Siltä osin kuin kaavamääräyksillä korvataan nykyisiä ak- ja yk-kaavamerkintöjä, on perusteltua yhdentää esittämistapaa. Samalla pitää jättää auki mahdollisuus osoittaa asioita hieman eri tavoin ak:ssa ja yk:ssa. Nykyisten ak- ja yk-määräysten erilainen luonne korostuu silloin, kun yk:ta käytetään ohjaamaan nimenoamaan suunnittelua. Rakentamista ohjaava yk rinnastuu määräyksiltään erittäin pitkälle asemakaavaan.
Esimerkkinä voisi olla nyt käytössä oleva yk:n pientalovaltainen asuntoalue AP vs. käytössä oleva ak:n asuinpientalojen korttelialue AP. Sisältö on lähes sama paitsi että ak-merkintä ei salli alueelle muuta kuin asuinpientaloja, kun taas yk-merkintä sallii pinene kirjavuuden käyttötarkoituksissa (esim. myös kerrostaloja, myös kauppaa ja palveluja, mutta pääosin asuinpientaloja). Nämä erot pitää kohta kohdalta tunnistaa ja laajentaa laadittavaa määräyskirjastoa vastaavasti, ettei kavenneta liikkumavaraa suunnittelussa. Tarpeettomat nyanssit voi toki karsia pois.
Osa koodeista kannattaa olla yhteisiä, mutta asemakaavojen tarkkuus voi asettaa haasteita yhdistää kaikkia koodeja säilyttäen kuitenkin asemakaavan yksityiskohtaisen ohjauksen.
Eteenkin osa yleiskaava merkinnöistä on hyvin soveltuvia asemakaavatasolla käytettäviksi. Esimerkiksi ohjeellinen ulkoilureitti merkintä.
On vaarana, että yleiskaavsta tulee liian yksityiskohtainen sekä kankea.
Yhtenäisyyden ja ylläpidon näkökulmasta yksi koodisto eri kaavatasoille on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Osayleiskaavoissa voi olla tarpeen suunnitella ja esittää nimistöä, vaikka nimistö vahvistuu vasta asemakaavoissa. Tekniset rajoitteet eivät saisi estää nimistön lisäämistä.
Voi johtaa vaarallisene tilanteeseen, jossa yleiskaavoja tulkitaan asemakaavojen tavoin.
Miten huomioidaan yleiskaavan yleispiirteisyys, jos käytetään samoja koodeja?
Molemmat kaavatasot tarvitsevat todennäköisesti myös omia kaavamääräyksiä. Esimerkiksi määräys pientaloalue ei sovellu käytettäväksi yleiskaavassa, jossa parempi vaihtoehto olisi pientalovaltainen asuinalue.
Mietityttää, miten yhdistäminen on ollenkaan mahdollista ilman että kaavatasojen eri mittakaava ja eri suunnittelutavoitteet hämärtyvät (yleiskaava yleispiirteisempi, asemakaava detaljoidumpi). Yleiskaavassa alue varataan yleispiirteisesti tiettyyn käyttöön, asemakaavassa sama alue voi sisältää monia muitakin käyttötarkoituksia, katuja ja viheralueita. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavaa eikä yleiskaavassa voida lyödä lukkoon asemakaavassa tutkittavia asioita tai esim. sitä minkä kokoisina ja mihin sijaintiin tarkemmin käyttötarkoitusalueet lopulta toteutuvat. Tarpeettoman yksityiskohtainen yleiskaavan kaavamääräyslajikoodisto voi johtaa liian tarkkaan suunnitteluun yleiskaavatasolla.
perusmääräys on hyvä olla samanlainen ajatusvirheiden välttämiseksi. Mittakaava on piirtotekninen asia. Perusmääräyksen lisäksi kukin voi noukkia "kaavamääräyskorista" tarvittavat lisämääräykset. Tämän ajattelutavan omaksuminen ei tule olemaan helppoa ja luultavasti "yleismääräyskaatopaikka" tulee paisumaan kaavoissa.