jämsäläinen ei ole samassa asemassa jyväskyläläisen kanssa terveyden huollossa,esimerkkinä erikoisterveydenhuolto.moni sairaat ihmiset ovat tämän sote asemapalvelu ehdotelman kärsijät.kela maksaja ja tässä tapauksessa valtio menetää hyödyn muina menoina kuin sote raha.monisairaiden osalta kela ja vakuutusyhtiö ovat häviäjiä kun ihmistä kiikutetaan 15 minuutin pistokseen 130km ja takas.

On paljon yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole ketään läheistä, he ovat jo nyt heitteillä. Omaiset joutuvat uudessa mallissa ottamaan paljon vastuuta läheisistään, hoitamaan, huolehtimaan ja vielä on hoidettava omat työt, perhe. Miten jaksaa? Palvelut eivät ole yhdenmukaisia ainakaan eri hyvinvointialueilla, saati eri kuntien alueilla. Minne ikääntyvä, Novasta kotiutettu , pääsee edes muutamaksi päiväksi kuntoutumaan? Kunnossa olevia, toimivia vuodeosastoja ei tule lakkauttaa. Kotihoito ei ole riittävä apu sairaalasta kotiutetulle yksinäiselle vanhukselle. Turvallinen hoito, sairaana ollessa, parantaa vanhuksen vielä omatoimiseksi. Ambulanssikyydit lisääntyvät ja toisaalta ensihoidon käydessä tarkistuskäynneillä, voi jokun sillä hetkellä hädässä olevan avun saanti viivästyä. Soteasema omassa kunnassa luo turvallisuutta. Nettilääkäri, jossa potilas ja lääkäri kohtaavat, sopii joihinkin tilanteisiin. Hoitajan kautta suoritetut lääkärin vastaanotot eivät ole riittäviä, tulee helposti väärinkäsityksiä, jos potilas ei ole osannut riittävästi kuvailla oireitaan ja esittää niitä vaikka kirjallisesti hoitajalle. Jo nykyinen, saati tuleva ei ole hyvinvointia, terveyden edistämistä. Jopa liikaa panostetaan hyvinvoinnin ohjaamiseen(sairaanhoidon kustannuksella), Tänä päivänä on tietoa runsaasti saatavilla liikunnasta, ruokailusta, sosiaalisista suhteista ym,hyvinvointiin liittyvistä aioista. Mieluummin tietoiskuja, juttuja lehtiin kuin erikseen näintä varten työntekijöitä.

Kielteisiä. Tällä hetkellä pienissä kunnissa väestö on eläkeläisiä. Moni on kertonut, että kynnys lähteä pitkään matkaan lääkäriin/hoitajan luokse nousee--> hoitokustannukset myöhästyneestä diagnoosista nousee, erikoisairaanhoito kuormittuu. Hoitojonot pitenee...

Pienten muutaman kerran viikossa / muutaman tunnin vastaanottojen lakkauttaminen on järkevää. Korvaava vaihtoehto pitää löytyä kohtuullisen matkan päässä.

Miten on arvioitu kiirevastaanottojen aukioloaikojen vähentymisen vaikuttavan osastoille?
Kaipaan enemmän vielä näkemyksiä siitä, miten palveluja on saatavissa jatkossa. Yksi tai kaksi bussia ei koko hyvinvointialuetta auta. PopUp vastaanottojen pitäminen esim. asumispalveluiden tiloissa tukemassa ikääntyviä, Kohta-yksiköiden lisääminen, kotisairaalatoiminnan laajentuminen ym. ym.

Pihtiputaan tk on alueen muihin yksiköihin verrattuna keskimääräistä parempi. Miksi siis lopettaa toimiva yksikkö, kun samalla menentetään ammattitaitoista työvoimaa. On aivan selvä, etteivät kaikki työntekijät hyväksy pidentyvää työmatkaa. Asiakkaat kuormittavat sitten jäljellejääneitä yksiköitä ja ambulansseja. On helpompi tilata ambulanssi ja pyrkiä sen kautta hoitoon kuin yrittää päästä kaukana sijaitsevaan päivystysvastaanottoon. Tämä taas heikentää tapaturmien ja liikenneonnettomuuksien hoitoa. Tilasto tuo emävalehtelun isoveli kertoo, miten yöpäivystykseen Pihtiputaalta hakeutui puolta vähemmän asiakkaita, kun päivystysksen sijainti oli kauempana. Tästä voi toki vetää sen virheellisen johtopäätöksen, että Tampereelle sijoitettu yöpäivystys lopettaisi yölliset sairastumiset Pihtiputaalla kokonaan. Tähän ajatukseen kiteytyy osa palveluverkon supistuksista. Kun terveyspalveluja ei ole kohtuullisen matkan päässä saatavilla myös kysyntä heikkenee ja suunnitelma toteuttaa itseään. Mielenterveyspalveluissa tätä on jo onnistuneesti kokeiltu ja tuloksia saatu.
Varmaa on, että sairauksien hoito lykkäytyy ja vaivat pahenevat, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu. Suurella osalla väestöstä ei ole valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja ja todennäköisesti sama ihmisryhmä tarvitsee keskimääräistä enemmän hoivaa.
Ykkösvaihtoehdossa esitän Pihtiputaan terveyskeskuksen toiminnan laajentamista ja tehostamista. Ainakin Reisjärvelle, Haapajärvelle ja ehkä Pyhäsalmellekin on syntymässä vajetta terveyspalveluiden lähitarjontaa. Keskisuomen Hyvinvointialue voisi pyrkiä alueen johtavaksi palvelujen tarjoajaksi. Siis toimimaan päinvastoin kuin yleinen kehitys.

Pienellä terveysasemalla on lääkärin ja hoitajan vastaanoton lisäksi äitiys- ja lastenneuvola, puheterapeutti, muistihoitaja, fysioterapia, diabeteshoitaja, suun th:n palvelut, toimintaterapeutti, näytteenotto palvelu. Miten kätevää, että kaikki palvelut on lähellä ja saman katon alla ja potilaan käynnit voi keskittää. Jatkossa potilas joutuu matkustamaan monta kertaa päästäkseen eri palveluihin. Millä niihin voi mennä jos ei autoa, julkinen liikenne lähes olematon tai ei ollenkaan eikä kertakaikkiaan rahat riitä Kelataksiin. Terveysaseman sulkeminen tarkoittaa kaikkien edellä manittujen palveluiden lakkaamista / hajauttamista.

Hyvä on kaupungista käsin huudella että pienet terveysasemat voi keskittää. Ei mene ihan noin.

Äärialueiden terveyskeskusten vuodeosastoja ei kannata lopettaa pitkien etäisyyksien takia

Osastopaikkojen siirtäminen toiselle paikkakunnalle luo huolta ja epävarmuutta ikäihmisten omaisissa. Elämän loppuvaiheessa läheisten läsnäolo ja apu on todella tärkeää.

Saavutettavuus julkisella liikenteellä vaihtoehdossa 1 Kannonkoskelta on huvittavaa luettavaa. Matka Saarijärvelle julkisella liikenteellä 40min - 1h 15min, vuoroja 3 krt per päivä. Todellisuus lienee kuitenkin oma-auto, toisen kyyti tai taksi. Toki se on monelle jo nyt todellisuutta, kun päivystys on siellä. Mutta esitetyt vaihtoehdot tarkoittavat, että ihan jokaisen asian takia mennään Saarijärvelle - esim. viikottaisen verikokeenkin takia. (Joo, liikuvat palvelut - mutta niin kauan kuin ei ole kerrottu mitä ne ovat ja kuinka usein se liikkuu, niitä ei mielestäni ole tai ei ainakaan voi realistisesti arvioida tai laskea sen varaan - eihän kukaan osta autoakaan ja jännitä tuleeko sieltä autovanhus vai upouusi urheiluauto).

Onko todellista säästöä sysätä kulut taksikuluiksi ja Kelalle (eli yhteiskunnan maksettavaksi)? Hyvinvointialue saisi maksaa myös kyytien kela-korvaukset.