei hymyilevät miehet auta. Veronmaksajat olettavat saavansa verojen vastineeksi muutakin kuin pimeän, hoitamattoman kylätien ja suljetun koulun.

Rahkosen koulua ei saa lopettaa!!!!

Suuret luokkakoot eivät palvele oppilaita vaan hiljaiset oppilaat jäävät hiomiotta kun taas äänekkäät oppilaat saavat huomiota.

Entinen päätös 32 oppilaan alarajasta on hyvä ja se pitää säilyttää. Ullavan alue tarvitsee molemmat koulut pitkien välimatkojen vuoksi. Kuntaliitossopimuksessa luvataan turvata monipuoliset asumismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Ei niitä, jotka tahtovat asua maaseudulla, pidä rangaista viemällä kaikki palvelut pois. Sopimuksessa myös luvataan kehittää ja ylläpitää lähiliikuntapaikkoja sekä paikallista liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaa, tukea paikallisidentiteetin säilymistä ja edistää asukkaiden hyvinvointia. Koulun lakkauttaminen ei siis ole lainkaan sopimuksen mukaista. Suurin este Rahkosen koulun lakkauttamiselle kuitenkin on kuntaliitossopimuksen kohdassa 2: 2.2 kohta 3: Lähipalvelujen turvaaminen - lähipalvelujen turvaaminen tasapuolisesti laajentuvan kunnan alueella. Laissa perusopetus on määritelty lähipalveluksi, koska se kohdistuu erityissuojen alla oleviin lapsiin ja koska sen suorittaminen on pakollista. Jos lapsen koulumatka pitenee nykyisestä n. 15-30 minuutista päivässä 2 tuntiin päivässä, ei sitä voi enää laskea lähipalveluksi. Perustuslain mukaan tulee perusopetus kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia! Ei ole lapsen edun mukaista laittaa häntä istumaan autossa monta tuntia päivässä huonosti hoidetuille teille! Asioita täytyy tarkastella lähtökohtaisesti lasten edun kannalta! Oletetut säästöt sulavat tienpäälle kohonneina kuljetuskustannuksina ja lasten pahoinvointina. Niin fyysisenä kuin psyykkisenäkin pahoinvointina! Kokkola on lasten ja nuorten kaupunki - tai ainakin niin itseään mainostaa. Nyt jos koskaan on aika näyttää se toteen ja tehdä päätökset lasten etua ajatellen!

Koulu säilytettävä entisellään. Kulut karsittava kaupungin henkilöstövahvuudesta, joka on todella suuri. Virkamiehiä vähemmäksi.