Ei missään nimessä pikkukouluja pois, varsinkaan jos vaihtoehtona on suuret koulukeskukset. Iso koulu, isot ongelmat.

Pienten kyläkoulujen lakkauttaminen ei välttämättä tuo kunnalle lainkaan odotettuja säästöjä. Lasten koulumatkat pitenevät kohtuuttoman pitkiksi sekä aamuisin, että iltapäivisin. Isoissa kouluissa riski kiusaamiselle lisääntyy huomattavasti ja lasten turvallisuudentunne järkkyy. Miten pystytte turvaamaan kaikkien lasten turvallisuuden ja varmistamaan, ettei ketään kiusata tai pahoinpidellä koulussa? Suunnitelma Haukankallion koulun vuosiluokkien 7 - 9 siirtämisestä Leppäkosken koululta jättisuureen uuteen kouluun Turenkiin aiheuttaa erityisen riskin kiusaamiselle ja syrjinnälle ko. koulun oppilaita kohtaan, jotka ovat erityisen helposti silmätikkuina. Tämän hetkinen tilanne Haukankallion koulussa Leppäkoskella on ainutlaatuinen koulun pienuuden ansiosta, kaikki lapset saavat opiskella koulussa turvassa ja täysin ilman kiusaamista. Leppäkosken koulun ala-asteen kanssa yhteistyö on sujunut loistavasti ja tilat ovat riittävät kaikille.

Itselleni on herännyt suuri huoli. Onko kouluverkkouudistusta koskeva lapsivaikutusten arviointi todella tehty oikein? Tuloksia kun jo jaettiin kouluverkkoillassa, mutta kuinka kuntalaisilta ja etenkin lapsilta on mennyt koko arviointi ohi? Aikuiset (virkamiehet) eivät voi tätä keskenään työstää vaan lapsia on kuultava. Nyt haluaisinkin nähdä millaisiin tutkimustuloksiin arviointi perustuu vai onko kyseessä vain virkamiesten mielipiteet? -Näinhän se ei saa olla! Tästä voi lukea koko ohjeistuksen lapsivaikutusten arvioinnista lakipykälineen http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136377/PP_LAVA_prosessikuvaus_vihr_lape_ilme.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mielipiteeni on, että pieniä kyläkouluja ei tulisi sulkea vaan ne pitäisi nähdä mahdollisuutena ja Janakkalan asumisen valttina. Kylät pitäisi pitää oikeasti elinvoimaisina (ei vain strategiassa vaan käytännössä) ja mikä onkaan omiaan tuomaan ja houkuttelemaan lisää asukkaita kuin pienet kyläkoulut vaihtoehtona. Elämme Euroopan kulttuuriperintövuotta ja kulttuuriperinnön siirtäminen sekä kotiseuturakkauden juurruttaminen ovat nostettu tärkeinä puheenaiheina. Kyläkoulut ovat elintärkeä osa kylän yhteisöä ja keränneet vuosien varrella ympärilleen kuusijuhlat, laskiaitapahtumat, äitienpäivät jne. joihin ei vain koulu vaan lähes koko kylä valmistautuvat ja osallistuvat yhdessä. Oma koulu tarjoaa harrastuspaikan lähellä kotia ja kouluilla toimii kerhoja ja sinne pääsee helposti mm. pelaamaan palloa ja luistelemaan talvella. Oppimisympäristöinä toimivat luonteikkaasti myös lähimetsä ja koko oma kylä. Polkupyörällä poljettava koulumatka lisää arkiliikuntaa. Näin kyläkoulut juurruttavat lapsia maaseudulle ja kylät pysyvät tulevaisuudessakin vireinä ja houkuttelevina paikkoina asua niin siellä sukupolvien ajan asuneille kuin paluumuuttajille ja uudisasukkaillekin. Isojen koulujen "trendi" on muualla maailmassa jo ohi ja ne joilla on mahdollisuus laittavat lapsensa mieluummin pieniin kouluihin joissa oppilasryhmät ovat pienet ja yksilöllinen opetus onnistuu. Opettaja muistaa lasten nimet, mm. ruokaa ei tarvitse jonottaa liian kauaa ja koulumatkat ovat kohtuulliset. Ei voi olla miettimättä mitenhän 1250 oppilaan suunniteltu Turengin koulukeskus on suunniteltu vastaamaan niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin kouluruoan jakelu ja ruokailu?

Pieniä kouluja ollaan oltu lakkauttamassa Janakkalassa jo vuosikymmeniä. Tilanne on jatkuvasti liipasimella mikä syö väkisinkin kylien kuntalaisten asennoitumista kuntaan. Ilmapiiri on kierä, luottamus horjuu ja kiistoja syntyy. Jatkuva epävarmuus ei ole kenenkään etu. Mahdollisille uusille asukkaillekaan ei voida koskaan taata kuinka kauan heidän lapsensa saavat nauttia omasta kyläkoulusta.

Ehdottaisin siis näin hurjaa käännöstä: Janakkala herää huomaamaan valttikorttinsa kyläkoulut, jotka päätetään säilyttää pysyvästi ja ne saavat ansaitsemansa arvostuksen ja työrauhan.

Janakkala on maalaiskunta, jonka pinta-alasta suurin osa on maaseutua. Kaikki eivät Janakkalassakaan voi asua taajamassa. Janakkalaa pitää ajatella kokonaisuutena eikä vai houkutella kaikkia asumaan taajamiin. Kaikkea ei voi eikä kannata keskittää.

Nuorissa ja lapsissa on Janakkalan tulevaisuus, myös pikkukylillä asuvissa. Ajatellaan tasa-arvoisesti. Maaseutukin pitää pitää asuttuna. Ei kaikkia palveluita taajamiin, varsinkaan kouluja. Ollaan erilaisia ja erikoistutaan. Koska asutaan lähellä luontoa, ollaan myös lähellä luontoa. Ei kaikkia betoniviidakkoon.

Metsäeskaria löytyy Hämeenlinnasta, miksi ei Janakkalassa kyläkoulujen yhteydessä. Ja samaa teemaa kouluun. Älkää perustelko kaikkea rahalla kun rahalla sitä kaikkea ei voi mitata. Hyvinvointia yms jota voitaisiin luonnonläheisistä kyläkouluista ammentaa. Kyläkoulusta on lyhyt matka kotio kävellen tai pyörällä. Ei tarvitse istua tunteja taksissa tai linja-autossa. 30-50 oppilaan kyläkoulussa kaikki oppilaat tuntevat toisensa ja tekevät yhdessä asioita. Luodaan yhteisöllisyyttä. Vanhemmat lapset opettavat nuoremmilleen taitoja. Miksi rakentaa kalliilla isoa uutta kun nykyisellään toimivat kyläkoulut toimivat tarkoituksessaan hyvin ja kapasiteettia olisi lisätäkin käyttöä. Kallista sekin on ne pitää tyhjillään jos kyläkoulut lakkautetaan.

En kiellä sitä, että etteikö taajamat tarvitse uudet koulut, koska vanhat pilattu huonolla hoidolla, mutta en usko että ne uudet koulukeskuksetkaan pysyy kauaa hyvänä jos ne hoidetaan samoin. Siihenkin tarvitaan panostusta. Uusien koulukeskuksien rakentaminen pitää pitää ihan omana asianaan ja säilyttää nykyiset kyläkoulut ja kehittää niiden toimintaa. Pidetään koko Janakkala asuttuna.

On sanottu että uusien koulukeskusten rakentaminen ei nosta kunnan veroprosenttia. Hyvä, mutta Janakkalan olisi syytä laskea pikaisesti kunnallisveroprosenttia. Mikäli kunnallisveroprosentti pysyy näin korkeana ne henkilöt jotka tuovat positiivisen verokertymän kunnan kassaan alkavat paeta pienempien kunnallisveroprosenttien kuntiin. Mitä sitten teette kunnassa, nettomaksajat häipyy nin jää nettosaajat kuntaan ja silloin on vaihtoehtona nostaa edelleen kunnallisveroa tai karsia palveluja. Siinäpä miettimistä kunnan päättäjille.
Eli ei uusia koulukeskuksianJanakkalaan eikä mitään muutakaan mikä olisi vaarassa nostaa jossakin vaiheessa kunnan veroprosenttia.

Suuremmissa kouluissa oppiaineita opettavat eri opettajat. Tämä on hyvä, koska opettaja voi keskittyä omaan aineeseensa ja olla siinä hyvä. Pienessä koulussa oppilaan koulunkäynti menee pilalle kaikissa aineissa jos kemiat oppilaan ja opettajan välillä eivät kohtaa. Näin kävi minulle.

https://m.facebook.com/groups/150696652113125?view=permalink&id=480770102439110

Kaikki suuret keskittymät on pahasta.Enkä usko että niillä saavutetaan oineasti edes mitään todellisia säästöjä.Jos tehtäisiin niin että kunnanvaltuuston jäsenien ikä pudotettaisiin vaikka 11-15 vuoteen ja laitettaisiin kouluun vaikkä Riihimäkeen,niin turpaan tulee.Miettiä voi sitä.

Pyydän kunnan päättäjiä miettimään, että onko kuuden opettajanviran lakkauttaminen lopulta säästöä kunnalle. Eikö kunnan tehtävänä juuri ole luoda työpaikkoja, kehittää työllisyyttä ja sitä kautta pitää kunta elinvoimaisena? Mielestäni tällä kunta syö omaa leipäänsä. Vähintäänkin kunnan alueella työmatkoillaan palveluja käyttävä liikenne vähenee ja voi tarkoittaa myös muuttoliikettä poispäin kunnasta työpaikkojen perässä, jolloin veronmaksajat vähenevät. Pyydän kunnalta vastuullisuutta työllistäjänä ja esimerkkinä muille toimijoille.