Julkisella rahoituksella tehtävästä T&K-toiminnasta tulisi aktiivisesti seuloa esiin tuotoksia, jotka ovat lupaavia yksityisen liiketoiminnan kannalta. Näiden edistämiseen yrirysyhteistyössä tulisi olla saatavilla matalan byrokratian rahoitusta, jolla saadaan yritykset mukaan. Yksityisellä puolella tulee osoitetusti olla valmius lähteä edistämään tuloksia tällaisen välimallin rahoituksen jälkeen ja siihen tulee olla varattuna rahoitusta jo siinä vaiheessa, kun edellinen rahoitus on käytössä. Yrityksille tulee tarjota konkreettista tukea ja suunnitteluapua T&K-toiminnan edistämiseen. (Esim. kasvuyrityksissä aika ja energia voi helposti kulua kasvuun vastaamiseen, pitkäjänteisen T&K-toiminnan turvaamisen sijaan.)

T&K-rahoituksen vaikuttavuutta tulee lisätä ja se voidaan varmistaa eri tavoin, mutta se vaatii rahoitusinstrumenttien kehittämistä. Aiemmissa kohdissa on myös esitelty vaikuttavuuteen liittyviä kokonaisuuksia.
- TKI-hankkeiden vaikuttavuutta tulee nostaa ”jälkihoidon” näkökulmasta. Tulokset jäävät varsin usein pienen organisaatiojoukon hyödynnettäväksi. Tämä johtuu siitä, että hankkeen jälkeinen työ, jolloin vaikuttavuutta tulisi tehdä (esim. vuoden päästä), jää tekemättä. Tämä johtuu siitä, että hankkeen rahoitus loppuu tiettyyn pisteeseen. Hankerahoitusinstrumentteja tulisi kehittää suuntaan, jossa taataan, että hankkeiden tuloksien hyöty olisi maksimoitavissa.
- Eritoten pk-yritysten tulisi pystyä osallistumaan hankkeisiin siten, että ne hyötyvät niistä nykyistä paremmin. Tällä hetkellä pk-yritykset saavat hyötyä monista eri näkökulmasta, mutta konkreettinen osa voi jäädä varsin laihaksi, koska erityisesti rakennerahastoissa yleishyödyllisyys on ohjaava tekijä. Yritysten motivaatio on tehdä liiketoimintaa ja kehittää siinä olevia asioita. Tähän ammattikorkeakouluilla on erittäin paljon annettavaa.
- TKI-rahoituksen putkituksella olisi mahdollista luoda vaikuttavampia tuloksia. Business Finland rahoitusohjelmissa tämä on nähtävissä, mutta monissa muissa rahoituksissa ei näin vahvasti. Tämä vaatisi selkeän strategian TKI-rahoituksen vaikuttavuuden toteutukselle eri teemoissa (esim. digitalisaatio ja kestävyys). Tavoitteena on siis, että rahoitus hyödynnetään pitkäjänteisesti siten, että keskittyminen tapahtuu luonnollisesti tiettyjen teemojen kehittämiseksi. Tällä hetkellä tällaista putkitusta on nähtävissä melko vähän eri rahoituskanavissa.

Soveltavan tutkimuksen kannusteiden avulla tulisi tuottaa aihioita, joihin yritysten olisi helpompi tarttua. Yritykset eivät ota riskiä, jos he eivät hahmota tutkimuksen potentiaalia.

Ei unohdeta isoja yrityksia. Kaupallistamiseen panostaminen. Soveltavaa tutkimusta ja nopea kaupallistaminen. Tutkimussuunnitelmien arviointi myös toteuttamisen realistisuus huomioiden.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee olla houkutteleva yhteistyökumppani yrityksille. Tämä edellyttää vapaan rahoituksen lisäämistä ns. nopeisiin avauksiin ja toisaalta aikaa tutkimustulosten levittämiseen sekä hyödyntämiseen monimuotoisesti innovaatiosyklien eri vaiheissa kansainvälisesti.
TKI-verovähennysoikeutta tulee edelleen lisätä. Yritysten, julkishallinnon ja tutkimuslaitosten yhteisille avoimille temaattisille tutkimusohjelmille täytyy luoda edellytykset ja kannusteet.

Ennakoiva vaikuttavuuden arviointi (ei pelkästään jälkikäteen arviointi). Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Hyvät esimerkit.

Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön innostamisella voidaan kehittää verkostoja, jotka ovat hyödyksi sekä innovaatioiden kaupallistamisessa että kansainvälisessä yhteistyössä. Veturi-toiminta voidaan mainita hyvänä uutena toimintamallina tällä saralla. Myös pienyrityksille pitää antaa mahdollisuus hyötyä yhteistyömalleista.

Mittarit tutkimuslaitoksille. Lopetetaan sen mittaminen kenen hakemus on paras. Jatkossa seurataan hankkeita (=kova työ rahoituspuolelle).

Tutkimus- ja kehittämishankkeiden pitäisi toimia lähemmässä yhteistyössä keskenään tai samoissa hankkeista, jotta tutkimuksesta saatu tieto saadaan kehittämishankkeisiin ja edelleen siitä käytäntöön, josta vaikuttavuus syntyy.

Tätä vaikuttavuutta pitää myös tutkimuksellisin keinoin arvioida eli kehittämishankkeisiin pitäisi liittää tutkimuksellista vaikutusten/ vaikuttavuuden arviointia pidemmällä aikavälillä.

Yksityisen sektorin panostus tutkimukseen tulisi yhdistää myös tutkimustulosten käytännön implementointiin.

• Julkisen T&K-rahoituksen vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että rahoituksissa korostuu tutkimusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö. Tätä sidettä tulee vahvistaa niin Business Finlandin kuin Suomen Akatemian rahoituksissa.
• Toisaalta erityisesti pk-yritysten kasvupotentiaalin tukemisen kannalta on keskeistä, että kykenemme luomaan alueellisesti toimivat ekosysteemit, joissa TKI-palveluita tarjoavilla organisaatioilla on riittävät resurssit palvella yritysten ja muiden toimijoiden tarpeita. Ammattikorkeakouluilla on jo lainsäädännön velvoittamana keskeinen rooli toimia alueiden elinkeinoelämää tukevana ja kehittävänä toimijana. Roolin vahvistaminen kuitenkin edellyttää, että julkiset rahoitusinstrumentit tukevat yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on riittävällä tasolla ekosysteemipalveluiden tarjoamista varten.
• 4 % tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että suomalaiset tutkimusorganisaatiot menestyvät esimerkiksi EU:n Horisontti-ohjelman hauissa.
• Rahoituksissa siirrytään enemmän toteutusten kontrolloimisesta tulosten kontrolloimiseen.