Hankkeessa pitää varata rahaa disseminaatioon. Tutkijoiden vastuulla on verkottua myös elinkeinoelämän ja päättäjien kanssa, jotta tuloksia voidaan hyödyntää oikeasti. Tähän pitää kuitenkin pystyä kohdentamaan tutkimusprojektien työaikaa, sillä tutkimuksen kansaintajuistaminen ja sidosryhmätyöskentely vie oikeasti aikaa paljon. Kansainvälisten verkostojen rakentaminen on entistä tärkeämpää, kun rahoitus muuttuu koko ajan kilpaillummaksi.

Panostetaan pitkäjänteiseen perustutkimukseen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Yksityistä sektoria kannustetaan mukaan teemoittaisilla tutkimusohjelmilla ja veroeduilla.

Tutkimusorganisaatioiden tulee olla riittävän läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa. Vuorovaikutus lisää "osumatarkkuutta". Vaikuttavuutta saavutetaan kansainvälisillä tieteellisillä julkaisuilla. Se on samalla tutkimusryhmän kansainvälistä markkinointia. Se auttaa uusien huippututkijoiden saamista ryhmään, verkottaa ulkomaisiin huippuryhmiin sekä koti- ja ulkomaisiin yrityksiin.

Eräs tapa on lisätä objektiivista arviointia ja suunnata rahoitusta sen mukaan. Yritykset lisäävät t&k:ta kun maassa on infrastruktuuri siinä kunnossa, että t&k:sta saadaan kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi porkkanoita voidaan luoda siten, että julkinen t&k sidotaan siihen, miten yritys lisää omaa t&k:ta.

ois ranskalaisia ja suomalaisia sekä saksalaisia firmoja jotka on f acen ja microsoftin kaltaisia tienaa datankeruulla

Jos yksityisen T&K panostuksia halutaan lisää, tätä voisi aikaansaada monella eri väylällä, aina laajentamalla Arpajaislain varainkeruumahdollisuutta verovähennyksiin. Eräs toinen väylä olisi FAS eli suomalaisen kirjanpitokäytännön muuttaminen siihen suuntaan, että T&K panostuksen tulokset eli aineettomat vastaavat voidaan pitää taseessa IFRS:n mukaisesti, muuten kyseessä on tappiollinen investointi jolla ei ole mitään itseisarvoa.

Julkisen rahoituksella ei ole kovin vahvaa yhteyttä yksityisen sektorin rahoitukseen. Enemmän korrelaatiota kuin kausaatiota.

Julkisen T&K-rahoituksen vaikuttavuutta aikaansaadaan, kun T&K projektin tarkoitus on vaikuttaa myönteisesti ihmisten elämään. Tässä terveysteknologian ala olisi vahva.

Skaalautumisen tukeminen - ei vain kehityksen.

Myönnetään rahoitus pääosin meriittien mukaan, ei hakemuksissa luvattavan "ilman" ja "toiveiden tynnyrien" mukaan. Rahoitusta tahoille, joilla on näyttöjä tuottavista ja kustannustehokkaista suorituksista. Julkisen rahan idea EI ole pienentää jonkun riskiä, vaan saada rahan saaja ottamaan lisäriskiä. Ei pidä myöntää rahaa asioihin, jotka tapahtuvat joka tapauksessa. Yksittäisten yritysten hankkeet toteutuvat yleensä markkinoiden paineen vuoksi joka tapauksessa, mutta systeemiset verkostohankkeet ja ekosysteemien yhteiset edelläkävijäkokonaisuudet tarvitsevat usein julkisen kannusteen. Ks. myös vastaukseni kohtiin 4 ja 5.

Julkiset panostukset on saatava vivuttamaan yksityisiä investointeja. Kotimaisten yritysten voimin ei 4% tavoite ylity, vaan meidän on houkuteltava ulkomaisia tai globaaleja yrityksiä tekemään TKI-investointinsa nimenomaan Suomessa eikä esimerkiksi naapurimaissa. Isot, laadukkaat osaamiskeskittymät ovat keino houkutella näitä.

Alueellisten tutkimusekosysteemien vahvistaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi. Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön kannustimet. Ammattikorkeakoulujen roolin vahvempi huomioiminen tutkimusrahoituksessa.