suoran demokratian kehittäminen

Edellä mainitun teknologisen tutkimuksen lisäksi T&K rahoituksen pitäisi tukea yritysten uudistumista kohti vihreää siirtymää oikeudenmukaisesti siten, että työntekijöistä tuetaan muutoksessa Just transition-periaatteella.

Infra, kansainväliset hankkeet, pitkäjänteiset ja kunnianhimoiset tutkimushankkeet kilpailukykyisille ryhmille. Myös korkean TRL:n tutkimusta ja TRL-asteikon "pullonkauloja" pitää rahoittaa, labrasta käytäntöön on liian pitkä matka. Tutkimuksella pitää olla vaikuttavuutta. Tekniikka, luonnontieteet ja terveystieteet ovat kalliita tutkimusaloja, joten pienillä hankkeilla ei saada tehtyä mitään vaikuttavaa.

Infra, kansainväliset hankkeet, pitkäjänteiset ja kunnianhimoiset tutkimushankkeet kilpailukykyisille ryhmille. Myös korkean TRL:n tutkimusta ja TRL-asteikon "pullonkauloja" pitää rahoittaa, labrasta käytäntöön on liian pitkä matka. Tutkimuksella pitää olla vaikuttavuutta. Tekniikka, luonnontieteet ja terveystieteet ovat kalliita tutkimusaloja, joten pienillä hankkeilla ei saada tehtyä mitään vaikuttavaa.

Yksi keskeinen kohde tulisi olla kokeellisen tutkimuksen kansallisen infran vahvistaminen valituilla kärkialoilla. Hyvä esimerkki on VTT:n investointi Bioruukkiin, jossa laboratoriomittakaavan tuloksia voidaan skaalata lähelle teollista mittakaavaa. Näitä tarvitaan enemmän ja ne tarvitsevat pitkäjänteisen sitoumuksen rahoitukseen.

Toinen tärkeä asia on aitojen valintojen tekeminen, jonka kautta voidaan tehdä pidempijänteisiä panostuksia kansainvälisten T&K kärkien kehittämiseen.

TKI-hankkeisiin, joista uskottavan suunnitelman ja esitettyjen tulosmittarien perusteella jää selkeää konkreettista hyödynnettävää hankkeen päätyttyä.

Ensisijainen tarve on uusien innovaatiovetoisten nuorten kasvuyritysten tukeminen ns. start-vaiheesta kasvuvaiheeseen, koska yritysten kasvu pysähtyy helposti start-vaiheen jälkeen. Pienten ja keskisuurten yritysten roolia kansainvälisessä t&k- ja innovaatiotoiminnassa tulisi myös parantaa, jolloin luotaisiin t&k-vetoisia ideoita hyödyntäviä globaaleja verkostoja. Niin sanottuja keskisuuria teknologiavetoisia ”Mittelstand”-yrityksiä tarvittaisiin lisää Suomeen. Suurten yritysten osalta on luotava uusia foorumeja yritysten ja soveltavan tutkimuksen välille.

Lisäksi on suuri tarve markkinoilta johdettujen innovaatioiden ja sitä tukevan tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen. Tärkeää on yritysten ja yliopistojen välisen soveltavan tutkimuksen nostaminen uudelle tasolle. Yliopistojen on nostettava tämä yhteistyö samalle tasolle kuin julkaisujen ja opinnäytteiden tuottaminen. Yliopistoihin tarvitaan siis uudet osastot, jotka keskittyvät tähän omien teknologisten vahvuuksien kautta. Tällä tuetaan ns. ulkoisvaikutusten leviämistä, joka on innovaatiopolitiikan tärkein kulmakivi.

Suomen kannattaa tuottaa itse ideoita ja innovaatiota, mutta myös hyödyntää muualla tuotettua tietoa. Suomen innovaatioympäristön ei kuitenkaan kannata perustaa osaamistaan vain muualla tuotettuun tietoon, vaan kehittää jatkuvasti uutta, jotta meillä on sellaista osaamista ja kyvykkyyttä, että pystymme soveltamaan uutta tietoa.

Vaikeassakin taloustilanteessa tulisi muistaa, että julkinen t&k- ja innovaatiorahoitus on pitkällä aikavälillä kannattavaa toimintaa. Tähän on kaksi syytä. Ensiksi julkiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ja muut kansallista innovaatioympäristöä parantavat toimet vaikuttavat laajasti myönteisesti koko yhteiskuntaan. Toiseksi Suomessa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö sekä innovaatiotoiminta kilpailevat globaalisti niiden maiden kanssa, joissa tutkimus- ja kehityspanokset ovat monikertaiset Suomeen verrattuna.

ois ranskalaisia ja suomalaisia sekä saksalaisia firmoja jotka on f acen ja microsoftin kaltaisia tienaa datankeruulla

Soveltavaan perustutkimukseen, jota Suomessa ei toistaiseksi rahoiteta.
Karrikoiden:
Perustutkimus jota yliopistot tekevät, tutkii ilmiöitä, kuten magnetiikkaa. Soveltava tutkimus, jota yritykset tekevät, tekee hieman paremman magneetin. Mutta soveltava perustutkimus etsii ilmiölle uusia käyttökohteita, kuten magneettikuvantamista. Vain soveltavalla perustutkimuksella voidaan tuottaa insinööriosaamisen perusteella uusia tuotteita, palveluja, ja innovaatioita. Painotan tässä uudestaan terveysteknologian näkökulmaa, jonka avulla luomme ratkaisuja sairaanhoidon tuottavuuteen ja väestön vanhenemisen aiheuttamaan palvelutarpeen kehitykseen.

Liiketoimintamallin ja skaalautuvan liiketoiminnan kehityksen tukeminen. Pilottihankkeet, nopea päätöksenteko.