Tavoitteena on ollut selkeyttää eri kaavatasojen tehtäviä suunnittelujärjestelmässä. Koodistojen yhdistäminen ei välttämättä edistä tätä tavoitetta.

Voi yhdistää, jos saadaan toimimaan luotettavasti sillä tavalla, ettei mittakaavan ja tarkkuustason kanssa tule ongelmia tai epäselvyyksiä. Ilmeisesti osa määräyksistä rajataan vain ak- tai yk-käyttöön. Ei saa olla sellaista vaaraa, että yleiskaavoitukseen tulee käyttöön liian tarkkoja kaavamääräyksiä., jolloin mentäisiin "vahingossa" jo asemakaavatasolle. Lisäksi yleiskaavan ja asemakaavan tiedot eivät missään nimessä saa sekoittua RYTJ:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleis- ja asemakaavalla on eri tehtävä ja tarkoitus. Yleiskaavan kaavamerkinnän (kaavakohteen) pääkäyttötarkoitusta ei tulkita samoin kuin asemakaavan. Tulee myös ottaa huomioon, että yleiskaavojen ohjaustarkkkuus vaihtelee suuresti suunnittelutehtävän mukaan (strateginen, aluevarauskaava, rakennuspaikkakohtainen). Koodisto soveltuisi nykymuodossaan parhaiten perinteisen aluevarauskaavan laadintaan, mutta sekä strategisen että rakennuspaikkakohtaisen yleiskaavan laadinta vaatisi merkittävää kuntakohtaisen koodiston rakentamista, jotta yleiskaavojen nykyisen kaltainen ohjaustaso voitaisiin säilyttää. Myös kulttuuriympäristön ja luonnon arvokkaiden alueiden tai kohteiden osalta koodisto on nyt esitetyssä muodossa erittäin ongelmallinen erityisesti yleiskaavan osalta.

Koodistojen yhdistäminen mm. käyttötarkoitusten osalta voisi olla mahdollista/järkevää. Oleellista on mielestäni sijaitsevatko yleiskaavan ja asemakaavan aluevaraukset samassa tietomalliympäristössä vai onko ne erotettu toisistaan omiksi "tasoiksi". Eli saako sekä ihminen että kone selkeästi tiedon, onko kyse kummasta kaavatasosta. Mikäli kaavataso määräytyy vain koodiston perusteella, on määräykset nähdäkseni erotettava tulkintavirheiden välttämiseksi. Tässä toki tulee muutenkin ratkaistavaksi molempien kaavatasojen päällekkäisen tiedon esittäminen samassa tietomallissa.

Yleiskaavoissa ja asemakaavoissa on paljon toisistaan poikkeavia merkintöjä. Pitää muistaa että on olemassa paljon suoraan rakentamista ohjaavia ranta- ja kyläkaavoja, joissa esim. rakennusoikeudet on osoitettu yleensä rakennuspaikkasymboleilla vs. rakennusaloilla. En tiedä onko koodiston yhdistäminen tästä näkökulmasta järkevää.

Oletan että yleisesti aiheuttaisi sekaannusta mittakaavaeron takia. Mutta tärkeää terminologinen yhteneväisyys esim. kaupan osalta, jotta puhutaan samasta asiasta eri kaavatasoilla.

Käytössä on paljon AK merkintöjä/koodeja, joille ei ole tässä kaavamääräyskokoelmassa esitetty YK vastinetta, vaikka ovat yleisesti yleiskaavoissa käytöissä. Koko taulukko vaikuttaa tässä muodossa puutteelliselta ja keskeneräiseltä. Taulukossa on myös paljon merkintöjä joille ei ole osoitettu koodia?

Yhdistäminen ei saa olla itsetarkoitus vaan on tärkeää että kaavatasoille ominaiset määräykset saisi vielä olla käytössä.

Voi olla sekavaa. Yleiskaavan määräys olisi yleispiirteinen ja voi sisältää muitakin käyttötarkoituksia, kun taas asemakaavassa tarkka. Määräysten ohjaavuus on erilainen.

Täytyy muistaa yleis- ja asemakaavan juridinen ero suhteessa rakentamisen ohjaamiseen ja rakennuslupien myöntämiseen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, asemakaava ohjaa rakentamista.

Koodistojen yhdistäminen periaatteessa selkiyttäisi, mutta sen seuraukset arveluttavat. Ensinnäkin, onnistuuko tehdä yksityiskohtainen asemakaava ja luonteeltaan yleispiirteinen yleiskaava samoilla koodeilla, kun kaavat ovat luonteeltaan erilaisia. MRL:n mukaan yleis- ja asemakaavalla on eri tarkoitus. Pelkästään yleiskaavat voivat myös vaihdella mittakaavaltaan ja tarkkuudeltaan; esim. strategiset yleiskaavat (yleispiirteisiä merkintöjä) vs. yksityiskohtaisemmat osayleiskaavat. Yk:ssa alue varataan yleispiirteisesti tiettyyn käyttöön tai osoitetaan ohjeellinen sijainti, esim. yhteystarve, ak:ssa taas sama alue voi sisältää monia muitakin käyttötarkoituksia ja esitetään tarkka sijainti. Ainakin kaava-aineistosta pitäisi käydä selkeästi ilmi kummasta kaavasta on kysymys, etteivät kaavatiedot mene käyttäjällä sekaisin esim. mahdollisesti tulevassa RYTJ:ssä. Toiseksi, arveluttaa johtaako yhdistäminen tulkitsemisongelmiin eli yleiskaavaa alettaisiin tulkitsemaan tarkemmin ja asemakaavaa yleisemmin, minkä takia tulkintaohjeet olisivat tarpeen.