Yhteishankkeilla paras vaikutus. PK-yritysten resurssit ei yksin mitenkään riitä - mukaan saatava isommat yritykset.

Valtion tukea tarvitaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan kunnes kaupallistamistaminen voi alkaa, koko polku pitää kattaa eri rahoitusinstrumenteissa. Ei pidä odottaa, että polku olisi aina samanlainen. Yhden instrumentin pitää siksi kattaa sopiva jatkumo tuolla polulla. Työn vaiheen kypsyyttä voi yrittää mitata TRL-tasoilla. Sen lisäksi kaupallisen potentiaalin selkeys tarvitsee omat mittarit. Rahoittajan pitää arvioida koko ajan hanke hankkeelta, idean jatkokelpoisuutta polulla. Jatkokelpoisia ideoita pitää edistää niin kauan kuin tarpeen sen sijaan että ne unohdetaan vain sen takia että uusi hype vetää puoleensa kaiken huomion ja kaikki rahat.

- Julkisen T&K-rahoituksen kannustavuus perustuu rahoituksen riittävyyden lisäksi sen ennustettavuuteen. Yritysten investointihorisontti on usein pitkä, joten on tärkeätä, että julkinen sektori viestii selkeästi sitoutuneisuudestaan T&K-rahoituksen kasvattamiseen.

- Rahoituksen vaikuttavuus perustuu yhtäältä edellä kuvattuun kannustavuuteen, mutta toisaalta myös oikeaan tasapainoon teknologianeutraalien, kaikille yrityksille tarjolla olevan T&K-kannustimien, erityisesti verokannustimien, ja teknologia- tai alasidonnaisten kannustimien, erityisesti suorien tukien, välillä. T&K-rahoituksen työkalupakista on toisin sanoen löydyttävä erilaisia välineitä erilaisiin tarkoituksiin. Tärkeätä on myös riittävän usein selvittää eri instrumenttien vaikuttavuutta ja tehdä tämän pohjalta niihin tarvittavia tarkennuksia.

On huomioitava, että vaikuttavuus voidaan määritellä eri tavoin (esim. taloudellinen, yhteiskunnallinen, tutkimuksellinen) ja erilaisilla mittareilla. Vaikuttavuutta on vaikea havaita, osoittaa tai mitata, koska vaikuttavuus usein konkretisoituu vasta pitkän aikavälin jälkeen.

Julkista TKI-rahoitusta tulee kohdentaa sinne, missä on potentiaali suurimpiin kerrannaisvaikutuksiin eli nuorten tutkijoiden tulevaisuuteen ja uutta luovaan tutkimukseen. Julkisten TKI-investointien tehtävä onkin siksi luoda Suomeen TKI-ympäristöjä, jotka houkuttelevat yrityksiä investoimaan. Siksi erityisen tärkeää olisikin kohdentaa TKI-lain mukaan kasvavat julkiset panostukset korkeatasoisimpaan uutta luovaan tutkimukseen, vaikuttavimpiin ekosysteemeihin ja potentiaalisimpiin yrityksiin. Perustutkimus luo edellytykset kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle, mikä houkuttelee ja hyödyttää yrityksiä ja investointeja.

Strategisempi poliittinen ohjaus keskeistä - julkinen TKI-rahoitus on hyvin arvokasta rahaa (uuden lain tultua voimaan voidaan joutua ottamaan lainaa kattamaan julkinen TKI-rahoitus), joten vaikuttavuuden seurannan mittarit keskeisiä. Pitää kyetä seuraamaan miten julkisen sektorin resurssien ja rahojen käyttö toteutuu.

Pitkäjänteisyydellä ja strategisuudella.

Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen vaikutukset näkyvät pidemmällä ajalla, jolloin puhutaan vuosikymmenistä, eivätkä vaikutukset välttämättä näy kvartaaleissa tai neljän vuoden hallituskausissa.

Yksityisten toimijoiden investointihalukkuuteen vaikuttaa toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus. Julkiset panostukset TKI-toimintaan ovat erityisen tärkeitä silloin, kun yksityisissä panostuksissa on haasteita. TKI-ympäristön tasapainoa täytyy pitää kaikissa tilanteissa yllä ja kasvu-uralla.

Valitsemalla oikeat avaukset oikeissa toimijoissa: vaaditaan selkeä roadmap, jonka pohjalta pitää edetä.

Yrityksille koituvan suoran hyödyn kirkastaminen, esim. tuotekehityksessä.

Julkisen T&K-rahoituksen vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että rahoituksissa korostuu tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö. Tätä sidettä tulee vahvistaa niin Business Finlandin kuin Suomen Akatemian rahoituksissa.
4 % tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että suomalaiset tutkimusorganisaatiot menestyvät esimerkiksi EU:n Horisontti-ohjelman hauissa.