Lupaukset ovat sinällään hyviä, mutta ovatko ne liian ylätasolla, onko olemassa todellinen action plan niiden toteutukseen?

Miten vahvistetaan ensisijaisia palveluita lapsille ja nuorille? Yhteistyö kuntien kanssa oleellinen. Se, että kunnat leikkaavat varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta vaarantaa lasten ensisijaisia palveluita. Palveluiden tulee olla siellä, missa lapset ovat. Harrastuksia kouluihin ja yhteisöllisyyttä lisää lapsiperheiden arkeen. Ihmisten auttaminen digipalveluihin ja koulujen wilman sekä päiväkotien evakojen käyttöön tulee tulla näistä palveluista. Digitalkkari paikan päälle, jolta kysyä ja ratkoa asiat samantien. Sujuvat asiakaspolut alkavat sieltä ensisijaisista palveluista joissa voidaan laajalla skaalalla tukea.

Kyllä jos 5 kohdan yhteistyö teknologian hyödyntämisessä muiden alueiden kanssa saadaan toteutumaan käytännössä. Kansallisesti yhtenäiset toteutukset olisivat kustannustehokkuutta lisääviä myös ohjelmistopuolella ja erilaisissa arvioinneissa/valvontakäytännöissä ym toteutuksissa.

1) Muutoslupaus ei ole kovin konkreettinen ja uskottava 2) Tästä hyötyjiä ei välttämättä ole ihan niin paljon kuin halutaan uskoa 3) Hyvä asia, mutta kotona pärjäämiseen liittyy vahvasti myös sosiaalisen kohtaamisen tarve 4) Kiinnostavaa, toivon onnistumisia HUS yhteistyön kehittämisessä 5) Tässä LUVN edelläkävijä, painakaa ennakkoluulottomasti kaasua ja pilotoikaa!

1. Lasten ja nuorten palveluiden lisääminen niin, että varhaiskasvatus/koulu, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto tekevät enemmän yhteistyötä. Pelkät kyselyt tai kouluterveydenhuollon käynti kerran vuodessa ei riitä. Apu ja tuki tulee olla kongreettista tukea jossa sitoutetaan myös vanhemmat osallistumaan ja ymmärtämään. Enemmän tukea ja apua vanhemmille, koska monet nuorten ongelmat heijastuu puutteellisiin kotioloihin tai vanhemmuuden ongelmiin. Tunnistetaan juurisyyt, puututaan niihin ja apu sen mukaan. Jos juurisyihin ei puututa ei myöskään ongelmat katoa mihinkään.

2. Omalääkärimallissa potilaan pitäisi saada itse valita oma lääkäri. Valitettavasti lääkäreiden osaamisessa jo ihan perussairauden hoidossa on eroja osaamisen ja henkilökohtaisen mielipiteen suhteen miten x asiaa tulisi hoitaa. Tulisi ottaa huomioon, että pitkäaikaissairaita voivat olla hyvin erinikäiset ihmiset, lapsista eläkeläisiin. Pitkäaikaissairailla voi olla hyvin erinlaisia sairauksia jolloin kokonaisuuden hallintaan vaaditaan tiettyä ammattitaitoa tai osaamista eri osa-alueilta muihinkin kuin vain perus kansantauteihin. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että kokonaisuutta hallitsee lääkäri, jolla on juuri kyseisen potilaan sairauksiin riittävä tietotaito niitä hoitaakseen. Pitkäaikaissairaille tulisi mahdollistaa myös etälääkärin vastaanotto, kotiin tuotava sairaanhoito sekä näytteidenotto sekä tarvittaessa lääkäripalvelut ikään tai diagnoosiin katsomatta vaan huomioiden potilaan todellisen toimintakyvyn. Terveydenhuollon palvelut tulisi olla saatavilla myös ilta-aikaan, myös viikonloppuisin.
Omalääkäri malli ei toimi eikä ole taloudellisesti kestävä vaihtoehto mikäli lääkäri ei ole potilaalle sopiva.

3. Pitkäaikaissairaiden ja kotona apua tarvitsevien turvallisuutta ja palveluja ei tule siirtää digitaaliseksi. Koneet ja laitteet eivät korvaa ammattilaisen käyntiä kotona. Digitaalisena voi olla turvapuhelin tai napin painalluksella yhteys terveydenhuoltoon/112 24/7.
Kotisairaanhoidin ja kotipalvelun työntekijöiden määrää tulisi lisätä, jotta käynnit ovat riittävän pitkiä sekä henkilökunnan koulutukseen tulee panostaa. Olisi ehdottoman tärkeää panostaa myös riittävän suomenkielen taidon osaamiseen sekä ymmärtämiseen potilasturvallisuus edellä. Ihmisten korvaaminen laitteilla vaarantaa potilasturvallisuutta ja tuo pitkällä tähtäimellä enemmän kustannuksia kuin säästöä.

4. Olisi hyvä avata mitä tarkoittaa asiakaslähtöisemmät polut?
Asiakaslähtöisyyttä tulisi uudistaa nykyaikaiseksi ja ymmärrystä eri elämäntilanteisiin lisätä vastaamaan todenmukaisia kustannuksia. Esimerkiksi järjestelmästä puuttuu monilta osin ymmärrys pitkäaikaissairaan sellaisiin tarpeisiin jotka tukevat pidempiaikaista kuntoutusta takaisin työelämään vaikka olisi asiasta toimitettu lääkärin lausunto x asioiden tarpeellisuudesta ei niitä tosiasiassa oteta huomioon. Järjestelmässä ei huomioida esimerkiksi tulipalossa tai homeasunnossa menettämää irtaimistoa, sillä reilu 1000€ ei osteta edes sänkyjä allergiatalouteen jolloin hyvinvointialue pakottaa ihmiset velkaantumaan tai etsimään apua muilta toimijoilta. Pitkällä tähtäimellä tämä ei ole taloudellista, koska jos apua ei saa riittävästi kriisin tai muun vaikean elämäntilanteen kohdatessa kuten pitkäaikaissairauden voi se pahimmassa tapauksessa aiheuttaa uusia sairauksia jolloin hän kuormittaa entistä enemmän terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa sekä pahimmassa tapauksessa jää verotulot saamatta jos joutuu työkyvyttömäksi. Jos saisi heti riittävän avun niin terveydenhuollosta kuin sosiaalihuollosta ja turvataan taloudellinen tilanne olisi työelämään ja normaaliin elämään palaaminen todennäköisesti nopeampaa jolloin ihminen tuo verotuloja, kuluttaa enemmän palveluihin sekä käyttää vähemmän terveyspalveluita ja ne mitä tarvitsee menee pääosin työterveyshuollon kautta.
Joten ehdottomasti asiakaspolut tulisi olla asiakaslähtöiset, vuoden 2026 tasossa ja vastata nykypäivää sekä asiakkaiden tarpeita.

Haluaisin omalääkärilupauksen rinnalle lupauksen sosiaalihuollon omatyöntekijyyden resursoinnista ja prosessien kehittämisestä. Sujuvat asiakaspolut pitäisi olla tärkein. Se toisi eniten säästöjä.

Toivon, että parantavat

Asiakaslähtöiset ja sujuvat asiakaspolut olisivat helposti toteutettavissa, jos nykyistä käytäntöä hoitoon pääsemiseksi muutettaisiin. Ensi kontakti on hoitaja, joka kyselee asioita, jotka eivät liity suoraan avun tarpeeseen. Hoitaja myös päättää, pääseekö tapaamaan lääkäriä, jolla olisi asiantuntemusta hoitaa asia ja hoitopolku toimivaksi. Nykyinen systeemi ei toimi, kun hoitaja omalla rajoitetulla asiantuntemuksellaan estää asialliseen hoitoon pääsyn.

1) Det är synd att se, att enbart elevvården är lyft fram gällande se primära tjänsterna för barn och unga. Barn och ungdomars ångest är sällan endast kopplat till skolan. Det är viktigt att kunna involvera hela familjen med i processen för det är ändå närkretsen som möter barnet och ungdomen i vardagen. Genom psykoedukation skulle vi även kunna nå ut till flera. Vi bör satsa på rådgivningen, familjesocialtarbete och familjerådgivningen och få ut information om lågtröskeltjänster för att kunna förebygga. Även information på andra språk än finska och svenska.
2) Understödes egnläkarmodellen som försök, tiden lär utvisa hur genomföringen blir.
3) Vi behöver se till att det finns tillräkligt med stödåtgärder till de äldre för att möjliggöra att de kan bo hemma. Genom dagverksamhet minskar vi på ensamheten, vilket tyvärr är ett stort problem bland äldre. Sociala kontakter och att kunna röra sig utanför hemmet upprätthåller funktionsförmågan.
4) klienternas behov ska vara i fokus gällande klientstigarna. I utvecklandet är det viktigt att involvera både klienterna och de som arbetar med klienterna på gräsrotsnivå. Besluten ska inte enbart fattas på högre nivåer utan att höra klienter eller arbetare.
5) Vi bör använda oss av teknologin då det är möjligt. Det får dock inte ske på bekostnad av servicen och klienten ska ges en möjlighet att träffas personligen. Alla kan inte och har inte möjlighet att använda ny teknik.
6) Kritiska tjänster bör fungera och beredskap är viktigt.

Lupaukset mielestäni konkretisoivat kansalaisille strategiaa ja sitä mikä muuttuu. Teknologian osalta osa parantaa palveluita, mutta osa saattaa kokea että se on heikennyt. On tärkeää pitää se mukana, mutta se ei saa ylikorostua ja teknologiaa ei pidä itse teknologian vuoksi ottaa käyttöön, sillä tulee olla selkeä tehtävä ja tavoite.