On se kumma, että maamme joka oli ennen paljon köyhempi, pystyi pitämään syrjäseudullakin koulun ja siellä keittäjän ja talonmiehen. Nyt vain säästetään koulutuksesta ja lapset ovat tämän maksajia. Olen ollut 800 oppilaan koulussa opettajana ja voin vannoa, että suurissa yksiköissä ei oppilaita voi tuntea, eivätkä hiljaisemmat saa riittävästi huomiota.
Koko ajan on paljon ohjelmaa, mikä on tietenkin myös hyväksi. Oppiminen vaatii kuitenkin myös rauhoittumista ja turvallista ja tuttua ympäristöä. Mielestäni Turenkiin ja Tervakoskelle pitäisi perustaa pienemmät koulut ja mahdollisesti pitää ala-aste omana kouluna.

Mallinkaisille ehdottomasti uusi itä janakkalan koulu. Pieni koulu on lapselle parempi kuin iso koulukeskus! Pitää ymmärtää ajatella lapsen kannalta tätä asiaa. Eihän syrjäkylille saada uusia asukkaita jos koulumatkakin on jo älytön..

Janakkalan kouluverkkouudistuksen laadinnassa on kyllä kuvattu komeasti kuinka paljon kyläkoulujen lakkauttaminen säästää kunnan varoja. Sen sijaan selvityksen laatijat ovat jättäneet uusien koulukeskusten rakentamiseen liittyvät kustannukset täysin kertomatta. Eikö olisi reilua kertoa kuntalaisille myös suunnitteilla olevien koulukeskusten kustannusarviot. Miksi tämä tieto on haluttu pimittää kuntalaisilta? Eikö se olisi kohtuullisen oleellinen tieto, kun kysytään kuntalaisten mielipidettä kouluverkkouudistukseen ja uusien koulukeskusten rakentamiseen?

Yleisesti ottaen voi todeta, että kyläkoulujen lakkauttamisilla on maan laajuisesti saatu hyvin vähän säästöjä aikaan. Uusia tiloja pitää siivota ja kiinteistöjä lämmittää ja hoitaa samalla tavalla kuin vanhojakin. Oppilaat tarvitsevat opettajan joka tapauksessa. Lisäksi tulevat vielä kyydityskustannukset ja uusien koulutilojen rakentamiseen liittyvät kustannukset. Säästöarvioissa ei myöskään ole huomioitu kyläyhteisöille aiheutuvaa vahinkoa. Kyläkoulujen lakkauttamiset lisäävät muuttotappiota ja kaventavat kyläläisten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Lasten ja nuorten kohdalla kuljetusmatkojen pituudet vaikuttavat suoraan lasten hyvinvointiin. Läksyjen lukemiselle ja harrastuksille jää vähemmän aikaa, kun koulumatkoihin kulutettu aika vie suuren osan päivästä. Pitkät kuljetusmatkat lisäävät oppilaiden uupumusta ja suurissa kouluyksiköissä koulukiusaamiseen puuttuminen on vaikeampaa. Näillä kaikilla seikoilla on kiinteä yhteys nuorten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, ja sitä kautta kunnan terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden kustannuksiin.

Jättimäiset koulukompleksit, avoimine oppimisympäristöineen eivät nekään ole oppilaiden etu. Avokonttorityylinen hälyinen oppimisympäristö ei palvele ketään. Lapset tarvitsevat aikuisten läsnäoloa, eivätkä 80 oppilaan yhdistettyjä avoimia jättiluokkia. Parolassa toimii tällä hetkellä koulukeskus, jossa kolme opettajaa opettaa 80 lasta. Mallia Janakkalan koulukeskuksiin tullaan todennäköisesti ottamaan juuri Parolasta, sillä Janakkalan kouluverkkouudistuksen suunnitteluryhmään kuuluu Parolan koulukeskuksen suunnittelussa mukana ollut henkilö.

En myöskään näe mitä lisäarvoa esikoulun, alakoulun, yläkoulun ja lukion yhdistäminen tuo Janakkalalle tai janakkalalaisille lapsille ja nuorille. Nivelvaiheet eivät edelleenkään tule poistumaan. Toivon mukaan oppilaan opettaja vaihtuu esikoulun ja lukion välillä edes muutaman kerran. Nykyisessä mallissa koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat ovat hoitaneet työtään eritoimipisteiden välillä tiettyinä viikonpäivinä. Kunta siis aikoo säästää siitä, ettei kunnan parin työntekijän tarvitse enää siirtyä paikasta toiseen, mutta sen sijaan se aikoo kuskata valtavaa oppilasmäärää perämetsistä keskustaan joka aamu ja iltapäivällä takaisin. Selvää säästöä.

Lyhyesti ja ytimekkäästi; Janakkala on paljon paljon muutakin, kun Turengin ja Tervakosken kylät!! Muistakaapa päättäjät tämä, vai halutaanko pikkukylät kuopata lopullisesti?? Itä Janakkala tuntuu olevan heikommilla hangilla, kun esim Virala? Tasa-arvoa pienille koululaisille näihin päätöksiin!

Janakkalan ainoa valtti, jolla voidaan saada kuntaan lisää asukkaita, eli pienet kyläkoulut halutaan tuhota. Isot koulut=isot ongelmat ja oppimisrauha kärsii, koulukyyditkin maksa maltaita. Nyt järki päähän päättäjät

- Hanke on saanut alkunsa koulujen sisäilmaongelmista, joihin on lähdetty hakemaan parannusta ajatuksella, että on halvempi rakentaa muutama uusi rakennus kuin korjata monta vanhaa. Nyt kuitenkin virkamiesten esitys on lähtenyt täysin lapasesta. Lieneekö syynä se, että suunnitteluryhmä ja rehtorikunta koostuu enimmäkseen ulkopaikkakuntalaisista, eikä kunnan veronmaksajista. Kaksi koulukeskusta ja niiden tarvitsemat liikuntahallit ovat yhdessä liian suuri pala Janakkalan taloudelle. Keinoksi on tarjottu leasing-rahoitusta, joka tuo helpotusta taseeseen, mutta tekee rakennusten takaisinmaksamisesta kuitenkin kalliimpaa. Kunnalle on tulossa muitakin maksuvelvoitteita mm. uutta kantasairaalaa laitetaan jo pystyyn.

- Hanketta on myös perusteltu uuden opetussuunnitelman vaatimuksilla oppimisympäristöjä kohtaan. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuneena voin todeta, ettei ops-perusteissa mainita yhtään mitään koulurakennuksista - millaisia niiden tulisi olla. Päinvastoin ops:n avulla voidaan perustella hyvin monenlaisia rakennuksia ja ympäristöjä.

Kun esitystä tarkastelee oppilaan ja opetuksen näkökulmasta, tulee esiin joitakin epäkohtia:
1. Sivistyslautakunta päätti jättää 1-6 luokkien erityikoululuokat Haukankallioon - Miksi? Lapset osallistuvat yhteiseen varhaiskasvatukseen. Sitten heidät sijoitetaan kuudeksi vuodeksi eroon ikätovereistaan ja näiden elinpiiristä. Yläkouluun he taas palaavat muiden pariin. Oppilaat erityiskouluun tulevat pääosin Turengin ja Tervakosken taajamista. Oppilaan tuki: pieryhmä ja tarvittava muu tuki voidaan antaa myös taajamien kouluissa. Oppilaan oikeus on käydä lähikoulua.

2. Aikomus on myös säilyttää Viralan koulu, joka on nyt kaksiopettajainen. Opetusryhmät ovat 1-2 ja 3-6. 3-6 LUOKKIEN OPETUS ON ONGELMALLISTA NIIN, OPETTAJAN KUIN OPPILAAN NÄKÖKULMASTA. Kouluun on ollut vaikea saada opettajaa 3-6 luokalle ja sitä paljolti opetettu epäpätevien sijaisten voimin. Koulua on jo jouduttu remontoimaan useampaan kertaan viimeisimmän suuren uudistamisen jälkeen. Koululle on sijoitettu muissa kouluissa sisäilmaongelmista kärsineitä opettajia, mutta he ovat sieltä lähteneet. Koululta puuttuu turvallinen koulutie, vesijohto ja viemäri. Koulun esitetään olevan tarpeellinen tulevan Kuuslammintien varteen rakentuvan asutusalueen tarpeisiin. Ko asututusalue tarvitaan Rastilan- Moreenin teollisuusalueen työtekijöille. Kouluun esitetään myös tulevan oppilaita Hyvikkälän alueelta Tarinmaan koulun lopetettua toimintansa. Ko. Hyvikkälän lapset tuskin riittävät nostamaan koulua kolmeopettajaiseksikaan. Hyvä, ellei paras koulumalli on minun ja monen muun mielestä ns. yksisarjainen kuusiopettajainen koulu. Tällainen on mahdollista saada Länsi- Janakkalaan yhdistämällä Tarinmaan ja Viralan koulut ja keskittämällä toiminta Tarinmaale, jossa on hyvä toimiva koulurakennus ja kunnan paras kulttuuriympäristö upeine maisemineen oppilaiden nautittavaksi ja josta korjaamalla ja tarvittaessa lisärakentamalla saadaa tuollainen 6-opettajainen yksikkö. Uusi toivottavasti pian rakentuva Ilveslinnan asinalue, joka muuten myös palvelee Rastilan-Moreenin teollisuusaluetta, tulee osaltaan tukemaan koulun oppilasmäärän kehitystä. Nykyisiä bussivuoroja ja -reittejä muokkaamalla ja koulun työjärjestystä niihin sovittamalla saadaan myös kuljetukset sujuviksi ja taloudellisiksi.

Turengin alakoulu tarvitsee uudisrakennuksen, mutta yhtenäiskouluajatus on vain yksi ideologia, jota ei mikään tutkimus ehdottomasti tue, jos ei tyrmääkään. Kuumolan kouluun on vuosien kuluessa laitettu remonttirahaa miljoonia miljoonien perään ja mielestäni se on sisäilmaltaan paremmassa kunnossa kuin milloinkaan. Puhumattakaan opetustilosta, joita ei voi verratakaan omaan aikaani, jolloin nykyistä paljon pienemmissä tiloissa oli 800 oppilasta. Tervakosken yhtenäiskoululle voisi sanoa samaan tapaan hyvästit.

On esitetty mielipiteitä, että kunnan kasvustrategiaa tuettaisiin, tekemällä Janakkalasta erottuva uusien upeiden koulurakennusten avulla, näin saataisiin uusia veronmaksajia. On syytä muistaa, että kuntalainen rupeaa tuottamaan kunnan kassaan tuloa vasta, joskus työuranasa loppu- ja eläkeuransa alkuvaiheessa. Nuo nettomaksajat nopeasti äänestävät jaloillaan, kun koulurakennusten maksupaineet alkavat nostamaan veroprosenttia. Paremmin väkeä houkutellaan antamalla tuosta arviolta tarvittavasta 90 miljoonasta vuosittain vaikkapa 1-2% koulujen opetuksen kehittämiseen: kalustoon, opetusvälineisiin, matkoihin jne.

Uudet liikuntahallit, jotka siis tarvitaan koulurakennusten oheen, koska koulujen suunnitellut omat tlat eivät opetukseen riitä, tarvitsevat myös henkilökuntaa ja ylläpitoa. Lopettamalla pikkukouluja saatetaan säästää paperilla muutama opettajanvirka ja yhdistelmätyöntekijäntoimi, mutta suurissa yksiköissä tarvitaan lisää hallintoa, apulaisrehtoreita, vastuuopettajia, erityisopettajia, psykiatrisiasairaanhoitajia, erityisopettajia, vahtimestareita ja kansliahenkilökuntaa, opettajia, siivoojia ja keittiöhenkilökuntaa.

Yhteenvetona: 1. Turengin alakoululle uusi koulurakennus, jolle liikuntatilat nykyiseltä liikuntahallilta. 2. Haukankallion erityiskoulu lakkautetaan. 3. Viralan koulun ja Tarinmaan koulu yhdistetään Tarinmaalle. 4. Muut koulut korjataan pitemmällä aikavälillä. 5. Kouluille rahaa opetuksen kehittämiseen.

Kannatan edellisen kirjoittajan esitystä. Ensimmäinen realistinen ja järkevä ehdotus tässä taloustilanteessa.

Haukankallion pysyttävä leppäkoskella,erityislapsille ei ole kun haittaa isoista ympyröistä

Tervakosken koulukeskuksen sijoitus on aivan järjetön! Kuitenkin valtaosa kouluikäisistä lapsista asuu suht kaukana koulukeskuksesta. En ymmärrä miksei nykyisin ala-asteen alueelle voisin rakentaa uutta? Onhan siellä mäessä tilaa, vai onko koko alue pohjavesi alueella? Kuitenkin siinä olisi urheilukentät jne ihan vieressä.

Vähempikin riittää
Ensin tehdään tarvesuuunnitelma, jossa kaikki saavat esittää toiveitaan. Rehtoreilta ja muilta viranhaltijoilta niitä tulikin. Jopa uudet uimahallit molempiin suurempiin taajamiin. Onneksi niistä luovuttiin, mutta liikuntahallit näemmä kuitenkin tarvitaan. Saatuaan tarvesuuunnitelman valmiiksi ryhmä matkusti työajalla, täydellä palkalla, Lontooseen messuille tutkimaan, mitä laitteita olisi uusiin kouluihin mukavaa ja tarpeellista hankkia. Toivottavasti tuli hyviä ideoita, ilmeisesti hankkeeseen kuitenkin sitouduttiin.
Valmistelu on kunnassa edennyt, onhan päätöksenteossa ollut mukana hääräämässä henkilöitä, joiden omaa tai perheenjäsenen etua ko. päätös läheisesti koskee. Mikäli luottamushenkilö on itse, tai hänen perheenjäsenensä on koulutoimen palkkalistoilla, tulisi ko. henkilön jäävätä itsensä päätöksenteosta, ettei herää epäilys, että yhteisen yleisen edun edistämisen sijaan ollaankin ajamassa omia etuja.
Samoin tulee mieleen hanketyöryhmän kokoonpanoa katsoessa, että siellä eräätkin rehtorit ovat edistämässä. omaa palkkakehitystään, edistämällä suurkouluhanketta. Vaikuttaahan opetustyön lukumäärä suoraan rehtorin palkkaukseen ja hänen avukseen palkattavan resurssin määrään. Se, että opettaja on onnistunut rekrytointiin rehtoriksi, ei todellakaan tee hänestä pedagogista näkijää, saatikka tekijää. Usein he kuitenkin itse näin uskovat. Lisäksi ulkopaikkakuntalaisina heidän ei tarvitse kantaa huolta veroprosentista.
Ei niin huonoa, ettei jotakin hyvääkin. Lasten ja opettajien kannalta on hyvä, että noista kaksiopettajaisista kouluista harkitaan luovuttavan. Ne eivät ole nykyaikaa ja eivät turvaa opetuksellista tasa-arvoa. Toki Virtalan koulu saa esityksen mukaan jäädä. Toivottavasti esitystä muutetaan tässä kohden, sillä millään järkisyyllä sitä ei voida puolustaa.
Suurissa kouluissa on suuret ongelmat. Viimeiset 10-20 vuotta on Janakkalan kouluihin palkattu: erityiopettajia, koulupsykologi ja kuraattoreita melkoinen joukko oppilaiden tueksi, mutta yhä edelleen keskusteluun nousee oppilaiden ongelmakäyttäytyminen. Koulukokoa kasvattamalla ei asiaan ole odotettavissa parannusta, pikemminkin päinvastoin.
Hävytön on ehdotus Tarinmaan koulun sulkemisesta. Valtakunnan ensimmäisten maalaiskoulujen joukkoon kuuluneiden Hamppulan ja Tarinmaan tyttökoulun työnjajatkaja täytyy säilyttää. Verrattavissa olisi, että seurakunta ilmoittaisi sulkevansa Pyhän Laurin kirkon Turengin ja Tervakosken seurakuntatalonjen remonttien rahoittamiseksi.
Esitetty hanke on liian kallis sellaisenaan toteutettavaksi. Kouluja tulee uudisrakentaa yksi kerrallaan pitkällä aikavälillä ja korjauskelvolvolliset korjata kuntoon. Terveystarkastajat eivät ole laittaneet kouluja käyttökieltoon, joten toivoa on.