Prosessin jouhean etenemisen kannalta on hyödyllistä, että yleiskaavamerkinnät ovat yleispiirteisempiä kuin asemakaavatason. Yleiskaavataso kannattaa pitää mahdollisimman "yleistasoisena" ja asemakaava sopivan tarkkana.

Tapauskohtaista, ei missään nimessä päde aina. Yhdistäminen mahdollista, mutta vaatii tarkkuutta. Mittakaavaero suurimpana tekijänä vaikuttaa, tälle tulisi jättää mahdollisuuksia. Yhdistäminen ei saa vaikeuttaa kaavojen sisällön toteuttamista ja ohjaamista, esimerkiksi pakottamalla yleiskaavamerkinnät liian yksityiskohtaisiksi. Osa kaavamääräyksistä joutuu todennäköisesti olemaan erilliset kaavatasoille, jotta tarkoitus ja toiminnallisuus säilyy.

Yleis- ja asemakaavojen oikeusvaikutukset ovat erilaisia ja tämän pitäisi näkyä myös määräyksissä. Koodistosta pitäisi näkyä kummasta kaavamuodosta on kysymys. Lisäksi eri yleiskaavoilla voi olla erilaisia tarkoituksia jolloin suoraan rakentamista ohjaavat yleiskaavamerkinnät ja asemakaavamerkinnät voivat mennä sekaisin. Yleiskaavan yksi tärkeimmistä tarkoituksista on ohjata asemakaavoitusta.

Samoja koodeja periaatteessa voidaan käyttää, mutta jos sisältö on täsmälleen sama yleis- ja asemakaavassa, miten asemakaava tarkentaa yleiskaavaa? Eikö toinen kaavataso ole silloin turha?

Vaikka koodin nimi olisi sama, se yleensä silti tarkoittaa eri asiaa yleiskaava- ja asemakaavakonteksteissa. Sama koodi voi esimerkiksi yleiskaavassa tarkoittaa ohjeellista sijaintia, kun taas asemakaavatasolla tarkka sijainti onkin jo tutkittu. Samaan tapaan myös maakuntakaavan määräykset eroavat hieman yleiskaavasta, vaikka termi saattaa olla sama. Termien yhtenäistämisen jälkeen esimerkiksi asukkaille olisi entistä vaikeampaa selittää, mitä eroa on yleiskaavan määräyksellä ja vastaavalla asemakaavamääräyksellä.

Työkaluja helpompi kehittää tietoteknisesti jos tietomalli on mahdollisimman samanlainen molemmissa kaavoissa. Kaavatasot tietty aika eri luonteisia ettei se ole ihan mahdollista.

Maankäytön suunnittelussa eri tasoilla käsitellään toki samoja asioita joten on luontevaa että suunnittelu on osittain saman sisältöistä. Eri alueille laadittavat yleis- ja asemakaavat ovat myös tarkkuudeltaan hyvin monenlaisia (esim. kaupunki vs. pikkukunta). On epäselvää mitä tässä kohtaa oikeastaan kysytään: esimerkiksi sekä yleiskaavatasolla, että asemakaavatasolla on tarvetta osoittaa "asumista".

Olisiko selkeämpää päinvastoin erottaa yleis- ja asemakaavatason määräykset toisistaan? Yleiskaava yleiseksi ja asemakaava yleiskaavaa tarkentavaksi? Mitä tapahtuu, kun kiinteistöllä on kaksi erilaista määräystä samasta koodistosta päällekäin? Yleiskaava- ja asemakaavakoodistojen samanlaisille määräyksille tulee erilaiset tulkintaohjeet - merkintä on täysin sama, mutta mittakaavaerosta johtuen merkinnälle on kaksi tulkintaa? Vai johtaako tämä siihen, että asemakaavojenkin määräyksiä aletaan tulkitsemaan vapaammin, vai yleiskaavan määräyksiä tarkemmin? Luulen että yhdistämisestä tulee mehevää sekaannusta.

Yleis- ja asemakaavat ovat eri tasoisia kaavoja ja niiden tarkkuustaso on eri. Tällöin voi joissan tapauksissa käyttää samoja koodistoja, mutta ei kaikessa. Vaatii kriittistä harkintaa.

Koodistojen yhdistäminen on ilman muuta perusteltua, kunhan otetaan huomioon yleis- ja asemakaavan mittakaavaero. Yleiskaavan kohdalla käytettäisiin "ylätason otsikoita" ja asemakaavassa tarkempia. Esim. jos yleiskaavassa käytetään A, niin asemakaavassa tuota pitäisi voida tarkentaa antamalla lisämääreistä, kuten ennen vanhaan on tehty esim. AK tai AL. Näin yleis- ja asemakaavan määräyksille syntyisi looginen kaavahierarkian mukainen puumainen rakenne.