Vaikutukset kielteisiä erityisesti vanhuksiin, vammaisiin ja monisairaisiin sekä sairaalahoitoa tai hoivapaikkaa tarvitseviin. Luo epävarmuutta kotihoitoon ja omaisiaan hoitaville. Matkat pitkiä. Ei mitään järkeä lakkauttaa toimivia vuodeosastoja maakunnan reuna-alueilla!

Sanotaan, että hiljaisuus saapuu kun viimeinen sammutta valot ja ovet sulkeuvat.

Reuna-alueiden ihmiset kärsivät eniten. Taksikyytiäkään ei tahdo saa öiseen aikaan puhumattakaan viikonlopuista. Julkista liikennettä ei ole.

Mikäli vuodeosastoja suljetaan, siirtyy palvelu etäälle asiakkaista ja heidän omaisistaan. On epäinhimillistä ajatella että huonokuntoinen iäkäs potilas siirretään kauaksi kotiseudiltaan ja omaisistaan. Usealla iäkkäällä lähiomaisella ei ole edes omaa autoa tai ajokorttia, jolla pääsisi liikkumaan ja julkista liikennettä ei ole. Korvaavia laitospaikkoja ei ole edes olemassa, vaan ne vaativat investointeja mikä on järjetöntä kun on jo olemassa hyväkuntoiset tilat (Pihtipudas). Voitteko päättäjät kuvitella kohdallenne tilannetta jossa lähiomainen on saattohoidossa satojen kilometrien päässä, eikä läheisellä ole mahdolllisuutta olla lähellä niitä elämän viimeisiä hetkiä? Muutosesityksellä siirretään myös terveydenhuollon kustannuksia asiakkaiden maksettavaksi, kun etäisyydet kasvavat ja matkustaminen lisääntyy. Perustuslain mukainen yhdenvertaisuus ei toteudu. Terveyserot kasvavat kun reuna-alueilla asukkaat viivästyttävät hoitoon hakeutumista hankalien yhteyksien vuoksi. Turvallisuus on järkkynyt jo pelkästään näiden suunnitemien julkaisemisen myötä.

NYKYVAIHTOEHDOSSA ONNISTUMISEN MAHDOLLISUUDET PARHAAT, SITTEN 1- JA 2-VAIHTOEHDOSSA HUONOIMMAT

TOIMINNAN PERUSAJATUS, TERVEENÄ PITÄMINEN

Kun säännölliset terveystarkastukset (niinhän autojakin pitää huoltaa ja katsastaa säännöllisesti) ja perusterveydenhoito toimivat hyvin, niillä asukkaat pidetään terveinä. Vaikeat tapaukset ja kalliin erikoishoidon tarve pitkine hoitoketjuineen ja -jaksoineen vähenevät. Ihmisten työkyky paranee ja säilyy pitempään. Puhutaan merkittävistä terveyshyödyistä ja merkittävistä kustannussäästöistä. Paitsi HV-alueella, myös maksettavissa sairauspäivärahoissa, työttömyyskorvauksissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä.

MIKSI TARVITAAN OMA TERVEYSASEMA JA VUODEOSASTO PIHTIPUTAALLE?

Terveenä pitäminen edellyttää, että terveystarkastuksia ja perushoitoa ei laiminlyödä. Siinä tarvitaan
” M a t a l a n k y n n y k s e n p o l i t i i k k a a ”, jossa oma lähiterveysasema vuodeosastoineen Pihtiputaalla on keskeisessä roolissa.
- Sitä, että hoitoon pääsee jonottamatta.
- Sitä, että ei tarvitse matkustaa muualle. Kuljetukset raskaita ja kalliita.
- Sitä, että kesken työpäivänkin pääsee piipahtamaan terveysasemalla.
- Sitä, että hoidossa asiakas kohtaa toisen ihmisen, joka osaa myös kuunnella. Sitä, että hoitaja tuntee tekevänsä oikeaa työtä ja oikein, ja saa siitä kiitosta häneltä, jota varten hän on – potilaalta. Vaikuttaa myös hoitajien fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Hoitajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.
- Digitalisaation myötä lääkärillä on ruudun välityksellä käytössään kollegoiden tuki ja spesialistien konsultaatiot.

Pihtiputaan oma terveysasema ja vuodeosasto ovat k u i n y k s i v a l t i m o s u o n i s t a , niin tärkeitä ne ovat asiakkaiden ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Uskon, että ollaan valmiita vaikka maksamaan korotettua taksaa niiden säilyttämisen puolesta.
Supistusvaihtoehdoissa, kun niistä vähennetään kasvavat matkustus ja muut kustannukset, ei voi olla merkittäviä säästöjä tässä kokonaisuudessa. Maksetaan tuo erotus itse!

Hajautettu terveysasemaverkosto toimii samalla k o k o n a i s h u o l t o v a r m u u d e n hyväksi kyseisellä paikkakunnalla.
Paikallistuntemus ja tarvittavat resurssit ovat valmiina paikanpäällä. Riskit ovat paremmin hallinnassa kun kaikki munat eivät ole samassa korissa, maantieteellisesti.

Lähipalvelut kaikille, ei vain joillekin! Kiitos!

Pohjoinen ja eteläinen Keski-Suomi kärsivät molemmissa vaihtoehdoissa. Asiakkaat ja potilaat tässä kärsivät, niin myös kunnat, kun th-tiloja jää vajaakäytölle tai jopa tyhjilleen. Pitäisi palveluverkkoratkaisut tehdä myös kansantalouden näkökulmasta, eikä rusinapulla -periaatteella!

Siellä, mistä ns. kivijalkapalvelut olisivat jomman kumman suunnitelman mukaan lähdössä on suorastaan murskaavan kielteinen vaikutus kyseisen kunnan tilanteeseen, elinvoimaan, jopa talouteen. Myös kunnassa asuvien omaisuuden arvo laskee merkittävästi , vaikkapa talojen arvo painuu viimeistään nyt lähelle nollaa, siis nykyisestäkin pienestä arvosta selvästi alaspäin. - Tasa-arvoisesta maakuntalaisten kohtelusta puhuminen voidaan lopettaa tähän. Useiden paikkakuntien asukkaiden matka auki olevalle vastaanotolle pääosasta aikaa (siis muuna kuin ns. virka-aikana) kasvaa selkeästi yli puolen tunnin. Päivystyspalvelun/kiirevastaanottojen väheneminen on suoranainen terveysvaara yhä useammalle henkilölle. - Vaihtoehto 1 ja vaihtoehto 2 eivät siis kumpikaan kelpaa suunnittelun lähtökohdiksi.

Asukkaat eivät kunnolla tiedä, kuka ja missä heidän asioitaan hoitaa. Usein palveluja tarvitsevat joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja. On tilanteita, jolloin tietyn ajan joutuu esim. käymään joka päivä sairaanhoitajan vastaanotolla. Onko mielekkäämpää muutaman työntekijän liikkua kuin kaikkien potilaiden?

Kohtelee epätasa-arvoisesti myös taloudellisessa mielessä eri alueilla asuvia.

Palvelutalon karsimisella taajamasta on merkittävän suuret vaikutukset. Esim. Pylkönmäen Iltarusko. Asia ketjuuntuu... Kun palvelutalo karsitaan, niin apteekki lähtee. Kun apteekki lähtee, niin kaupassa käydään kaupungissa apteekkireissun yhteydessä. Kun kauppa lähtee, niin taajama kuolee. On myös merkittävä asia paikallisille työntekijöille se jos päivittäiset työmatkat pitenee nykyisestä 2 km 60 km. Se myös vaikuttaa sote-työläisen omaan arkeen ja mm. lasten asioiden hoitamiseen. Lapsilla on kuitenkin koulu paikkakunnalla.
Vaikuttaa merkittävästi myös omaisten mahdollisuuksiin käydä läheisen luona. Jos esim. puolisolla ei ole autoa, niin saako hän yhteiskunnalta taksikyydit, jotta voi käydä puolisoaan 30 km päässä palvelutalossa katsomassa? Julkista liikennettä ei ole tai sen käyttäminen vie koko päivän ja on koulujen lomien aikana keskeytetty.

Palvelutalon yhteydessä olevat laboratoriopalvelut ovat oleelliset. Kerran viikossa riittää! Se on niin ihana asia, kun voi ennen työpäivää käydä kävellen tai pyörällä. Siihen menee puoli tuntia. Jos pitäisi lähteä kaupunkiin, niin siihen menisi kolme tuntia. Sen joutuu korvaamaan työnantatajalle työajassa tai ottamaan palkatonta vapaata. Muutoinkin joutuu todella paljon ottamaan jos sattuu sairastamaan ja joutuu lähtemään 100 km päähän Novaan. Tai ihan kroonisen sairauden kontrollit. Siinä täytyy ottaa vähintään puoli päivää palkatonta, todennäköisesti koko päivä. Ja siihen päälle jos joutuu vielä esim. viikottaisen labrakontrollin vuoksi käymään joka viikko useamman tunnin reissun lähikaupungissa, niin työnteosta ei tule mitään.

Pyydän huomioimaan myös sen, että yllättävän paljon on pohjoisen Keski-Suomen kunnissakin nykyään etätyöläisiä. Ihan paikkakunnalle muuttaneita. Heille lähipalvelut on erittäin tärkeitä juuri työn sujuvuuden vuoksi. Jotta ei joudu sote-asioiden ja etäisyyksien takia olemaan merkittävän paljon töistä poissa. Eräs henkilö kertoi joutuneensa kontrollien vuoksi ottamaan yhdessä kuussa 3 päivää palkatonta vapaata, kun piti Novassa käydä useamman kerran.