Hallinnossa tärkeintä on, että se on ennakoitavaa (noudatetaan lakeja ja yhteisesti sovittuja periaatteita), mikä ehkäisee mielivaltaisten toimien käyttämistä - tämä siis sekä virastojen sisäisesti että laajemmin. Luottamus on kaiken perusta. Jos se menetetään esim. huonon henkilöstöhallinnon tuloksena, seurauksena on kyynistä suhtautumista ja "olen vain töissä täällä" -ajattelua. Empatiaa ehdottomasti tiettyyn rajaan saakka, mutta sen rinnalle iso annos jämäkkyyttä. Ilman määrätietoista toimintaa ei saavuteta sellaisia välttämättömiä tavoitteita, jotka ovat väistämättä joidenkin (ryhmien tai yksilöiden) etujen vastaisia. Sosiaalista pääomaa pitäisi hyödyntää paremmin sekä työpaikoilla että yhteiskunnassa. Edelleen on paljon esteitä myös osaamisen potentiaalin saamiseksi täysipainoisesti käyttöön työpaikoilla (iso este ovat virastojen sisäiset hierarkiat ja suoranainen syrjintä, jota kuitenkin on mahdotonta näyttää toteen...).

Periaatteessa näin. "Hallinto nojaa jatkuvuutta ja vakautta luoviin, julkilausuttuihin toimintatapoihin, " Sisältää myös riskin, että ei uskalleta uudistua, vaikka olisi tarvetta.

Hallinto on kaukana, esimies videoyhteyden takana. Empaattisuus melko hankalaa.

Avoimuus, luotettavuus ja empatia tulee olla tasapainossa. Kuten jo todettua, joitakin päätöksiä on tehtävä vaikka ratkaisu vaikuttaisi siltä ettei olisi empaattinen.

Empaattinen hallinto vaatii myös empaattista vuorovaikutusta ja erityisesti kuuntelevaa ja hyväntahtoisesti ymmärtävää inhimillisyyttä.

TYHJIÄ SANOJA

Eturistiriidat ja syrjiminen kuriin. Tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että järjestelmän sisällä on niitä, jotka ns. maalittavat tai sitten mahdollistavat sen.

Empaattisuus on hyve, mutta rationaalisuus on vielä ideaalisempi piirre hallinnossa.

Empaattisuus saati jatkuvuus ovat vielä hyvin kaukana todellisuudesta, jollei jatkuvuudella tarkoiteta muutosta...
Viimeiset 15 vuotta ovat olleet jatkuvaa muutosta ja muutoksen muutosta. Se ei ole ainakaan luonut vakautta. Tällä hetkellä olemme hallinnollisten muutosten murroksessa ja nyt kysytään sitä todellista selkärankaa tilanteen hallitsemiseki ja rakentamiseksi.

Luottamusta voidaan lisätä antamalla vastuuta siitä, että toimitaan niihin julkilausuttuihin toimintatapoihin.