Luottamusta kansalaisten silmissä valtion hallintoa ja toimijoita kohtaan tulee rakentaa aktiivisesti. Tällä hetkellä suunta on alaspäin.
Edellisessä vastauksessa vastaisinkin tähän. Ei toteudu. Jatkuvaa vastaan asettelua ja jos pyytää apua ei sitä saa. Saa vain halveksuntaa ja apu jää aina saamatta.
Kukaan ei ota vastuuta jos kyselee miksi meillä on välillä liian vähän työntekijöitä töissä. Miksi niitä ei voi hälyttää töihin? Miksi listat suunnitellaan liian ohuiksi? Vaarannetaan turvallisuutta. Välillä on pelkästään aivan uusia työntekijöitä töissä.
Sitte jos on aivan pakko kutsua joku töihin kutsutaan vain uusia työntekijöitä. Kokeneemmat eivät saa tehdä ylitöitä. Sitten kun on vain uusia töissä niin se rasittaa kokeneempia kun joutuu opastamaan parhaimmillaan 4 henkilöä+tekemään omat työt.
Juuri näin sen täytyy olla, toiminnan täytyy olla sekä avointa, läpinäkyvää, kansalaisia tasapuolisesti kohtelevaa että ennalta-arvattavaa, jotta siitä syntyy luotettava ja hyväksyttävä kuva.
Luottamus syntyisi juuri edellisessä kohdassa käsittelyssä olleella avoimuudella. Luottamusta on siis yhtä hankala saavuttaa kuin avoimuutta. Luottamus riippuu myös hyvin paljon henkilökemioista ja ihan inhimillisistä ja yksilön ominaisuuksista. Paljon voi tehdä luottamuksen eteen mutta paljon on myös asioita, joihin ei voi vaikuttaa.
Avoimuus ja todellinen kansalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon lisää luottamusta.
Empatiaa tai tarkemmin siitä viestimistä soisi olevan enemmänkin nykyisessä kovassa ympäristössä
Oman viraston osalta jatkuvuus ja vakaus eivät ole olleet varsinaisia hyveitä, päinvastoin.
Taas ihannetilanne, mutta tuo empaattinen hallinto ei ainakaan omassa valtion virastossa toimi ollenkaan, päinvastoin.
Luottamuksen rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää aivan jokaisessa portaassa, kussakin aktiivisesti. Rakentamisen suunnan luo johtajuus, joka kannustaa. Sosiaalisen pääoman vahvistaminen proaktiivisella toiminnalla on vaikeaa ellei yleinen suhtautuminen sitä salli. Julkilausutut toimintatavat tulee olla selkeästi ymmärrettäviä siten, ettei niissä ole turhaa tulkinnan varaa (joka vähentää luottamuksen rakennuspalikoita).
Luottamus on ansaittava, teot ratkaisevat. Ja mallin siihen on tultava ylhäältä, hallitusohjelman luojat mukaan lukien.
Ihannetilanne, mutta ei toimi tällä hetkellä.