Oliko turvallisuus huomioitu jossain? Maahamme virtaa solkenaan ammattitaidotonta väkeä paremman sosiaaliturvan perässä, mutta sitten täällä saattavat ja usein joutuvat hoitoalan koulutuksiin ja jostain kuulin, että vaatimustasoja ollaan siksi heikentämässä, tämähän lisää kaikkien ja erityisesti vanhusten turvallisuutta ammattitaidon osalta ja muiltakin osin silloin, kun työpaikalla työkentelee henkilöitä, jotka eivät ole sitoutuneita työhänsä ja heiltä puuttuu ammattiylpeys.

Palveluohjaus ja laatu tärkeimpiä toimintakyvyn kannalta.

Teemat on valittu hyvin ja kattavat ikäihmisen näkökulmasta tärkeitä tekijöitä. Toimintakyvyn ylläpitäminen tulisi ulottaa myös pitäaikaishoitoon: kotihoitoon sekä ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen. Toimintakykyistä vanhuutta on mahdollista ja tärkeää tukea myös näissä - sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta kannattavaa.
On varsin erinomaista, että näissä laatusuosituksissa on huomioitu hyvän ja oikeudenmukaisen johtamisen merkitys laadukkaille palveluille!

Teemat ok. Turvallisuuden huomioiminen laajemmasta näkökulmasta voisi sisältyä kaikkiin teemoihin.

Vaikuttaa siltä että seuraava leikkauksien ja kyykytuksen kohde työttömien jälkeen tulee olemaan ikäihmiset. 1) Sote uudistuksen myötä palvelut tulevat pienituloisilla eläkeläisillä heikkenemään ja ihmisten toimintakyky häviää.
2) Tavoitteena taitaa olla se että ikäihmisten palvelukeskiö yksityistetään ja siitä rahastetaan siten että suurin osa eläkkeistä voidaan ulos mitata palvelun tarjoavalle firmalle. 3) Laadun pitää sisältyä eikä sitä pidä hinnoitella erikseen. 4) Sisältyy laatuun, joka sisältyy peruspalveluun. 5) Ilmeisesti tarkoutus että koneet hoitavat eikä ihmisiä ja inhimillistä palvelua saada. Jotta voidaan maksimoida voitot.
Asia on niin että ikäihmiset ovat tämän maan hyvinvoinnin luoneet ja tehneet oman osansa sen eteen joten on kunnia ssia hoitaa heitä kunnolla.

Teemat ovat hyvät. Omatoimisuuden ja voimvaralähtöisyyden korostaminen ja tukemine ovat tärkeitä. Lisäksi yhteistyö soten ja kuntien kanssa keskiestä.

Laatulupauksen antaminen edellyttää laatuajattelua. Laatuajattelu voitaisiin määritellä jatkuvaksi, toimintaympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olevaksi prosessiksi, jonka tuloksena syntyy vähitellen näkemys siitä, mitä hyvä laatu tarkoittaa omassa työyhteisössä. Laatuajattelussa sekoittuvat ja painottuvat enemmän tai vähemmän henkilön tai työyhteisön käsitys ihmisestä, näkemykset työorientaatiosta, johtamisesta, oppimisesta ja kehittymisestä, palautteen hyödyntämisestä sekä arvioinnin merkityksestä. Laatuajattelun keskeisiin piirteisiin kuuluu myös niiden periaatteiden tekeminen näkyväksi, jotka ovat palvelujen tuottamisen taustalla; mitä pitää tärkeänä, mihin toiminta perustuu ja mitä tavoitteita haluaa toteuttaa. Laatu ja arvot ovat itseasiassa sama asia.
Laatuajattelu synnyttää parhaimmillaan omaan toimintaan sopivan laatufilosofian ja toimintaperi-aatteet, joiden pohjalta selkeytyy ja vahvistuu käsitys omasta työstä, palveluista ja niiden merkityksestä sekä niistä laadun tekijöistä, joiden mahdollistamiseksi omassa työyhteisössä haluaa työskennellä. Laatukäsitteen määritelmän sopivuutta varten on tarpeen ymmärtää laatutoiminnan teoreettiset perusteet. Tämä tarkoittaa ontologista lähestymistapaa, jossa tarkastellaan laadun kannalta olemisen ja olemassaolon ilmiöitä, käsitteitä ja olevaisen perimmäistä luonnetta. Laatu on kokonaisvaltainen hahmo. Se ei ole yksittäisiä ominaisuuksia tai piirteitä tai piirteiden aggregoitu summa vaan ominai-suuksien keskinäisten suhteiden perustella annettu merkitys, joka voidaan tulkita vain kontekstu-aalisesti. Laatu on suhde kohteen ja tarkkailijan välillä. Se on vuorovaikutuksellinen käsite, jonka sisältö (merkitys) muodostuu tarkkailijan, tarkkailtavan, ajan, tilan, tilanteen, kontekstin ja intention funktiona. Laatu pakenee mittaamista, koska se on enemmänkin näkökulma kohteeseen kuin sen mitattavia ominaisuuksia. Laatu on siis aina subjektiivinen ja jossain määrin idiosynkraattinen kokemus. (Raivola 2002) Pahimmillaan laadun määrittyminen liian kapea-alaiseksi voi tuottaa sekä yksilöille että yhteiskunnalle ei-aiottuja, mutta kalliita kustannuksia. Koulun laatu voi tuntua kouriintuntuvana ihmisen elämässä. Koska ’laatu’ on tällä tavoin historiallista ja sisällöllisesti suhteellisen vapaasti määriteltävissä, sitä ei mielestäni ole mielekästä lähestyä kysymyksellä mitä se on?, vaan pikemminkin millaisena se kulloisessakin kontekstissa esitetään ja mikä funktio sille käyttöyhteydessään annetaan (vrt. Foucault 2005). Puuttuu velvollisuus laatulupauksen antamiseen.

Teemat ovat ok, mutta tärkeintä ja usein vaikeinta on motivoida masentuneita, yksinäisiä, päihdeongelmaisia tai muistisairaita ihmisiä mukaan turvaamaan omaa toimintakykyistä ikääntymistään. Tämä vaatii hyvin ammattitaitoista henkilökuntaa ja raportin mukaan näyttää siltä, että henkilökunnan koulutustasoa pikemminkin heikennetään.

Teemat ovat hyviä ja oikeita. Teknologialla ei voida kokonaan kuitenkaan korvata koulutettua, kohtaamistaitoista henkilöstöä. Hyvä apu teknologia kuitenkin on myös hoitotyössä.

Kyllä teemat ovat oikeita ja tärkeitä. Mielestäni Asiakas- ja palveluohjaus keskiöön -teema on nousemassa kärkeen, kun palvelut etääntyvät asiakkaista. Ikäihmiset eivät enää nykyisinkään löydä palveluja ilman apua.