Osaajien saatavuuden varmistamiseen, sekä koulutuksen että Suomen houkuttavuuden esille tuomisen kautta. Pääomasijoittaminen olisi hyvä sisällyttää TKI-kokonaisuuden määritelmään. EU-ohjelmien tuomaa rahoitusta pitää varmistaa hankkeiden valmistelun riittävällä tukemisella. Business Finlandin rahoituksen ja pääomasijoittajien välistä kapulanvaihtoa pitää tukea. Yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä on myös syytä vahvistaa. Verkostot syntyvät ja kehittyvät yhteishankkeissa.
Mittaroidaan niitä alueita,jotka tuovat hyvinvointia ja perustetaan reuna-alueille uteliasuustutkimusta. Tiedetään hyvin miltä aloilta (vientialat) hyvinvointi syntyy. Esim. Akatemia mukaan Business Finlandin VEtureihin, rahoittamaan _hyödyllistä_ tutkimusta (Akatemialli lisärahaa jotta kaiken ei tariv olla hyödyllistä). STN, VNK byrokratian lopetus, säästetään kuluissa ja voidaan siirtää rahat tutkimukseen.
Kilpaillun rahoiteuksen siirtäminen suoremmin tutkimuslaitosten budjettiin auttaa myös. Nyt menee liikaa henkilötyövuosia hakemuksiin (myöntötaso 10-20%). Lisäksi tutkimuslaitoksille mittarin ja palkitseminen hyödyllisistä tutkimustuloksista
Keski- ja pitkän aikavälin ennakointia tukevaan tutkimukseen, joka liittyy kansainvälisiin megatrendeihin/haasteisiin ja niihin liittyviin ongelmiin. Tutkimuksen tulisi ottaa huomioon kestävän kehityksen ulottuvuudet, ml. ympäristö, talous, digitalisaatio ja terveys.
TKI-toiminnan pitäisi pystyä tukemaan Suomen tutkimuksen kansainvälisesti kilpailukykyä ja lisäämään spin-off yrityksiä.
• Ammattikorkeakoulujen nykyistä perusrahoitusta tulee korottaa. Nykyisellä rahoituksella ammattikorkeakoulut eivät pysty toteuttamaan lakisääteistä tehtäväänsä palvella alueitaan. Edelläkäyvä, innovatiivinen tutkimus- ja kehittämistyö on perusta myös koulutuksen kehittämiselle ja kyvylle tuottaa edelläkävijämäistä osaamista työmarkkinoille. TKI-työ on edellytys myös sille, että ammattikorkeakoulujen tarjoamien jatkuvan oppimisen tuotteet toimivat niille annetussa roolissa työelämän kehittäjinä. Perusrahoitus tarvitaan pitkäjänteiseen, laadukkaaseen työhön, jolla ammattikorkeakoulut pystyvät tarjoamaan parhaan mahdollisen ekosysteemin kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä takaamaan oman profiilin mukaisen, tutkimukseen perustuvan koulutuksen laadun.
• Kilpaillun TKI-rahoituksen määrää on tarpeen kasvattaa ja yritystukien painopistettä kohdentaa toimintaan ylläpitävistä tai markkinointiin kohdistuvista tuista TKI-toimintaa edistäviin tukiin. Business Finlandin rahoitusta tulee siis kasvattaa erityisesti tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön tähtääviin rahoitusinstrumentteihin. Instrumenttien painopistettä tulee muuttaa siten, että kansainvälistymisvaadetta rahoituksen ehtona pienenennetään.
• Suomen Akatemian osalta rahoitusta tulee kasvattaa erityisesti soveltavaa tutkimusta tukevaan rahoitukseen. Ammattikorkeakoulut toivovat Suomen Akatemialta parempaa ymmärrystä soveltavan tutkimuksen roolista TKI-ekosysteemissä. Lisärahoituksen painopisteen tulee olla Strategisen tutkimuksen neuvoston alaisissa rahoituksissa.
• Suomi tarvitsee myös tukimuotoja, joilla kannustetaan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia osallistumaan eurooppalaisiin ja kansainvälisiin rahoitushakuihin. 4 % tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että suomalaiset tutkimusorganisaatiot menestyvät esimerkiksi EU:n Horisontti-ohjelman hauissa.
• Korkeakoulujen ja yritysten koulutus- ja TKI-yhteistyötä tulisi vahvistaa enenevässä määrin kehitysyhteistyön rahoitusinstrumenttien kautta, siten myös korkeakoulut voivat toimia yritysten kanssa yhdessä tehtävien kehitysyhteistyöhankkeiden osalta vastuuroolissa.
Kansallisen 4% TKI-tavoitteen saavuttaminen edellyttää TKI-panostusten noin 6 %:n vuosittaista kasvua. Uudellamaalla 6 prosentin kasvu-ura tarkoittaisi 280 miljoonan euron vuosittaista TKI-menojen lisäystä. Tämä on merkittävä lisäys, jonka toteutuminen vaatii aktiivisia alueellisia toimenpiteitä yhteistyössä valtion kanssa. Samalla on tärkeää huomata, että paikallisia ja alueellisia, kansainvälisesti merkittäviä innovaatioekosysteemejä vahvistamalla saamme tutkimus- ja innovaatiotyöstä enemmän vaikuttavuutta. Tällaiset ekosysteemit tuottavat niin ratkaisuja maailman polttaviin ongelmiin kuin lisää taloudellista elinvoimaa. Tämä houkuttelee alueille myös lisää kansainvälistä osaamista ja rahoitusta sekä yksityisen puolen TKI-panostuksia. Kansainvälistä huipputasoa olevat yliopistot, tiedeyhteisö ja tutkimusryhmät sekä innovatiiviset yritykset pystyvät parhaiten houkuttelemaan Suomeen kansainvälisiä osaajia yhteistyössä ja kumppanuudessa kaupunkien kanssa. TKI-rahoitusta tuleekin kohdistaa erityisesti yritysten kasvua tukeviin palveluihin, poikkitieteellisiin TKI-ohjelmiin sekä kaupunkien kehitys- ja kokeilualustatoimintaan. Rahoituksen tulee sisältää myös riittävä vastinrahoitus, jotta Suomi voi hyödyntää täysimääräisesti EU:n rahoituksen, esim. erityisohjelmat.
Tutkimustoiminnan kansallisen tason jatkuva nostaminen on tärkeää, mutta TKI-ekosysteemien on kyettävä lisäksi hyvin laajaan uusimman tiedon vastaanottamiseen. Uusimman tiedon saanti ja omaksuminen vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyökykyä ja nykyistä laajempaa kansainvälisesti suuntautuneiden asiantuntijoiden ja tukijoiden määrää.
Valikoida kärkialueet joihin satsaukset pitää tehdä. Luoda houkutteleva ympäristö ulkomaisille osaajille ja pääomalle.
EU-hankkeiden valmistelua ja vastinrahoitusta on tuettava siten, että yksikään suomalaisen toimijan tekemä EU-komission arviointiseulan läpäissyt EU-hanke ei jää tekemättä valmistelu- tai vastinrahoituksen puuttumisen vuoksi. Tämä on tunnistettu pullonkaula EU-rahoituksen hyödyntämisessä, ja se on korjattava esimerkiksi perustamalla rahasto, josta voi hakea läpimenneisiin EU-hankkeisiin tukea valmisteluun ja vastinrahoitukseen. Tämä instrumentti tarvitsee ympärilleen strategisen viitekehyksen, jossa määritellään selkeä kunnianhimoinen tavoite EU-rahoituksen kotiuttamiselle Suomeen ja varmistetaan poliittinen tuki erityisesti suurille ja merkittäville EU-hankkeille. Näin Suomi voi myös olla mukana vaikuttamassa EU-politiikkaan ja kontribuoida yhteisen eurooppalaisen TKI-toiminnan kehittämiseen tuomalla osaamistaan yhteiseen pöytään. Vastaavasti se myös houkuttelee Suomeen enemmän huippututkimusta, edistää suomalaisten TKI-toimijoiden osaamisen kehittämistä ja tuo kotiutettuja euroja huomattavasti isommat kerrannaisvaikutukset työllisyyden ja osaamisen kasvun myötä.
Toiseksi, Suomen tulee jatkossakin tavoitella suuria yhteiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuuri-investointeja. Kajaaniin sijoitettu LUMI-supertietokone on osoitus siitä, että EU-komissio ja 10 eurooppalaista maata ovat valmiit investoimaan Suomessa sijaitsevaan tutkimusinfraan, josta hyötyvät erityisesti suomalaiset tutkijat ja yritykset. LUMIn myötä olemme saaneet jo kansainvälisiä kumppanuuksia mm. Japaniin ja Singaporeen, mikä tarkoittaa suomalaisille tutkijoille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia tehdä tutkimusta maailman ylivoimaisesti tehokkaimmilla työkaluilla. LUMIn ympärille kehittyvän ekosysteemin jatkuvuus on turvattava ja momentum hyödynnettävä myös seuraavien yhteiseurooppalaisten supertietokoneinvestointien kautta.
On hienoa, että Parlamentaarinen työryhmä sitoutui 4% BKT tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, mutta pelkästään pitkäjänteisen rahoituksen takaaminen ei vielä riitä, vaan on myös tärkeätä kohdentaa julkinen rahoitus oikein. Valtaosa innovaatioista syntyy yritysvetoisissa innovaatioekosysteemeissä, joissa julkisella rahoituksella vivutetaan yrityksiä panostamaan TKI -toimintaan. Business Finlandin määrärahoihin on viime vuosina tehty huomattavia leikkauksia, jotka ovat vaikuttaneet mm. yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön vähenemiseen.
On tärkeätä, että julkisen TKI -rahoituksen panostusten vaikuttavauutta mitataan ja mittarointia käytetään kriteerinä rahoituksen kohdentamisessa.
Globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja pandemiat vaativat entistä enemmän panostuksia vihreään siirtymään johtavien teknologioiden sekä terveysteknologian (lääkkeet, rokotteet, diagnostiikka) kehittämiseen. Julkinen raha tulisi kohdistaa näihin kohteisiin, kuitenkaan liian tarkoin määrittämättä tutkimuksen ja tuotekehityksen yksityiskohtaisia hankkeita. Markkinoiden kysyntä ohjaa tehokkaasti yritysvetoisten TKI -panostusten suuntautumista.
Suomella on edelleen hyvä maine osaavana ja huippututkimusta tuovana maana. Tutkimusosaamisesta on pidettävä kiinni jatkossakin. TKI-toimintaa tulee tukea nyt niillä toimialoilla, jotka tuovat kasvua ja joissa tutkimustyö on vaikuttavinta. Kasvua tuovat toimet on yhteiskunnassamme tunnistettu usein eri selvityksin. Samoin tärkeä tunnistaa ne toimialat, joissa yrityksillä on investointikykyä. Terveysala on yksi niistä. Esimerkiksi lääketeollisuuden investoinnit ovat kasvaneet parin viimeisen vuoden ajan yli 100 miljoonaa euroa ja potentiaalia on arvioitu olevan noin 60 miljoonaa euroa tulevalle kahdelle vuodelle. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa investointeja entisestään, jos tutkimustoiminta on ennakoitavaa ja sujuvaa. Kasvavat investoinnit tuovat suorien hyötyjen lisäksi terveyshyötyjä yhteiskunnalle.
TKI-järjestelmän rahoituksen nykyinen aukkokohta on soveltavassa esikaupallisessa tutkimuksessa, jota erityisesti tutkimuslaitokset tekevät. Tämän vuoksi soveltavan tutkimuksen suhteellista osuutta TKI-rahoituksesta tulee kasvattaa.
Suomen vahvuuksille perustuvia tutkimuskeskittymiä ja TKI-infrastruktuureja tulee kehittää niin, että ne houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä investoimaan ja osaajia hakeutumaan Suomeen. EU- ja muu kansainvälinen tutkimusrahoitus edellyttävät yleensä tutkimusorganisaatioilta omarahoitusosuutta, ns. vastinrahoitusta, minkä saatavuus tulee turvata.
Tutkimuslaitosten perusrahoituksen 28 %:n lasku vuosien 2011–2020 välillä on johtanut tilanteeseen, jossa tutkimuslaitoksilla alkaa olla vaikeuksia osoittaa vastinrahoitusta yhteisrahoitteisiin hankkeisiin osallistumiseen. Jatkotyössä on huolehdittava siitä, ettei vastinrahoituksen puute muodostu pullonkaulaksi tutkimusorganisaatioiden toteuttaessa osaltaan lain tavoitteita.