Voin arvioida tilannetta vain Jämsän osalta. Power-point esityksenne ei Jämsän osalta erittele käyntimääriä asemakohtaisesti.
Jossain näin lukuja Länkipohja 2693 ja Kuorevesi 6235. Länkipohja on ollut auki kahtena päivänä viikossa, nähdäkseni erittäin tehokas. Kuorevesi, en tiedä montako lääkäriä, mutta ei tuokaan huono tulos ole. Jos vaikka 30 % noista onnistuttaisiin hoitamaan digillä, silti liikaa käyntejä siirtyy Jämsän pääasemalle. Valtion menot lisääntyy taksien hinnoilla ja vaikka oikeistopuolueet ei nykyään välitä ilmastomuutoksesta, päästöt lisääntyvät nekin. Perusterveydenhuollossa suuri osa vaivoista pystytään hoitamaa pienillä resursseilla, perusteluksi "Pieni toimipiste ja siten heikompi toimintavarmuus." on äärimmäisen huono. Jämsän kokonaiskäyntimäärä, valitettavasti en usko, että saatte pääterveysasemaa siihen kuntoon, että ongelmitta pystytään siellä lisääntyneet määrät hoitamaan. Asiakkaiden kannalta jo pelkästään parkkipaikan laajennus olisi välttämätön.

Esityksessä esitetyt joukkoliikenteellä saatavuus-palvelut ovat suorastaan naurettavia. Sairas ihminen ensin keksii, miten haja-asutusalueella saa siirrettyä itsensä koulubussin ääreen, joka lähtee klo 7.00 aamulla ja paluu joskus iltapäivällä, edellyttäen että vaiva on saatu siihen mennessä hoidettua. Kesällä noita vuoroja ei edes ole.

Tähänkin asti (vaikka täällä kohtuullisesti onkin päässyt joko omalle vastaanotolle tai päivystykseen) usein kiireaikaa ei ole saanut ja päivystyksessä on jouduttu istumaan monta tuntia. Vähentämällä ja keskittämällä te kuvittelette hoituvan jatkossa. Jämsän päivystys pitää ehdottomasti jatkua ympärivuorokautisena. Himos toimii ympärivuotisesti, se ei näemmä ollut selkeänä tiedossanne. Haluatteko todella tukkia Novan todennäköisesti nytkin jo ruuhkaista päivystystä myös lisättynä näillä Himoksen kaatumisilla, tappeluvammoilla, käärmeenpistoilla ja lukemattomilla muilla yleislääkäritason hoidettavissa olevilla vammoilla. Vakavathan hän lähettää vasta arvioinnin ja ensiavun jälkeen eteenpäin.
Paikkakuntalaisena pienemmän vaivan takia toki en yöpäivystykseen lähtisi, jos voisin olla varma, että ajan saa seuraavana päivänä. Kuten sanoin, sekään ei aina ole toteutunut, voitteko taata, että se jatkossa onnistuu.

Laboratoriopalvelut: Epäselväksi jää, mitkä säilyvät. Kuorevettä ei ole edes mainittu. Käsittääkseni kuitenkin monessa sairaudessa joudutaan käymään usein seurannassa, matkustavatko nämäkin jatkossa Jämsään? Kuljetetaanko pissapurkki kelakyydillä?

Jämsän palvelut pitää ajatella enemmän kunnan laajuus huomioon ottaen ja ehdottomasti säilyttää edes Kuoreveden asema. Länkipohjalaisena, niin kauan kun on ajokortti, se matka ei ole liian pitkä. Mutta onhan se autottomille, kelakyytien pitäisi toimia.

Palvelut yhä kauempana. Kaikilla Kyyjärveläisillä yli 30min matka lääkäripalveluihin Saarijärvelle. Jo tälläkin hetkellä osalla Kyyjärvellä asuvista yli 30min matka Karstulaan lääkäriin.
Takseja ei saatavilla tai tulevat pitkän odotusajan jälkeen tilauksesta.
Sairaanhoitopalveluihin hakeutuminen vähenee, sairauksien ennaltaehkäisyn väheneminen aiheuttaa pitkäaikaissairauksia ja jopa äkkikuolemia.

Jämsän kohdalla kaikkien muiden kuin yhden toimipisteen lopetus osuisi pahiten lapsiperheisiin, työssäkäyviin, autottomiin, paljon palveluja käyttäviin. Eli oikeastaan kaikkiin. Pitkien välimatkojen ja huonokuntoisten teiden kaupungissa nämä suunnitelmat aiheuttavat hirvittävän määrän ongelmia.

Pienten kuntien asukkaat tarvitsevat lähipalveluita. On edullisempaa, jos lääkäri/hoitaja tulee pieneen kuntaan kuin kaikki kuntalaiset ajetaan yksitellen kela-taksilla, joita ei riitä kaikille, kauas isoon yksikköön. Ja eivät kaikki työikäiset ammattihenkilöt halua siirtyä töihin suuriin yksiköihin, joissa tehdään vuorotyötä. On vaarana, että terveydenhoitoalalta siirtyy ammattitaitoista henkilökuntaa pois muihin tehtäviin.

Kielteinen vaikutus. Palveluihin pääsy hankaloituu pienillä paikkakunnilla, tietenkin, jos sinne saadaan liikkuvat palvelut, asiat silloin paremmin. Laboratoriopalveluita esim. pitäisi olla saatavilla tarpeeksi usein, muutoin käy niin, etteivät kaikki käy tarvittavissa labroissa esim. Marevanin käyttäjät. Tuleeko pitkällä juoksulla isompi lasku, kun sairaudet pahenevat ja niiden hoitaminen vie enemmän resursseja. Tasa-arvo on kyllä näissä malleissa kaukana.

Vaikutukset ovat todella kielteisiä, maaseutupitäjissä julkinen liikenne ei toimi, terveys- ja sosiaalipalvelujen hoitojonot kasvavat. Ihimiset eivät hakeudu hoitoon ajoissa ja tästä syystä erikoissairaanhoidon kuormitus lisääntyy ja hoidot pitkittyvät. Alueen asukkaat ovat todella eriarvoisessa ja turvattomassa asemassa, vaikka hyvinvointialue uudistuksen piti taata kaikille tasapuolinen kohtelu.

Vaihtoehto 1 on sote-asemapalveluiden osalta vielä siedettävä heikennys saavutettavuuteen. Liikkuvat palveluihin on kuitenkin aidosti panostettava ja Kela-kyytijärjestelmä on saatava toimimaan kunnolla, jotta negatiivisia vaikutuksia onnistutaan lievittämään heikennysten kohteena olevilla alueilla. Kuinkahan paljon liikkuvien palveluiden työntekijöiden ajasta kuluu tien päällä varsinaisen työn sijasta? Onko asiakaskontaktien määrä liikkuvassa palvelussa henkilötyöpäivää kohti millä tasolla? Millä tavoin palvelun laatu on liikkuvissa palveluissa korkeammalla tasolla kuin terveysasemalla?

Kyllä tässä pienituloisia potkitaan. Aikuisten sosiaalipalvelut tulee olla siellä missä asiakkaatkin ovat, samoin kun lapsiperheiden sosiaalipalvelut, perhetyö, lastensuojelu, perheneuvolat. Ei säästöjä synny sillä että työntekijöitä siirretään omilta/nykyisiltä työpaikoiltaan ja paikkakunniltaan naapurikuntiin töihin kun heidän asiakkaansa tai suurin osa asiakkaista on siellä missä he nyt ovat töitään tehneet. Päin vastoin, ajatetaan työntekijöitä kauemmaksi ja hukataan työaikaa siirtymiin, tai syöstään pienituloiset vielä vaikeampaan ahdinkoon kun joutuisivat sosiaalisen avun vuoksi ajamaan/julkisilla kulkuyhteyksillä jotka eivät pääosin edes mahdollisia pienillä paikkakunnilla Viitasaari/Pihtipudas/Kinnula ja eivät saa tästä edes Kelan matkakorvauksia tai muutakaan matkakorvausta. Kuntalaisilla on oikeus saada lähipalvelua, ei kaikilla ole mahdollisuus eikä kykyä käyttää digipalveluita. Onko huomioitu myös Te-24 uudistus? Missä te-työntekijät tulevat tulevaisuudessa olemaan, ei niitä tule jokaiseen kuntaan vaan he siirtyvät eri kuntien välillä ja tekevät yhteistyötä sosiaalipalveluiden kanssa, ajatetaanko tässä nyt kahta työntekijää eri kuntiin vai mahdollistetaanko säästöt siten sekä hyvinvointialueelle että kuntiin kun työntekijät olisivat nykyisillä työpisteillään? Sote keskuksissa ei edes olisi tilaa kaikille työntekijöille!

1 ja 2 vaihtoehdoissa molemmissa Toivakan osalta vaikutukset ovat monelta kantilta kielteisiä. Onko potilailta kysytty, kokevatko he ongelmana hakea palveluita useista toimipisteistä, esim röntgen? Materiaalissa tämä on nostettu ongelmaksi. Uskoisin, että monet potilaat ei koe tätä ongelmaksi, vähäiset palvelut halutaan pitää. Onko hoitajilta kysytty, lisääkö työpaikan siirtyminen esim 60km päähän tarpeeksi työhyvinvointia, vai vaihtaako hoitaja alaa? Miten Joutsan osaston lakkauttaminen vaikuttaa siihen, että Kyllössä ja Viitasaarella saadaan osastot pidettyä auki? Joutsan työntekijät tuskin siirtyvät Viitasaarelle töihin. Lisääntyykö eriskoissairaanhoidon kustannukset, kun ennaltaehkäisevästä työstä karsitaan? Mikä hinta on lisääntyvillä amputaatioilla tai sydänifarkteilla? Miten voidaan laskea säästöjä, jos ei ole tietoa, mitä esim liikkuvat palvelut tulevat maksamaan?
Kuka on tehnyt palveluverkkoselvityksen? Missä lähteet? Miten voi todella olla mahdollista, että hyvinvointialueen johtajalla on suurempi palkka, kun maan pääministerillä?
Kun on tehty kiinteistöihin tilaselvitykset. Miksi ei karsita huonokuntoisemmat kiinteistöt pois? Esim Huhtasuo lakkautuksen alle. Huonot kiinteistöt on henkilöstölle turvallisuusriksi jo yksistään. Olisiko mahdollista sulkea Jyväskylästä asema eikä toimivia, pieniä asemia kauempaa?

Pitäisi ensin tietää riittävätkö korvaavat resurssit ja toimivatko ne .Kotisairaala palvelut ,ensihoito, potilaiden kyydit vastaanotolle.
Kaikki toimipaikkojen sulut vähentävät yhdenvertaisuutta. Jos osaa nettiä käyttää voi saada paremminkin tarvittavaa hoitoa, mutta jos ei osaa palveluiden saatavavuus varmasti huononee ja usein tarvitsee saadakseen palvelua toisen apua.Lisäksi netin kautta saatavat palvelut eivät sovellu akuutin sairauskohtauksen hoitoon.Mitä jos rajallisen ensihoitohenkilökunnan resurssit ovat kiinni toisessa tehtävässä,joka ei ole niin kiireinen.Kärsiikö hätäpotilaan hoito tuolloin.
Turvallisuudentunne myös heikkenee ,jos ei ole tuttua lähipalvelua saatavilla,tuttuine hoitajineen jopa lääkäreineen.Alkavatko esim ikäihmiset,muistisairaat henkilöt soittamaan hätääntyneinä enemmän hätäkeskukseen apua saadakseen ja ensihoito ylikuormittuu.