McKinsey on kartoittanut yksitoista keskeistä vihreää toimialaa, joiden arvo vuonna 2030 on yhteensä jopa 12 biljoonaa euroa. Ottamalla johtavan roolin vihreässä siirtymässä Suomella arvioidaan olevan mahdollisuus luoda noin 200 000 työpaikkaa ja kasvattaa BKT:tä noin 24 miljardilla eurolla. Koko Pohjoismaita tarkasteltaessa voitaisiin luoda hieman yli miljoona työpaikkaa.
Pohjoismailla on erityisen hyvät edellytykset nousta johtajiksi kuudella yhdestätoista toimialasta: hiilidioksidin hallinta, vety, sähkön ja energian varastointi, rakennukset, liikenne, kuluttajatuotteet ja jätehuolto. Esimerkiksi kohdistamalla TKI-toimintaa edellä mainituille aloille voitaisiin parantaa työllisyyttä sekä edistää yritystoiminnan ja TKI-toiminnan kansainvälistymistä.
Panostuksia tulee osoittaa korkeakoulujen alueelliseen kehittämistehtävään, joka toteutuu parhaiten suuntaamalla tähän toimintaan TKI-rahoitusta.
Yliopistokeskusten rahoitusta on lisättävä merkittävästi. Yliopistokeskukset ovat verkottuneet laajasti ja ne omaavat tiiviit yhteydet alueensa elinkeinoelämään. Yliopistokeskusten vahvistaminen pitkäjänteisellä rahoituksella voidaan tehokkaasti tavoittaa suurten keskusten ulkopuolisten alueiden yrityskenttää ja edistää elinkeinoelämän TKI-resurssien kasvattamista.
Jatkossa on pyrittävä vahvistamaan yliopistokeskusten roolia koulutuspalvelujen tuottajana, niin tutkintokoulutusten kuin jatkuvan oppimisen osalta. Keskeinen tavoite on saada aidosti nostettua matalan koulutustason omaavien yksilöjen koulutustasoa. Lisäksi rakennemuutosaloilla ja perinteisen teollisuuden parissa voidaan tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen järjestelmän kautta saada nopeasti ja tehokkaasti uutta korkeaa osaamista työelämään.

Osaamisen vahvistaminen, kumppanuusmallit ja innovatiivinen julkinen sektori ovat kaikki tärkeitä strategisia tavoitteita, joihin tulee panostaa. Tätä tulee tukea riittävällä julkisella panostuksella TKI-toiminnan tueksi. Rahoitusta tulee ohjata eri toimijoille siten, että erityisesti kehittämistä ja innovointia pystytään tekemään ns. oikeissa ympäristöissä, ei pelkästään "innovaatioekosysteemeissä".

Yhtenä tärkeänä toiminnan painopisteenä tulee olla lähivuosina sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-toiminnan tukeminen, sillä meneillään olevan uudistuksen, väestön ikääntymisen ja yhteiskunnallisen polarisaation vuoksi sote-sektoriin kohdistuvat paineet ovat mittavat. Niitä ei ratkaista kestävästi ilman, että pitkäjänteiseen TKI-toimintaan ohjataan riittävästi rahoitusta.

On tärkeää tavoitella T&K-rahoituksen mahdollisimman suuren vaikuttavuuden edistämiseksi rahoituksen kohdistamista sellaisille toimijoille, joilla on parhaat edellytykset uusien tieteellisten, teknologisten tai kaupallisten tuotosten kehittämiseen.
Lain jatkovalmistelussa on siksi tärkeää huomioida tutkimuksen yhteiskunnallisten vaikutusten monimuotoisuus, vaikutusten aikajänteiden vaihtelu ja myös uteliaisuustutkimuksen merkittävä rooli kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisessa. Rahoituksen kehittämisessä on mahdollisimman suuren vaikuttavuuden edistämiseksi huomioitava myös eri TKI-toimintojen vaikuttavuuden erilaiset aikajänteet. Näin pystytään jatkuvasti tuottamaan uutta tietoa ja osaamista, joka kantaa vuosikymmenien päähän yhteiskunnan ja talouden uudistumisen pohjana.

Ammattikorkeakoulujen nykyistä TKI-vastinrahoitusta tulee korottaa. Nykyisellä rahoituksella ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä palvella alueitaan on liiaksi ulkoisen TKI-rahoituksen varassa.

Suomen Akatemian rooli on syytä pitää vahvana, ja Business Finland -rahoituksen tulisi kohdistua entistä vahvemmin korkeakoulujen ja tiedelaitosten sekä yritysten yhteistyöhön, millä on on potentiaalia houkutella lisää yksityisiä investointeja. Yliopistojen edellytykset tieteen ja tutkimuksen toteuttajana ja laadukas perustutkimus on turvattava.

Rahoitusta tulisi suunnata sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen että kilpaillun rahoituksen kasvattamiseen. Ilman riittävää rahoitusta perustutkimukselle ei synny innovaatioita. Suoraan yliopistoille allokoidulla lisärahoituksella yliopistot voisivat pyrkiä varmistamaan lupaavien tutkijoiden urakehitystä nykyistä paremmin ja tarjota esim. siemen- tai valmistelurahoitusta lupaaville uusille tutkimusaihioille.

Kilpaillun rahoituksen muotojen tulisi mahdollistaa riittävän laaja-alaisesti myös humanististen ja taidealojen sekä pienyritysten osallistuminen. Rahoituksessa tulisi huomioida erityisesti taidealalähtöinen TKI-toiminta. Taidealojen pientoimijoilla ei ole mahdollisuutta lähteä itse rahoittamaan TKI-toimintaa. Taidealojen osallistumista voisi tukea esimerkiksi kehittämällä Vaikuttavuussäätiön tukimekanismeja ja Creative Business Finland -rahoitusta.

Myös yhteiseurooppalaiseen TKI-toimintaan panostaneiden ja osallistuvien toimijoiden (vrt. EIT KIC -yhteisöt) tukeminen myös kansallisesti on tärkeää.

Lisäykset pitää kohdistaa korjaamaan vääristymiä (varmistettava yritysvetoisuus ja sisällöllisesti tukemaan digivihreää siirtymää) ja syntyneitä pullonkauloja (lueteltu aiemmin). Lisäykset pitää kilpailuttaa kansallisesti (ei alueellisesti tai toimijoittain) ja myöntää riittävän isoina kokonaisuuksina vaikuttavimmille hankkeille. Mittareina julkisen TKI-rahoituksen vaikuttavuudelle pitää tavoitella konkreettista itsensä jollain aikataululla takaisin maksavaa hyötyä esim. yksityisen sektorin työpaikkoja, tuottavuutta, uutta liiketoimintaa, uutta teknologiaa ja osaamista, julkaisuja, patentteja tai muuta immateriaalista oikeutta.

Ensinnäkin tutkimusrahoitus vaatii pitkäjänteisyyttä ja strategista kykyä sitoutua rahoittamaan kiinnostavaa tutkimuskohdetta pitkäksi ajaksi. On tärkeää, että rahoitusta ei etukäteen jaeta joihinkin tiettyihin valittuihin kohteisiin, vaan jätetään Business Finlandille ja Suomen Akatemialle tilaa tehdä työnsä.

Esimerkiksi Nesteen biopolttoaineiden kehitys vaati noin 10-15 vuoden määrätietoisen työn ennen kuin se alkoi tuottaa tätä nyt nähtävää tulosta. Tekoälytutkimusta on tehty Suomessa 70-luvun alusta alkaen mm. Akatemian huippuyksikkörahoituksella. Tällaista tutkimusta ja niitä tuloksia, joita se tuottaa ei voida tehdä hallituskausien mukaan päätettävillä rahoituskohteilla.


Perustutkimus ja soveltava tutkimus täydentävät toisiaan ja molempia tarvitaan toimivassa TKI-järjestelmässä. Nykytilanteessa julkisen rahoituksen tulee erityisesti korjata soveltavaan tutkimukseen ja yliopisto – yritys -yhteistyöhön syntynyt rahoitusaukko.

Siksi soveltavaan tutkimukseen ja yliopisto – yritys yhteistyöhön pitää tehdä merkittäviä panostuksia. Esimerkiksi VTT:n Lupaavimmat teknologiat -raportin pohjalta voisi hakea aloja, joiden ympärille rakennettaisiin merkittävät yhteistyöalustat kunnollisella julkisella rahoituksella.

Samalla rahoituskriteerejä pitää ohjata tuotekehityksestä kohti sovellettua tutkimusta, sillä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että julkinen rahoitus on tehokkaimmillaan nimenomaan kun vielä tehdään aidosti tutkimusta.

Myös perustutkimuksen rahoitusta tulee vahvistaa.

Yliopistojen profiloitumista tulee vahvistaa siten, että yliopistot keskittyvät niihin aloihin, joissa ne voivat olla maailman huipulla. Valtion tulisi kannustaa yliopistoja alakohtaisesti verkostoitumaan maailman huippujen kanssa.

Business Finlandin ja Suomen Akatemian saatava oma liikkumatilansa tässä. VTT:n tekemän Lupaavimmat teknologiat -raportti voi toimia yhtenä reittinä alojen priorisoimiselle, joille rakennetaan nykyistä merkittävämmät yhteistyöalustat julkiselle rahoitukselle.

Soveltavaan tutkimukseen ja yliopisto – yritys -yhteistyöhön tulee suunnata suuri osa kasvavasta TKI-rahoituksesta. Myös perustutkimuksen rahoitusta on vahvistettava.

Yleisemmin tähtäimen pitää globalisoituneessa maailmassa olla pyrkimys maailman huipulle. Siksi korkeakoulujen profiloiduttava nykyistä enemmän ja Suomen kannattaa kannustaa eri aloja verkostoitumaan maailman huippujen kanssa.

TRL 4 ja 5 tasojen osalta on nähtävissä selkä rahoitusaukko. TKI-työn rahoitus pitää saada 4%/BKT uralle. Lisätään erityisesti soveltavan tutkimuksen ja tutkimus-yritys-yhteistyön rahoitusta. Toisin sanoen lisärahoituksen pitää pitkälti kohdistua BF:n kautta jaettavaan rahoitukseen.