Vaikuttavuuden todentaminen ja seuraaminen voi olla haastavaa, ja se on huomioitava arvioinnissa. Tieteen vaikuttavuus konkretisoituu osittain myös tieteeseen pohjaavan laadukkaan koulutuksen kautta.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta voisi tukea esimerkiksi ERC PoC -tyyppisellä, tulosten levittämiseen/hyödyntämiseen/vuorovaikutukseen suunnatulla rahoituksella, jota voisivat hakea vähän kevyemmällä hakumenettelyllä esimerkiksi ne, jotka ovat saaneet Suomen Akatemian rahoitusta. Hakukelpoisuudelle pitäisi olla riittävän pitkä aikaikkuna, ainakin pari vuotta alkuperäisen hankkeen päättymisen jälkeen.

On olemassa toimivia instrumentteja, jotka vivuttavat yksityisiä sijoituksia jopa perusuraakin (yksi julkinen euro vivuttaa 2 yksityistä euroa) enemmän (1 julkinen vivuttaa 4 yksityistä). Tämä hyötysuhde on faktaa. Veturirahoitus on tällainen ja veturirahoitus on pidettävä kunnossa. Rinnalle tarvitaan myös laaja TK-verokannuste ja toimiva yritysten TKI-rahoitus sekä tarvelähtöisen tutkimusrahoituksen instrumentti. Yritykset lisäävät TKI-toimiaan Suomessa jos täällä on osaajia. Eli myös perustutkimuksen rahoituksen on oltava kunnossa ja linkin tutkimuksesta koulutukseen nykyistä vahvempi.

Vaikuttavuus on yhdistelmä sitä, että yrityksiä kannustetaan omaan tutkimustoimintaan TK-toiminnan verokannustimella, yliopistoja kannustetaan panostamaan siihen, missä ovat hyviä ja yliopistojen ja yritysten tutkimuslähtöiseen yhteistyöhön on tarjolla rahoitusta.

Samalla valtion tulisi huolehtia siitä, että yliopistokampuksilla on tarvittava rahoitus startup-kampus -tyyppiselle toiminnalle, joka kannustaa ja parantaa tutkimuslähtöisten ideoiden mahdollisuutta synnyttää uusia yrityksiä.

Lopuksi: nykymaailmassa jo suhteellisen pienet yritykset voivat valita sijoittavatko T&K-toimintansa Suomeen vai jonnekin muualle. Jotta yritykset investoivat Suomessa T&K-toiminnan kasvattamiseen, täällä pitää olla tarjolla osaavaa työvoimaa nyt ja myös usko siiihen, että näin on myös tulevaisuudessa. Siksi osaavia työntekijöitä houkutteleva maahanmuutopolitiikka on keskeinen osa vaikuttavaa T&K-politiikkaa.

Vaikuttavuus on yhdistelmä sitä, että yrityksiä kannustetaan omaan tutkimustoimintaan TK-toiminnan verokannustimella, yliopistoja kannustetaan panostamaan siihen, missä ovat hyviä ja yliopistojen ja yritysten tutkimuslähtöiseen yhteistyöhön on tarjolla rahoitusta.

Vaikuttavuus vaatii myös riittävän määrän osaavaa työvoimaa. Hyvin pienikin yritys voi nykymaailmassa siirtää toimintansa pois Suomesta, jos täällä ei ole riittävästi osaajia ja yleisemmin työvoimaa. Siksi on erityisen keskeistä tukea TKI-toimintaa sillä, että sen rinnalla toteutetaan maailmanluokan kunnianhimolla työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.

Vahvistetaan ja luodaan uusia innovaatiopolitiikan yhteistyöverkostoja, joilla tuetaan tutkimustiedon innovaatioaihioiden kaupallistamista.

Korkeakoulujen osalta on varmistettava rahoitus niin, ettei synny kilpailua koulutus- ja tutkimuspanostamisen välillä. Asia korostuu kun Suomessa 2020-luvulla lisätään kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille aloituspaikkoja ja mitä todennäköisemmin pyritään kouluttamaan aina vain suurempi osa ikäluokista.

Vaikuttavuutta arvioitaessa on syytä lähestyä vaikuttavuuden arviointia myös systeemiseltä tasolta. Akateemisen tutkimusnäytön perusteella panostuksilla TKI-verovähennystukeen, osaavaan työvoimaan ja kauppa- ja kilpailupolitiikan varmistamiseen on havaittu merkittävimmät todennettavissa olevat vaikutukset innovaatiopolitiikkaan. Vertailun vuoksi esimerkiksi missiolähtöisellä toiminnalla on puolestaan erityisen heikot todennettavissa olevat vaikutukset. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi kaikkein keskeisimpien missioiden kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ole syytä suunnata voimavaroja. Se tarkoittaa sitä kuitenkin, että nimenomaisesti yritysten TKI-toimintaa varten kannattaa luoda sellaiset kannusteet, jossa niiden TKI-toimintaa ei yritetä ohjailla liiaksi.

”A Toolkit of Policies to Promote Innovation”. Nicholas Bloom, John van Reenen, and Heidi Williams, Journal of Economic Perspectives, - Volume 33, Number 3, - Summer 2019, pages 163-184

Yksityinen sektori pitää ottaa alusta asti vahvasti mukaan ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien valmisteluun. Tarvitaan erittäin tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, jotta pystytään vastaamaan yksityisen sektorin tarpeisiin ja kannustaa sitä kautta yksityistä sektoria lisäämään omia TKI-panostuksiaan. Yksityiset toimijat tarvitsevat julkista rahoitusta, jotta riskiä saadaan jaettua ja pienennettyä ja TKI-investoinneista tulee kannattavampia ja houkuttelevampia.

- Rahoituksen kohdentamisessa eri toimintamuotoihin on syytä hyödyntää tutkittua tietoa eri instrumenttien vaikuttavuudesta (sisältäen rahoituksen vipu-/kannustevaikutukset yksityisen sektorin omien t&k-panostusten kasvattamiseen). Kaikken rahoituksen vaikuttavuutta tulee seurata riippumattomilla arvioinneilla säännöllisesti. Onneksi yritysten rahoituskannusteiden vaikuttavuudesta Suomessa on jo valmiiksi olemassa kansainvälisesti poikkeuksellisen paljon tutkittua tietoa.
- Vaikuttavuuden turvaamiseksi osa rahoituksesta on muistettava kohdentaa myös rahoittajaorganisaatioiden tekemän asiakastyön, päätösvalmistelun ja vakuttavuuden arvioinnin laadun ja laajuuden turvaamiseen.
- Yritysten t&k-panostusten kasvu turvataan parhaiten turvaamalla osaajien saatavuus korkealaatusen koulutuksen avulla ja ulkomaisten osaajien maahantuloa oleellisesti sujuvoittamalla sekä avustusmuotoisilla yritysten t&k-kannusteilla, joiden kriteeristöön sisältyy t&k-toiminnan lisäysvaikutuksen arviointi. Kannattaa muistaa, että määrän lisäksi myös laadulla ja relevanssilla on merkitystä, ja vaikuttavin, elinkeinoja merkittävästi uudistava t&k-toiminta ei lähde liikkeelle ilman aidosti huomattavia riskejä jakavia kannusteita.

TKI-toiminnan laatu ja vaikuttavuus pidetään ensisijaisina julkisen rahoituksen kriteereinä.

Kehitetään ja otetaan käyttöön toimivia vaikutus- ja vaikuttavuusarvioinnin menetelmiä (sekä ennakko- että jälkiarviointiin).

Jatketaan korkeakoulujen pääomituskierroksia, joissa yksityisiä lahjoituksia vastaan valtio pääomittaa korkeakouluja vähintään vastaavalla summalla. Tarkastellaan, voidaanko vastinrahoitus toteuttaa erityisesti tki-toimintaan kohdistettaviin lahjoituksiin.

Kohdistetaan rahoitusta yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön (ekosysteemirahoitus, hankkeet). PPP-kumppanuuksiin luodaan kansallinen malli ja hyvät käytännöt.

Tekijänoikeus- ja patenttikysymykset korkeakouluissa työskentelevien osalta uudistetaan.

Vahvistetaan tki-toiminnan ja jatkuvan oppimisen yhteyttä. TKI-toiminta toisaalta edellyttää uutta oppimista, toisaalta tarjoaa mahdollisuuksia siihen.

Yksittäisten henkilöiden palkkaamista korkeakoulun ja yrityksen välillä jaettuun työsuhteeseen tulisi edistää esimerkiksi työnantajamaksuihin liittyvillä kannusteilla.

Kansallisen 4 % TKI-tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että 2/3 TKI-panostusten lisäyksestä tulee yrityksiltä. Suomessa yksityisistä TKI-investoinneista noin 70 % tulee teknologiateollisuuden yrityksiltä. Uuden teknologian kehittämiseen ja teknologiaosaamisen vahvistamiseen liittyvät tutkimuspanostukset ovat siis keskeisiä yksityisten investointien vivuttamiseksi.

Yrityksen investointipäätöksiin vaikuttaa merkittävästi, onko Suomessa tarjolla yrityksen tarvitsemaa vahvaa kansainvälisen tason osaamista ja onko näkymää, että tällaisen osaamisalueen kehittymistä tuetaan pitkäjänteisesti. Mullistavien innovaatioiden kehittämiseen liittyy aina suuria riskejä ja yritykset arvioivat monen potentiaalisen kasvualan riskit itselleen liian suuriksi, elleivät ne saa kehitystoimintaan tukea. Kynnystä madaltamaan tarvitaan rahoitusinstrumentteja ja koehankkeita, jotka mahdollistavat pidemmälle tulevaisuuteen tähtäävän innovoinnin pienemmällä riskillä – ilman korkeaa painetta tuottaa heti vastinetta investoiduille rahoille. Riskiä jakavan rahoituksen ja yhteisten kehitys- ja kokeiluympäristöjen avulla yritykset voivat liittyä tutkimukseen jo sen varhaisemmassa vaiheessa, jolloin kaikkien osapuolten ymmärrys uuden teknologian potentiaalista kasvaa.

Kestävää kasvua ja uudistumista tulee johtaa vaikuttavuuskärjellä. Katse on kiinnitettävä siihen, mitä 4 %:n TKI-panostuksella saadaan aikaiseksi. Vaikuttavuuden on oltava laaja-alaista ja moninaista. Yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteiskunnan saamat hyödyt on tehtävä näkyviksi ja tieto niistä on tuotava tiiviimmin tukemaan johtamista ja rahoitusta. Käytännössä arvon ja vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen edellyttää selkeitä mittareita, jotka osoittavat eri toimijoiden ja yhteiskunnan saaman arvon.

Pitäisi paremmin mahdollistaa kaupallisen toiminnan synnyttäminen ja konkreettiset kasvua luovat toimet.