Inspira Oy:n selvitysraportin julkisen osan perusteella on mahdotonta päästä selvyyteen laskelmien perusteena käytettyjen lukujen taustoihin. Ja kuten Inspira Oy ilmoittaa ensimmäisillä sivuillaan, se ei ole vastuussa saamiensa lukujen oikeellisuudesta eikä ole niitä tarkistanut. Yksi suurimmista merkityksistä on sillä, mihin perustuvat luvut koulujen peruskorjauskustannuksista (Investointivaihtoehto 0). Mistä johtuvat epäjohdonmukaisuudet? Esimerkiksi Leppäkoski VE0:ssa valmis 2028 ja kustannukset 4,7 meur vs. Leppäkoski uudisrakennusvaihtoehdossa valmis 2024 ja kustannukset 3,4 meur. Toinen esimerkki: Tanttalan koulun peruskorjauskustannukset ovat esityksesssä 1,5 meur ja sivistyslautakunnan kokouksen pöytäkirjassa 1.05 meur?

Janakkalassa puhutaan koulujen sisäilmaongelmista. Pyydän huomioimaan, että juuri lopetettavaksi uhattujen koulujen kohdalla on mainittu hankeselvityksessä: "ei sisäilmaongelmia".

Lapsiarviointipaperi on erittäin vaatimaton dokumentti, jolle ei pitäisi nykyisellään juuri antaa arvoa. Esimerkiksi siinä todetaan, että ilman koulujen lakkauttamista ei Janakkalassa pystytä toteuttamaan uuden OPSin asettamia vaatimuksia. Tämän paikkansapitävyyttää on syytä epäillä. OPSin uudistamisen tavoitteena tai sivutuotteena on tuskin ollut tehdä linjausta, että pienissä kouluissa ei pystytä täyttämään sen vaatimuksia ja että ne pitää lakkauttaa. Kyse on siitä, kuinka olemassaolevia resursseja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla täyttämään OPSin vaatimukset.

Olemme muuttaneet perheemme kanssa Janakkalaan (Tanttalaan) Hämeenlinnasta, ja teimme silloin nimenomaisen valinnan asua maalla. Yksi positiivinen asia oli tuolloin Tanttalan koulun olemassaolo. Tiedän, että emme ole yksin tällaisten päätösten tekijöinä, ja en usko että Janakkalan kunnan kannattaa lähteä karsimaan tämän tyyppisiä, erittäin houkuttelevia asioita nimenomaan lapsiperheille. En usko että yli 1000 oppilaan koulukeskus on kovin hyvä myyntivaltti kuntaan muuttoa harkitseville?

Janakkalan talous ei kestä monitoimikeskusten rakentamista. Rakentaminen pilkottava pienempiin osiin. Alaasteikäiset tarvitsevat lähikoulunsa. Yläaste voisi olla yksi koulu Janakkalassa. Säästöjähän tässä hankkeessa haetaan. Leppäkoski, Kiipula tai Tarinmaa olisivat yläasteen paikaksi aika keskeisiä kunnasa. Onko Kiipulan kanssa keskuteltu esim. uimahallin käytöstä kuntalaisille. Nythän sinne taas mahtuu ulkopuolisia käyttäjiä.
Itä-Janakkala ansaitsee koulunsa, jos viimeiset kaksi koulua lakkautetaan. Koulukuljetusten säästämiseksi paikkana voisi olla kunnan omistaman ns. Vuorisen kentän kohdalla. Osa naapurikylän lapsista pääsisi omatoimisesti kouluun iman koulukuljetusta.
Opettajan virat ovat kuntakohtaisia, ei koulukohtaisia. Oikeasti ei viroissa säästetä. Opettaja siirtyy toiseen kouluun lakkautetusta koulusta. Sieltä ei pikasäästöjä ole tulossa. Kerrankin on ilmeisesti kuljetuskustannukset laskettu todellisin taksoin. Kiitos siitä.
Uudet rakennukset eivät sisäilmasta herkistyneitä auta, jos ylläpito jatkuu samankaltaisena kuin nyt. Nämä herkistyneet etsiytyvät ns. pikkukouluihin. Aina sekään ei enää auta.
Kun kerran on ollut toiveiden tynnyri auki koulukeskuksia suunniteltaessa, heitän minäkin oman rikkani tynnyriin. Ala-asteet 1-6 lk Mallinkainen, Leppäkoski, Turenki, Harviala, Tarinmaa, Tervakoski ja Vähikkälä. Näissä vain koulut, ei monitoimikeskuksia. Yläaste Leppäkoskella tai Kiipulassa. Haukankallio erityiskouluna on säilytettävä.

Kouluverkon suunnitteleminen ja tulevaisuuteen katsominen on tärkeää, ja varmasti haastava työ. Voihan asioita kuitenkin katsoa myös laajemmin: eikö nyt olisi mahdollisuus tehdä jotain erilaista, jolla nostaisimme myös kunnan houkuttelevuutta. Silti muutama kommentti: mihin perustuu oletus, että yhtenäiskoulu on toimiva malli? Entä jos koulutoimintaa hajautettais 1-3 -luokkalaiset, 4-6 -luokkalaiset jne. Pienet koulut toimivat hyvin! Mihin samassa rakennuksessa toimiminen perustuu, kun kuitenkin ollaan luokissa? Entäpä erikoistuminen? Jos haluamme uusia asukkaita Janakkalaan, pitäisi tarjonnassa eli sisällössä olla jotain houkuttelevaa ja moderniakin. Esimerkiksi kansainvälisyysopinnot tai kieliopinnot, etenkin kun sillä saralla ilmeisesti on tehty jo kouluissa hyvää työtä projektien muodoissa. Ja sitten vielä nuo hämmästyttävän isot kustannusarviot: en löytänyt yhtään viime vuosina rakennettua koulu- tai monitoimikeskusta, jossa budjetti olisi ollut Janakkalan arvion luokkaa. Silti monissa kunnissa on pystytty luomaan nopeasti terveellinen ja edullisempi ratkaisu, esim. hirsirakennukset.

Kouluverkkosuunnitelma perustuu selkeästi siihen, että Janakkalan kahdesta suurimmasta kylästä lakkautetaan molemmista ainakin yksi koulu. Mitä ilmeisimmin Tervakosken alakoulu ja Turengista yläkoulu.

Näiden kahden lakkautettavan koulun vanhemmille tai henkilöstölle ei ole järjestetty lakisääteistä / mitään kuulemistilaisuutta. Kuulemistilaisuus on järjestettävä ennenkuin lainmukainen päätös kouluverkosta, jossa nämäkin kyläkoulut lakkautetaan ja yhdistetään uusiin kouluihin voidaan tehdä.

Homekouluissa ei kenenkään kuulu opiskella, tai työskennellä. Uusia tiloja tarvitaan, mutta kaikkien koulujen lakkautukset täytyy tehdä niiden asetusten ja määräysten mukaan joita asiasta on säädetty.

Kouluverkkouudistus on aihe, joka jakaa mielipiteitä varmasti vielä pitkän aikaa. Monelle koululle on esitetty lakkauttamista, mikä on tietysti iso isku kylälle. Yksi lakkautettavista kouluista tulisi esityksen mukaan olemaan Vähikkälän koulu, kohta 137 vuotta täyttävä kyläkoulu. Kuitenkin Vähikkälän koulun jatkuminen on perusteltavissa jo alueellisen tasa-arvon takia. Turengissa on esityksen mukaan jatkamassa neljä erilaista (uusi koulukeskus, Harviala, Leppäkoski ja Virala) koulua, joka on hieno asia. Janakkalaan/Turenkiin muuttavalla perheellä on hyvä mahdollisuus valita, minkälainen koulu olisi sopivin heidän lapselleen.
Tervakosken suunnalla ollaan lakkauttamassa Vähikkälän koulu, jolloin jäljelle jäisi vain iso koulukeskus, joka ei välttämättä olisi kaikille lapsille sopivin koulumuoto. Tervakosken suunnalla asuvilla perheillä pitäisi olla myös vaihtoehto, kun mietitään oman lapsen koulutaivalta. Tämä asia tulisi ottaa huomioon kouluverkkopäätöstä tehtäessä.

1. Lapsivaikutuksien arviointi on ollut hyvin ylimalkaista ja jättänyt huomioimatta täysin erilaisten lapsiryhmien ristikkäiset hyöty/haittatekijät. Itsestäänselvästi pitkät koulukuljetusajat haittaavat koululaisten virkeyttä ja oppimiskykyä sekä -halua.
2. Kunnan teettämät selvitykset ovat johdonmukaisesti erehtyneet ja ennakoitu budjetti on roimasti ylitetty myös mm. keskuskeittiöhankkeessa, jossa surullisesti sekä kustannukset karkasivat että tulos jäi vajaaksi eikä rakentamissäästöjen takia keskuskeittiöllä pystyttyäkään tarjoamaan siltä vaadittua kapasiteettia.
3. Paljoksun laskelmissa määritettyjä vertailulukuja kyläkoulujen jatkamiselle.
4. Pelkään, että kunta sijoittaa 100 miljoonaan euroa tai enemmän valtaviin keskuskouluihin, joista materiaaliasseteista 30 vuoden kuluttua on jäljellä purkukustannukset ja osa velasta. Nykyiset matalaenergiamääräykset säästävät energiaa, mutta entisestään lisäävät homeriskiä. Rakennukset pysyvät kunnossa vain niin kauan, kun niiden ilmanvaihtojärjestelmä pysyy jatkuvasti toiminnassa ja vaippa ilmatiiviinä. Toisaalta korkeasti eristetyt matalaenergiarakennukset voivat myös muodostua tukaliksi pätseiksi kesäkaudella, erityisesti jos ilmasto lämpenee ennakoidulla tavalla. Jäähdytyksen kustannuksia vähentäisi, jos sekä rakennuskuutioita että oppilaista tulevaa orgaanista lämmöntuottoa minimoitaisiin pyrkimällä säilyttämään nykyistä kyläkouluverkostoa.
5. Opetussuunnitelmia tulee ja menee. Laajentuneet valinnaisainevalikoimat voidaan tietenkin toteuttaa niin, että joskus opettaja siirtyy pariksi tunniksi toiseen kouluun eikä 35 oppilasta kuljeteta tätä varten koko viikoksi taksi- linja-auto-yhdistelmin jättikouluille. Nykyisin on myös käytössä digitekniikka, jonka ansiosta voidaan myös ala-asteen ylemmillä luokilla, joita valinnaisuus koskee, myös muutenkin korvaamaan fyysistä matkustamista.
6. Joka tapauksessa Turengin ja Tervakosken koulunkäynti pitää mahdollisimman pian saada korjattua terveelliseksi. Jos nykyisiä kouluja ei kannata korjata, on viisainta ne purkaa ja rakentaa uudet. Uudisrakentamisessakin kuitenkin varmin keino säästää kuluissa on vähentää rakennuskuutioita ja mitoitustarpeita esim. jäähdytykselle. Tulossa on valtavat investoinnit ja pelkona on, että päättäjiltä karkaa mopo käsistä. Nyt tarkkana. Sitokaa rakentajat vuosikymmenten vastuuseen rakentamisesta. Ei mitään kymmenen vuoden rajoitettua takuuta ja koko roska jää kunnan harteille, jos ilmenee 20 vuoden kohdalla 90 % arvonaleneman aiheuttaneet virheet rakentamisessa ja kunnossapidossa. Mieluiten antakaa sekä rakentamisurakka että kunnossapito rakentajan harteille ja tehkää vaikka 30 v sopimus optiolla jatkaa kaksi kertaa sopimusta 20 vuotta kustannusindeksiin sidotuin hinnankorotuksin.

Kahden suuren koulukeskuksen hanke on järjetön, ensinnäkin kunnallamme ei ole varaa tällaiseen suurhankkeeseen.
Nyt täytyisi keskittyä pitämään olemassa olevat rakennukset kunnossa ja pikkukoulut voimissaan, jos tervakoskella tai turengissa on tarvetta "homekoulujen" uudistamiselle niin tietenkin ne täytyy uusia, mutta järjen kanssa ja niiden oppilasmäärien tarpeeseen.
Suuret yksiköt ovat aina ongelmallisia oli kyse sitten teollisuudesta maataloudesta ta koulusta, yksilötasolla huolenpito ja yksilön tarkkailu kärsii sekä virheet lisääntyy aina yksikön kasvaessa tai niitä ei huomata. Myös erinlaiset riskit mm. tulipalo, vesivahinko, levottomuudet kansallisella tasolla yms. on vaikeampi hallita suurissa yksiköissä ja tällaisen sattuessa ol huomattavan vaikeaa löytää jatkosijoitus paikkaa oppilaille. Lisäksi ei ole mitään takeita nykyisellä rakennustavalla ettei olisi kohta suurhomekouluja.
Kannatan ehdottomasti pienien terveiden kyläkoulujen säilyttämistä ja mahdollisesti taajamista sinneppäin koululaisliikennettä jos oppilasmäärät ei täyty.

On tärkeää, että kaikki kunnan oppilaat saavat opiskella terveissä
rakennuksissa. Se on mahdollista muullakin tavalla kuin sulkemalla terveet
kyläkoulut ja tekemällä massiiviset koulukeskukset. Koulukeskusten ja
kyläkoulujen vastakkainasettelu on julmaa. Koulukeskuksia ei rakenneta ja ylläpidetä
kyläkouluja lakkauttamalla.
• Vähikkälässä on tehty jo vuosien ajan vapaaehtoistyötä kylän ja koulun eteen.
Lähikeskushankkeen suunnitteluun käytettiin vuosina 2016-2017 21500 euroa.
Hankkeen tarkoituksena oli saada koulun yhteyteen mm. päivähoito, hoivakoti ym.
palveluja. Yhteistyöhalukkuutta selvitettiin neuvotellen useampien yrittäjien ja muiden
tahojen kanssa. Koulurakennuksen kuntokartoitus teetettiin ulkopuolisella yrityksellä
ja käytimme siihen 5400 euroa. Janakkalan kunnalle kuntokartoituksen tulos ei
kelvannut. Kunta teetti oman kuntokartoituksen.
• Sivistystoimenjohtaja totesi Janakkalan sanomien lehtijutussa, että kouluverkkoasiaa
on vatvottu vuosikausia ja "Toiveissa on, että tänä syksynä päätöksiä saadaan
tehtyä." Vähikkälän koulun kohtalo on ollut kunnanvaltuuston esityslistalla yli
kymmenen kertaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Viime aikoina
vuosittain. Joka kerta on tehty päätös. Mutta ilmeisesti ei sellaista joka
sivistystoimenjohtajalle kelpaisi, koska on tarve joka vuosi käsitellä jo aiemmin
päätettyä asiaa uudelleen.
• Syyskuun kouluverkkotilaisuudessa Leppäkoskella sivistystoimenjohtaja
sanoi, ”Kehittäkää kyliänne”. Olemme yrittäneet kehittää, mutta emme ole saaneet
kunnan tiettyjä tarpeellisia tahoja mukaan, ja jälleen joudumme taistelemaan.
Haluaisimme järjestää kylällämme paljon tapahtumia ja kehittää lähikeskusajatusta,
mutta joka vuosi todella paljon energiaamme kuluu koulutoiminnan puolustamiseen.
Onko oikein, että kylien pitää kehittää itse itseään, mutta taajamia kehittää kunta?
• Kuntastrategiassa todetaan esimerkiksi, että kuntalaiset ovat aktiivisia kuntamme
kehittäjiä ja meillä on elinvoimaiset kylät ja että tulevaisuuden Janakkalan tekevät
kuntalaiset. Me Vähikkälässä olemme yrittäneet toteuttaa uutta kuntastrategiaa jo
ennen sen voimaantuloakin ja myös edellistä kuntastrategiaa. Miksi työmme ja
yhteistyömme ei kelpaa?
• Kunnassa on monta valtuutettua ja kunnallispolitiikkoa, jotka ymmärtävät
Vähikkälän lähikeskussuunnitelmien arvon ja ovat tukeneet meitä.
Toteutuessaan lähikeskuksesta saisi kunnalle hyvää positiivista medianäkyvyyttä niin
kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
• Vähikkälän koululta on Launosten alakouluun 5,8km, Tervakosken
yhteiskouluun/suunniteltu koulukeskus 7,9km. Olemme selvittäneet virallisen kyselyn
avulla perheiltä, sijoittaisivatko he Vähikkälän koulun lakkautuessa lapsensa,
Launosten kouluun vai Tervakosken koulukeskukseen. Kysely paljasti, että suurin
osa oppilaista siirtyisi todelliseen lähikouluun kuntarajan toiselle puolelle. Olemme
olleet yhteydessä Lopelle asiasta.

• Loppi hyötyisi Vähikkälän koululaisista valtionosuuden (v2018) 6511,92e/oppilas.
Riippuen Launosiin siirtyvien määrästä puhutaan 130 000 - 220 000 euron
rahansiirrosta Janakkalasta Lopelle. (Summa vastaa Vähikkälän koulun vuosittaisia
kustannuksia) Lopen kanssa on jo alustavasti keskusteltu, voisiko Loppi ottaa osaa
koulukuljetusten maksamiseen.
• Olemme tuoneet kyselyn tuloksia monissa eri tilaisuuksissa esille ja silti ei tuoda
missään esille, millaisia vaikutuksia sillä saattaa olla kuntatalouteen. Kyselystä on
myös lautakuntien jäsenten toimesta välitetty toisille päättäjille virheellistä tietoa.
Sivistysjohtaja ei vastaa kyselyyn, miksi ei välitä viestiä tästä mahdollisesta
siirtymisestä päättäjille.
• Tarkoituksenamme on kehittää pienestä jotain valtakunnallisella tasolla
näkyvää ja ennen kaikkea luoda Janakkalaan lisää tyytyväisempiä kuntalaisia
myös taajamien ulkopuolelle. Olemme edelleen valmiita neuvottelemaan ja
pääsemään yhteiseen ratkaisuun lähikeskusasiasta, mutta joka vuotiseen
Vähikkälän koulun lakkaustusuhkaan emme ole enään suostuvaisia.
• Jatkuvan yhteistyön puuttumisen vuoksi näiden muutaman virkamiehen kanssa kylän
kehittäminen Janakkalassa tuntuu mahdottomalta. Kyläläiset ovat ottaneet yhteyttä
Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtajaan ja saaneet kutsun tapaamiseen, jossa
selvitetään erilaisia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi koulukuljetusten osalta jos
koulumme lakkautetaan. Toisaalta haluamme selvittää millaisia käytännön
vaikutuksia ja mahdollisuuksia olisi Vähikkälän osakuntaliitoksella Lopen kuntaan.
Matkat lähikouluun, kuntakeskukseen ja terveyskeskussairaalaan lyhenisivät.
Haluamme herättää avointa keskustelua asiasta.

Sivistystoimenjohtajan mukaan Vähikkälä on nyt uudessa kouluverkkoesityksessä 3:n muun
kyläkoulun kanssa laukkautusuhassa, koska “ei ole saanut mitään aikaan”.
Lähikeskushankkeessa ei ole päästy etenemään;
Lähikeskushankkeen eteneminen on kaatunut muutamaan kunnan virkamieheen. On
sanomattakin selvää, että emme voi laittaa hankkeeseen kaikkea vapaa-aikaamme ja
kiinnittää rahaa koulun ostoon ja ylläpitoon ilman että voimme olla varmoja, että myös
kunta on sitoutunut hankkeeseen tuottamalla koulutoimintaa.
Näin yhteistyöyrityksemme on tammikuusta lähtien edennyt:
• 3.1.2018 Lähetimme audienssi pyynnön Kunnanhallitukselle. Audienssi saatiin
12.2.2018, aikaa vain 30minuuttia. Sivistystoimenjohtaja ja kunnanjohtajan lupasivat
olla yhteydessä meihin. Laitoimme vielä samana iltana sähköpostia heille, jossa
toivomme, että saisimme mahdollisimman pikaisesti tiedon, minkälaisella aikataululla
voimme odottaa etenemistä esitetystä kunnan puolelta.
• Kuukautta myöhemmin (13.3.18) lähetimme uuden yhteydenottopyynnön. Emme
saaneet vastausta.
• 23.4.2018 saimme aivan toiselta kunnan virkamieheltä pyynnön toimittaa tiedon
rahoituspäätöksestä Janakkalan kunnan kirjaamoon koskien kunnan valtuuston

11.12.2017 hyväksymään koulu- ja monitoimikeskuksen tarveselvitykseen liittyen.
Valtuusto ei hyväksynyt kokouksessaan 11.12.2107 kouluverkkoselvitystä, vaan
hyväksyi sen suunnittelun osaksi. Emme pidä reiluna, että meiltä vaadittiin rahoitusta,
jonka kohteesta ja määrästä ei ole suostuttu meidän kanssa neuvottelemaan tai
meille siitä infoamaan.
• Neljän kuukaudenkaan päästä emme olleet saaneet yhteydenottoa.
• 19.6.2018 tehtiin ostotarjous Vähikkälän koulun kiinteistöstä sekä pyyntö
yhteistyöneuvottelujen aloittamisesta. Mielestämme tarjous täytti virkamiehen
vaatimuksen ulkopuolisesta rahoituksesta Vähikkälän koulun jatkumiseksi.
• 14.8.2018 Vähikkälän kyläyhdistyksen valtuuttamat henkilöt ovat käyneet
ensimmäisen neuvottelun helmikuussa pidetyn kunnanhallituksen audienssin
jälkeen. Neuvottelut päättyivät lyhykäisyydessä siihen, että kunta voi myydä meille
koulukiinteistön, mutta kunta ei sitoudu koulun jatkumiseen millään aikavälillä, koska
tämä riippuu siitä, kumpaan taajamaan rakennetaan koulukeskus ensin.

Janakkala on maaseutukunta, luulen etteivät tänne hakeutuvat ihmiset hae suuria koulukeskuksia vaan pienempiä yksiköitä ja rauhaa. Kaikkien kunnan palveluiden ei tarvitse olla suurien kaupunkien kaltaisia. Loppi on ymmärtänyt pienempien koulujen merkityksen kunnan valttikorttina ja panostaa niiden toimintaan. Kauimpaa tulevien Vähikkälän koululaisten matka Tervakoskelle on yli 15 km/suunta, kujetuksien kanssa kierrellessä pituutta koulumatkalle tulee helposti lähes 40 km päivässä, jos tämä asia ei liikuta joitain päättäjiä siitä kuinka pitkiksi lasten koulumatkat venyy, niin perheille ja lapsille sillä on arjessa ja jaksamisessa kuitenkin suuri merkitys. Launosten sekä Kormun koulu on etäisyytensä kannalta järkevä vaihtoehto silloin jos Vähikkälän koulu lakkautetaan.
Lakkautusten myötä pienten koulujen oppilaista tulisi kaikista kuljetus oppilaita, tämä vaikeuttaa jo ennestään hankalia koulukuljetuksien suunnittelua. Ja miten tasa-arvo toteutuu silloin kun yksikään kuljetusoppilas ei voi osallistua iltapäivätoimintaan koulukuljetusten vuoksi kun matka on liian pitkä kuljettavaksi omatoimisesti.

Yhteistyötä Kiipulan kanssa. Turengin koulu Kiipulaan ja matkalle kevyenliikenteen väylä? Ei välttäättä tarvitse rakentaa kaikkea uusiksi ja Kiipulassa erityisopetuksen osaamista, jota kenties voi jakaa, vaikkakin kyseessä
ammatillisen puolen erityisopetus. Matkaa keskustasta ei ole liikaa. Vaihtoehtona keskustan lapsille Heinäjoen koulu tai Harvialan koulu. Kiipula sijainniltaan hyvä myös osalle kyläkoululaisia.

Muutama ajatus kouluista ja opetuksesta:
- Koulukeskukset tarvitaan, se on selvä. Tervakosken ja Turengin suurkoulujen kunto on surkea, ainoa oikea ratkaisu on laittaa ne maan tasalle. Kuinka monta kyläkoulua täytyy samaan aikaan lakkauttaa, se onkin jo eri asia. Keskeisin kysymys lienee: Kumpi on uusille asukkaille houkuttelevampi vaihtoehto, uudet ja suuret koulukeskukset vai pienet kyläkoulut? Kyläkouluthan toimivat samaan tapaan kylien "monitoimikeskuksina", kuin isommatkin koulukeskukset.
- Haukankallion erityiskoulua ei saa ajaa alas! Koulun sijainti on ihanteellinen, maalaismaisemassa puolivälissä suurempia kunnan keskuksia. Lisäksi Leppäkosken koulun koko, kokonaisuudessaan n.100 oppilasta, on ihanteellinen erityiskoulun toimintaan. Se ei ole "eristyksissä" mistään. Siellä on lisäksi harjoitettu sitä kuuluisaa "integraatiota" jo kauan ennen kuin se on lukenut missään opetussuunnitelmissa, kas kun siellä ymmärretään, mikä lapselle on hyväksi ja mahdollista, ja toimitaan sen mukaan. Yläkouluikäisillä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) pystytään toteuttamaan, kunhan resurssit vaan pidettäisiin asianmukaisella tasolla (nyt yksi opettaja on viime vuoden jälkeen vähennetty koulun vahvuudesta). Tietääkö joku muu ylipäätään missään toista koulua, jossa opetussuunnitelmaan on kirjattu yläkoululaisten kohdalla 100% toteutuminen jatko-opintoihin? Haukankalliossa se ei ole pelkästään suunnitelma, vaan jokavuotinen toteutunut realiteetti.
- Erityiskoulun arvoa ja tärkeyttä ei tunnuta ymmärrettävän täällä Janakkalassa, ainakaan korkeimpien virkamiesten taholta. Tuskin kukaan olisi poistamassa resursseja Saaristenkadun vammaisten lasten koululta (hoitaja-opettajia 1/oppilas) tai Ahveniston psykiatrisen osaston sairaalakoululta. Kun tulee puhe "erityisoppijoista", asia leviää totaalisesti käsiin. Kun tätä "erityisyyttä" on lukemattomia eri ilmenemismuotoja, on helppo pistää kaikki samaan nippuun. Näin ei käytännössä kuitenkaan voi tehdä. Tavallisessa koulussakin on oltava erityisopetusta, se ns.kolmiportainen tuki. Mutta kun se ei riitä, pitää olla mahdollista siirtää lapsi/nuori sopivampaan paikkaan. Ei ole kenenkään etu, ei ns.erityislapsen kuin ns.tavallisten lasten, että tällaiset oppilaat ovat samassa luokassa muiden kanssa. Haukankallion koululle on ollut ja on edelleen tarvetta. Sinne on jatkuva paine, kunhan tämä asia vain tiedostettaisiin päättäjien taholta. Voisi kysyä entisiltä oppilailta ja vanhemmilta, onko siihen paikkaan tai aikanaan lapsen sinne siirtämiseen oltu tyytymättömiä?
- Koulukeskuksia on perusteltu mm. sillä, että saataisiin yhtenäinen opetusmenetelmä, opetustavat, mahdollisuudet jne. Opettajana olen varma, että suurkoulu ei takaa mitään yhtenäisyyttä tässä asiassa, vaan ratkaisevaa on toisaalta virkamiesten valmistelu yhdessä opettajien kanssa, ja toisaalta koko opettajakunnan saaminen yhteisten tavoitteiden taakse. Fyysisellä sijainnilla, eli onko kyseessä kahden, kymmenen vai sadan opettajan koulu, ei ole mitään merkitystä. Ja jos ei voida osoittaa, että pikkukouluista tulevat lapset menestyvät keskusten lapsia huonommin yläkoulussa, ei tällaisia perusteluja tulisi myöskään käyttää.
- Erityisen tuen tarvetta täytyy lisätä tulevaisuudessa joka tasolla rajusti, varhaiskasvatuksesta yläkouluun. On järkyttävää ja härskiä heitteille jättöä yhteiskunnan taholta, että varhaiskasvatuksesta aina toisen asteen opintoihin saakka erityisen tuen tarvitsijoiden määrä on prosentuaalisesti suunnilleen sama! Kun suurin osa niistä erityisvaikeuksista olisi hoidettavissa/korjattavissa ainakin sen verran, että erillistä tuen tarvetta ei olisi, tai se olisi häviävän pieni. Nykyinen järjestelmä ei toimi (kuinka se voisikaan toimia, kun se on alunperin ollut käytännössä tapa tehdä taloudellisia säästöjä), vaan tarvitaan PALJON PÄTEVIÄ lisäkäsiä erityisopetukseen. Se pitäisi tulevaisuusstrategioiden pääpalikoita niissä kaavioissa.
- Kunnalliseen päätöksentekoon kuuluu pienemmän ryhmän (lautakunta) valmistelu, hallituksen esitys ja valtuuston päätös. Kaksi viimeksi mainittua ovat kovin usein pelkkä "kumileimasin" päätöksenteossa. Nyt erityislasten tulevaisuudesta ovat tehneet esityksen 2 valmistelevaa virkamiestä, 2 luokanopettajaa, lähihoitaja, eläkeläinen, asentaja-koneistaja, kiinteistövälittäjä ja yksi henkilö, jonka ammattia ei tiedetä julkisesti. Toivottavasti Haukankalion koulun kohtaloa päätettäessä kunnanhallitus ja -valtuusto ei toimisi mekaanisena kumileimasimena, kun asiaa ei kovinkaan kummoisesti ymmärretä, vaan päättäjät OTTAISIVAT ITSE asioista selvää. Ja kysymykset kannattaa ehkä esittää parhaille asiantuntijoille, eli (erityis-)opettajille, ei johtaville virkamiehille!