Toivon, että uusien tilojen suunnittelussa otetaan huomioon seuraavat seikat:
- Kun iso määrä alakouluikäisiä sullotaan samaan tilaan tulee siitä ääntä, ja paljon!
- Lasiseinät eivät estä ääntä. Luokan jakaminen verhoilla ei estä ääntä.
- Kun ääntä on paljon, täytyy pitää kovaa kuria, jotta kaikki ymmärtävät olla hiljaa --> koulun käynnistä katoaa ilo. Toinen iso riski on, että opiskelu menee hulinaksi --> kukaan ei opi mitään, eikä kenelläkään ole kivaa.
- Toivon, että oppilaat saavat ergonomiset tuolit ja pöydät, eivätkä he joudu istumaan selkä kyyryssä säkkituoleilla.
- Toivon, että kaikki oppilaat saavat jonkin paikan missä säilyttää omia tavaroitaan lukkojen takana.
- Oppilasturvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että opettaja pystyisi ulkopuolisen uhan ilmetessä sulkemaan ja lukitsemaan esimerkiksi ovet. Orivedellä opettaja pelasti luokan sulkemalla oven.
- Onko mietitty, että ison oppilasmäärän sulkeminen samaan tilaan on myös terveysriski. Ei ole montaa vuotta aikaa, kun sikainfluenssan vuoksi desinfioitiin käsiä ja yskittiin kainaloon. Kaikki pitää ottaa huomioon. Ihmiset matkustelevat nykyään paljon. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat jo arkipäivää. Tila tulee todennäköisesti palvelemaan janakkalalaisia vielä kymmeniä vuosia.

On perusteltu, että Janakkalan Kouluverkko pitää päättää ennen koulukeskusten tulosta päättämistä, että tiedettäisiin minkä kokoiset koulukeskusten tulisi olla. Kuitenkin nämä molemmat asiat on laitettu päätettäväksi samaan marraskuun kokoukseen. Käsittämätöntä! Voisitteko kertoa, mitä tapahtuu tämä saman kokouksen aikana koulukeskusesitykselle, mikäli kouluverkko esitys päätetäänkin jotenkin täysin eritavalla, kuten vaikka säilyttää kaikki koulut? Vaikuttaa siltä, että tietyt virkamiehet vain haluavat ja kuvittelevat saavansa läpi esitetyn kouluverkon. Minusta noiden kahden ison asian laittaminen samaan kokoukseen on täysin järjen vastaista. Kiire tuntuu olevan kova.

Koulukeskusten koko on suunniteltu huomioon ottamaan kuviteltu oppilasmäärän nousu. Ne siis suunnitellaan isommalle joukolle oppilaita, kuin oppilasennuste. Tervakosken päässä mahdollisten koululakkautusten myötä ainoastaan Vähikkälän oppilaiden kuvitellaan tulevan Tervakosken kouluun. Näiden oppilaiden takia ei ole tarvetta kiirehtiä kouluverkkopäätöstä, koska niiden sijoittelu Tervakosken kouluun ei vaikuta millään tavalla koulun kokoon. Ja vielä kun ottaa huomioon sen, että suurin osa Vähikkälän koulun oppilaista aikoo suunnata Launosten kouluun, jos Vähikkälän koulu lakkautuisi. Vähikkälässä tehdyn kyselyn mukaan tämän jälkeen Vähikkälästä Tervalle tulisi samaan aikaan vain noin 10 oppilasta, jos sitäkään.

Leppäkosken syyskuisessa kouluillassa Sivistystoimenjohtaja sanoi, että kouluverkkoa on pyöritelty kunnassa jo pari vuosikymmentä, nyt se on saatava päätökseen. Todellisuudessahan koluverkko on näiden vuosien aikana päätetty niin monta kertaa, kuin on esitettykin. Tulos ei vain ole miellyttänyt kaikkia ja siksi se tuodaa aina vain uudelleen päätettäväksi. Näin tulee todennäköisesti tapahtumaan tässä kunnassa niin kauan kuin kaikki pikkukoulut on lahnattu. Missä on tämän kunnan koulurauha? Otettaisiin mallia Lopesta, jossa pikkukoulujen arvo on ymmärretty valttikorttina ja niitä lakkautusten sijaan kehitetään. Loppi on saanut paljon hyvää mainosta ja mainetta tällä asialla. Niin Janakkala, kuin Loppikin ovat maalaiskuntia ja maantieteellisesti laaja-alueisia. Maaseutu on ja pysyy. Sitä voi joko arvostaa, tai olla arvostamatta, mutta sen arvostamattomuus ei tuo mitään positiivista Janakkalan kunnalle, päin vastoin. Maaseudun kyläkoulut kuuluisi ajatella vetovoimana ja maaseudun tonttitarjontaan panostaa. Janakkalan maaseutu on lähellä kasvukäytävää. Turengin ja Tervakosken kaltaisia taajamia sen sijaan löytyy paljon lähempääkin kasvukäytävän suurkaupunkeja ja niistä löytyy paljon enemmän palveluja kuin Turengilla ja Tervakoskella on koskaan tarjota. Kasvukäytävän läheistä maaseutumaista asumista kyläkouluineen sen sijaa on haastavampaa löytää.

Kaikki kunnan oppilaat tarvitsevat terveet koulutilat. Se on selvää. Tällä hetkelläkin laajassa kouluverkossamme on terveitä kouluja, joihin kyllä mahtusi oppilaita. Miksi tätä asiaa ei ole hyödynnetty enemmän? Ehdotukseni olisi, että Janakkalan kaikki terveet koulu täytettäisiin oppilaaksiottorajoja muuttaen ja vapaaehtoisuutta hyödyntäen. Tämän jälkeen lopuille oppilaille rakennettaisiin uudet koulutilat. Itse en kannata ehtynäiskouluja, mutta uusia koulurakennuksia kyllä, järkevän kokoisia sellaisia. Näiden muutosten jälkeen näitä kaikkia terveitä koulurakennuksia ylläpidettäisiin tasavertaisesti ja niihin tehtäisiin tasavertaisiesti remontteja ja uudistuksia.

Totuus on, että opettajat ovat avainasemassa siinä, millaista opetusta oppilaat saavat. Vaikka puitteet olisivat kuinka uudet ja pedagogisesti hienot, niin se on täysin opettajasta kiinni miten hän tiloja ja välineitä hyödyntää vai hyödyntääkö. Tässäkin kunnassa voi saada pedagogisesti paljon parempaa opetusta pienessä koulussa kuin suuressa tai toisinpäin. Se riippuu aivan täysin siitä, kuka opettaja omalle kohdalle sattuu. Opetuksen laatu on siis täysin riippuvainen opettajasta. Tilat eivät lapsia opeta ja kasvata. Pienissä kyläkouluissa ei suuriakaan rahallisia investointeja tarvita, että niissä voi toteuttaa aivan yhtä hyvää pedagogiikkaa kuin uusissa koulurakennuksissa.

Lastemme koulunkäynnin ydin on mielestäni se, että lapset voivat käydä turvallisen ja terveen koulupolun, jossa heistä kasvaa järkeviä, ajattelevia ja sosiaalisia hyvän itsetunnon omaavia eteenpäin suuntaavia yhteiskunnan jäseniä. Siihen ei massiivisia koulukeskuksia kaikkine hienouksineen tarvita, vaan ymmärtäviä, innostavia, rohkaisevia ja luotettavia aikuisia!

Oppimisympäristöjen uudistaminen ja nykyaikaistaminen ovat tämänhetkisen koulukeskustelun isoin aihe. Uusien koulukeskusten rakentamista perustellaan sillä, että oppimisympäristöt pitää tuoda nykyaikaan. Kuitenkin tilanne on se, että avoimista (ja moderneista) oppimisympäristöistä on todella vähän kokemusta, etenkin yläkoulun mutta myös alakoulun puolelta. Edistävätkö nämä uudenlaiset oppimistilat oppimista ja hyvinvointia, on tällä hetkellä Suomessa arvailujen ja oletusten varassa, niin uudesta muoti-ilmiöstä on kyse. Muualla näihin avoimiin tiloihin on alettu hetken kokeilun jälkeen nopeasti rakentamaan seiniä. Samoin on käynyt aikuisten työelämän avokonttoreille.

Tilojen nykyaikaistaminen on tässä keskustelussa se valttikortti, jolla satavuotiaat kyläkoulut halutaan leimata toimimattomiksi ja vanhanaikaisiksi. Kuitenkin näissä satavuotiaissa veteraanikouluissa on oppimistilat yleensä rakennettu yhteen kerrokseen palvelemaan yhdysluokkaopetusta, joka on itsessään integraatiota ja luokka- ja oppiainerajat ylittävää opetusta (OPS). Esimerkiksi Viralan koulussa yhdessä kerroksessa sijaitsevat tilat joustavat tilanteen mukaan: perinteisen luokkatilan lisäksi luokan vieressä olevia tiloja (liikuntasali, kirjastohuone, toinen luokka, ruokailutila) voidaan joustavasti hyödyntää oppitunnin aikana, sillä tilat ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa siten, että oppilas työskentelee kuitenkin koko ajan opettajan valvonnassa, sillä tiloihin on kulku ja näköyhteys eikä kuitenkaan ole tunnetta "avokonttorista". Myös piha-aluetta hyödynnetään koko ajan opetuksessa. Näihin tiloihin voi joustavasti muokata erilaisia oppimisympäristöjä (toiminnallista, hiljaista, keskustelua, kuuntelemista jne.) ja tilat ovat esteettömät, sillä mm. portaikot ja sokkelomaisuus puuttuvat. Tarvittaessa saadaan myös perinteinen, suljettu tila oppimiselle. Tästä syystä Viralan koulu vanhana rakennuksena palvelee myös tämän päivän opetussuunnitelmaa. Toivottavaa olisi, että ennen suuria päätöksiä olemassa olevien vanhojen kyläkoulujen tiloihin ja opettajan pedagogiikkaan siellä tutustuttaisiin.

Oppiminen tarkoittaa (toivottavasti) tänäkin päivänä sitä, että oppiakseen jotain, täytyy ponnistella, harjoitella, keskittyä, oli kyse sitten lukemisesta, laskemisesta, kirjoittamisesta tai muusta. Oppimiselle tarvitaan siis edelleen myös hiljaisia ja rauhallisia tiloja keskittyneelle tekemiselle, yksin pakertamiselle ja istumiselle, tylsistymisellekin, sitäkin oppiminen joskus on. Tänäkin päivänä oppija tarvitsee opettajan ohjausta ja opastusta. "Avointen tilojen" sijaan avainsanan pitäisi olla "joustavat ja muovautuvat tilat", joka tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen oppimiseen. Monet vanhat koulurakennukset vastaavat edelleen tähän huutoon. Ja voisiko digitalisaatio tarjota joissain tapauksissa mahdollisuuksia etäopiskeluun, jos se on tilanteen kannalta järkevää? Tulisipa nykyteknologia valjastettua oikeasti hyötykäyttöön ja säästämään kustannuksia.

Kouluverkkouudistuksen lapsivaikutusten arviointi on toteutettu Janakkalassa THL:n ohjeiden ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisesti. Janakkala on mukana hallituksen kärkihankkeessa Lapsi- ja perhepalveluiden LAPE-ohjelmassa, mutta ei ole kyennyt hyödyntämään sen tuottamaa hyvin selkeää käsikirjamaista materiaalia lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. THL ohjeistaa, että lapsivaikutusten arvioinnilla on tarkoitus mm. edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Janakkalan mallissa ei tuoda avoimesti esiin, miten prosessi on toteutettu ja mitä tahoja lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen on osallistunut. Tarkoitus on lisätä lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta, eli lapset ja nuoret osallistetaan vaikutusten arviointiin, tiedon keräämiseen ja päätöksentekoon. Lasten oman näkökulman lisäksi tulee ottaa huomioon myös aikuisten näkökulma. Kaikilla lapsilla ja lapsiryhmillä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Tästä ei ole Janakkalan kunnassa millään tavalla tiedotettu tai osallistettu esim. pikkukoulujen oppilaita ja heidän lähipiiriään mukaan arviointiin. Kuka arvioinnin on tehnyt?
Olennaista on hyödyntää myös olemassa olevaa tietoa, kuten asiaan liittyviä aikaisempia tutkimuksia. Janakkalan prosessia ei ole avattu. Onko hyödynnetty olemassa olevaa tutkimustietoa esim. lähikoulujen lakkauttamisen vaikutuksista ja avointen oppimisympäristön vaikutuksista lasten hyvinvointiin?

Lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta tunnistetaan päätösvaihtoehtojen myönteiset ja kielteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Janakkalan mallissa on asetettu kaksi eri vaihtoehtoa vastakkain. Vaihtoehdot ovat: 1. ei lakkauteta kouluja, ei rakenneta koulukeskuksia ja 2. lakkautetaan kouluja ja rakennetaan koulukeskukset. Vaihtoehdot ovat hyvin ympäripyöreät. Se ei kerro, minkä koulujen lakkauttamisesta on kyse. Miksi vaihtoehtona ei ole, että rakennetaan koulukeskukset ja säilytetään pikkukoulut? Mitkä olisivat liikennemerkkien värit siinä vaihtoehdossa? Janakkalan virkamiehet ovat jo päättäneet heille sopivat vaihtoehdot ennen arvioinnin tekemistä ja todellinen lasten oikeudet, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet jäävät täysin toteutumatta.

Olennaista on myös tunnistaa eri vaikutusten merkittävyys. Eli eri vaikutuksilla on erilainen merkittävyys kokonaisuudessa. Tätäkään ei ole Janakkalan mallissa huomioitu. Esimerkiksi lasten terveyttä ja turvallisuutta koskevat seikat suhteessa vapaa-aikaan vaikuttaviin seikkoihin on hyvinkin eri tasoinen merkittävyys lasten kannalta kouluverkkoa arvioidessa.

Tärkeää on huomioida kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten etu ja päätösten vaikutus heihin. Tässä tapauksessa esim. päätösten vaikutukset erityislasten hyvinvointiin tulisi arvioida. Janakkalan mallissa tätäkään ei ole huomioitu.

Toivottavasti Janakkalan kunnanvaltuusto ymmärtää, että päätöksiä ei voi näin hatarien arviointien pohjalta tehdä ja että lasten ääni tulee saada aidosti kuuluviin. Vastuullinen kunnanvaltuusto vaatii lapsiarvioinnin tekemistä THL:n ohjeiden mukaisesti ennen lopullista päätöksentekoa.

Muutamia tosiasioita Janakkalan kouluverkkoon ja koulukeskushankkeisiin liittyen:
Janakkalan kunnan nettisivuilta löydätte heti etusivun keskeltä koulukeskushankkeet. Sieltä löytyvät tarveselvitys, aikataulut ja myös ne Inspiran tekemät laskelmat. Joku kaipasi tällä palstalla niitä kustannuksia., siellä ne ovat. Sen verran kustannuksista ja koko tilanteesta, että nykyisen kouluverkon säilyttäminen ja sen peruskorjaaminen on kaikkein kallein ratkaisu 97 miljoonaa laskelmien mukaan. Suunnitteluryhmän esitys on tuolla 90 miljoonan hintaluokassa. Kannattaa miettiä, korjataanko kalliimmalla vanhaa, vai rakennetaanko halvemmalla uutta! Uudenkin rakennuksin voi toki pilata huonolla rakentamisella, mutta katsokaapa (löytynee YLE Areenasta) A-talk, joka tuli maanantaina 10.9. muistaakseni. Siinä on hyvää asiaa homekoulutilanteesta ja rakentamisesta.
Tärkeää on myös muistuttaa, että Janakkalan kunnan isot koulut ovat elinkaarensa päässä, niissä opiskelee lukiolaiset mukaan lukien noin 1700 Janakkalalaista lasta ja nuorta. Se on yli 80% koko kunnan oppilas- ja opiskelijamäärästä. Kun tämän porukan koulut "kaatuvat" syliin sisäilmaongelmien takia, lasku on sekä terveydellisesti että taloudellisesti paljon kalliimpi kuin nyt esitetty kouluverkkoratkaisu. Jankkalaan jää lisäksi myös pienempiä kouluja kahden suunnitellun suuren lisäksi.
Pedagogiikan ja koulunkäynnin suunnittelun jättäisin ammattilaisille, eli opettajille, rehtoreille ja muulle henkilökunnalle. Jokaisella, joka on koulua joskus käynyt, on tietenkin asiaan mielipiteensä. Se kuitenkin monesti perustuu omiin koulukokemuksiin, eikä ammattitaitoon opetusalalla.
Lisäksi, en ole kuullut puhuttavan mistään "avokonttorista", vaan pedagogisesti joustavista ja muunneltavista tiloista. Lisäksi ei ole kysymys mistään suurryhmäopetuksesta, vaan siitä, että saman ikäluokan oppilaita jaetaan heidän tarpeidensa mukaan pienempiin ryhmiin. Tällaiset avokonttori- ja massaopetuspuheet ovat joko pelottelua tai sitten tietämättömyyttä.
Lopuksi totean vielä, että kannattaa muistaa, kuinka kunnallinen päätöksenteko etenee; yhdelläkään virkamiehellä ei ole päätösvaltaa asiassa, vaan päätöksen tässäkin asiassa tekee kuntalaisten demokraattisilla vaaleilla valitsema valtuusto!

Koulukeskustelu on lähtenyt huonosta sisäilmasta ja uudet koulut pitää ilman muuta rakentaa sekä Turenkiin että Tervakoskelle, MUTTA olemassa oleville oppilasmäärille. Eräs rehtori kertoi vanhempainillassa, että Ruotsissa palataan takasin normaalikokoisiin kouluihin, koska nämä isot on todetttu toimimattomiksi, joten miksi mennä perässä, eikö opettajien kokemuksia kuunnella?

Ei voi välttyä miettimästä kyläkouluja Tarinmaa ja Virala. Pienempi koulu jäämässä, koulu, jonne ei mahdu lisää oppilaita, mikä on syy tähän? Tarinmaan kasvu on turvattu Ilveslinnan kautta ja sinne on pyörätie valmiina, turvallisuus huomioitu.
Miten liikennejärjestelyt ja turvallisuus on huomioitu näissä isoissa koulukeskuksissa?

Uusissa koululaitoksissa ei ole pulpetteja, vaan penkkejä, verhot opiskelutilojen välissä, säkkituoleja? Millaiseen oppimistasoon tällä tähdätään? Kuljetuskustannukset kouluihin laskettu varmasti alakanttiin.. ja onko oikein istuttaa pieniä tai isoja lapsia tunteja bussissa koulumatkaa varten? Mitä jos esimerkkinä kunnantalo siirrettäisiin Hämeenlinnaan ja kunnan työntekijät istuvat bussissa tunnin pari kun bussi kerää työntekijät matkan varrelta, saisiko asia kannatusta, tuskinpa..

Mielenkiintoinen oli kommentti että veroäyri ei nouse, Turenki rock city facebook sivuilla on ollut erittäin hyviä kannanottoja tästä suunnitellusta leasing rahoituksesta, kiinteistöjen ostohinnan määrittelystä tulevan 20 vuoden päähän. Leasingrahoitus ei ole ilmaista eli sekin pitää maksaa jollain tavalla.
Nykyisten koulujen myynnillä ei päästä varoja ajatellen kovin pitkälle, ovat erittäin haasteellisia myydä ja hintataso ei ole koskaan käypä arvo.
Päättäjät ovat ison haasteen edessä. Toivottavasti maalaisjärki voittaa.

Vastaus muutamia "tosiasioita" esittäneelle:

Uusien koulukeskusten rakennuskustannuksista ei ollut laskelmia nähtävillä, eikä niitä ole edelleenkään suoraan nähtävillä Ota kantaa-sivustolla. On vain perustelut siitä paljonko kyläkoulujen lakkauttaminen säästää. Nyt pyyntöjen jälkeen uusien koulukeskusten rakennuskustannukset löytyvät kunnan nettisivuilta, mutta sieltäkin ne pitää erikseen etsiä, ja sielläkin luvut on esitetty erittäin suurpiirteisesti. Rakentamiskustannuksia arvioitaessa pitää huomioida myös se, että ne kasvavat matkan varrella, varsinkin kun mitään tarkkoja laskelmia ei edes nähtävästi ole tehty. Toinen tärkeä seikka on, että nyt sulku-uhan alla olevat pikkukoulut ovat pääasiassa terveitä ja hyväkuntoisia. Ei niitä tarvitsekaan remontoida uutta vastaavaan kuntoon. Eli luetellut kustannussäästöt ovat lähinnä hatusta vedettyjä perusteluja uuden kouluhankkeen läpiviemiseksi.

Mitä pedagogiseen osaamiseen tulee, on varmaa, että tähän kyselyyn on vastannut moni kasvatusalan ammattilainen. He ovat aidosti huolissaan siitä, mihin suuntaan Janakkalan kouluverkkoa ja oppimisympäristöjä ollaan viemässä. Toivottavasti päättävät tahot huomioivat heidän osaamisensa ja ammattitaitonsa päätöksiä tehdessään.

Avoimet oppimisympäristöt ovat muoti-ilmiö, jonka vaikutukset eivät ole positiivisia. Tässä yhteydessä kuntalaiset ja ammattilaiset ovat esittäneet huolensa asiasta, jotta päättävässä asemassa olevat ihmiset osaisivat ottaa asian huomioon päätöksiä tehdessään. Kukaan ei ole pelotellut, vaan tosiasioista ja ongelmista on puhuttu niiden oikeilla nimillä.

Lopuksi minä totean, että suunnittelevassa asemassa olevalla virkamiehellä on valtaa ajaa omaa agendaansa ja lobata omia näkemyksiään. Asioita voidaan esittää suuntaan jos toiseen. Luvut ja säästöt saadaan näyttämään siltä miltä ne halutaan. Onneksi päätökset tässäkin kunnassa tekee nimenomaan kuntalaisten demokraattisilla vaaleilla valitsema valtuusto, eikä yksittäinen viranhaltija.

Minkälainen kouluverkko olisi kunnan strategian mukainen?

Janakkala on laaja kunta. Se on luonnonarvoiltaan ja kulttuurihistorialtaan upea ja erityinen!

Kaikille perheille oman asuinympäristön lisäksi on tärkeää sujuva arki ja lasten koulut, joissa niin paljon lapsuusajasta vietetään. Koulut ovat myös paikkoja, joissa lapsi voi tutustua oman asuinalueensa muihin lapsiin.

On turha ajatella, että asioita voitaisiin koskaan täysin tasapäistää tai sanoa, että tämä on toisille epäreilua. Kaikilla kouluilla on varmasti heikkoutensa. Kun koulut ovat kooltaan erilaisia ja koulujen oppimisympäristöt ovat luonnonympäristöiltään sekä rakennetulta ympäristöltään niin erilaisia, jokaisen koulun tulisikin hyödyntää omia rikkauksiaan luoden oppilaille mahdollisimman hyvät oppimisedellytykset heidän omissa lähikouluissaan.

Ollaan rohkeita ja käydään koulua koko kunnan alueella! Kehitetään kyliä yhdessä kyläläisten kanssa, rakennetaan pian huonojen koulujen tilalle uudet niitä tarvitseville ja ollaan päätöksenteossa järkeviä - unohdetaan suuruudenhulluus.

Janakkalan kylät ovat sen helmiä ja maaseudun kautta kuntaa markkinoidaankin. Kyliä kehittämällä myös kunnan erityislaatuisuus voitaisiin huomata paremmin kunnan rajojen ulkopuolella.

Tehdään Janakkalasta vetovoimainen kunnan uuden strategian mukaisesti yhdessä kuntalaisten kanssa, kolmannen sektorin osaamista ja kylien aktiivisuutta hyödyntäen. Kehitetään jo olemassa olevista kouluista parempia ja tehdään tarpeellinen määrä uusia. Tehdään Janakkalasta elinvoimaisempi ja perhekeskeinen kunta!

Olen hyvin huolissani erityislasten asemasta kun ollaan rakentamassa suurta koulukeskusta. Pieni koulu ja pienet selkeät tilat ovat etuna näille erityisille. On lapsia jotka ovat normaalia vilkkaampia,lapsia jotka tarvitsevat hiljaisen ja turvallisen ympäristön,lapsia joille aikuisen jatkuva tuki on ehtona oppimiselle.Näitä kaikkia ei voida sijoittaa sekaisin keskenään isoihin ryhmiin. On olemassa lapsia joille on suuri haaste käydä kaupassa.Kaupassa on iso aukea tila joka aiheuttaa ahdistusta.Mitäpä sitten kun omassa koulussa johon pitäisi joka aamu haluta lähteä on juuri tämmöinen? Nämä erityiset ovat todella väsyneitä jo joutuessaan taistelemaan oppimisen kanssa ja kaikki tämä ylimääräinen rasittaa näitä lapsia entisestään.Iso aula ,pitkät käytävät ja paljon ihmisiä. Jos suunnitelaan jotain yhtä suurta kuin isoissa kaupungeissa ei todellakaan ole lapsien etu että pulpetteja ei ole ja tehtäviä tehdään huonoilla tuoleilla huonoissa asennoissa.Joillekkin on todella tärkeä asia että on se oma pulpetti jonka siisteys on omalla vastuulla. Sitä ei äiti tai isä siivoa.Erityisoppilailla pitää olla oikeus opiskella naapurin lasten kanssa samassa luokassa.Oikeus viettää välitunnit samassa pihassa sisarustensa kanssa.

Lapset tarvitsevat turvalliset ja tutu aikuiset ympärilleen. Pienissä kyläkouluissa on etuna ollut se että jokainen opettaja tuntee jokaisen lapsen nimeltä ja jopa perhettäkin. Se on sitä turvaa parhaimmillaan. Ei edes Turengin ala-asteen rehtori ole pystynyt vastaamaan puhelimessa kysymyksiin koska ei edes tiennyt kenestä on kyse. Ei kuulosta turvalliselta. Pienen koulun rehtori ilmoitti ensimmäisenä päivänä elokuussa että vanhemmat ovat aina tervetulleita koulle käymään ja jutteleen jos jokin vaivaa mieltä. SE TOI TODELLA SITÄ TURVAA MYÖS MEILLE VANHEMMILLE. Näin ei varmasti edes turengin ala-asteen kokoisessa koulussa toimita.Mitäpä sitten kun rakennetaan jotain vielä suurempaa?

En tiedä millaista lehmänkauppaa tässä kunnassa käydään mutta millä perusteella viralan koulu ollaan säästämässä? Koulun ohi kulkeva tie on todella huonossa kunnossa. Tiellä on valtavan paljon rekkaliikennettä ja lapset joutuvat kulkemaan pientareilla etteivät jää alle.Tie on todella pimeä eli kaikin tavoin vaarallinen. kuka haluaa lapsien kulkevan tietä kouluun noin? koulun tilat ovat todella pienet.Ei siis mahdollisuutta kasvattaa oppilasmäärää.Jostain olin lukevinani että viralaan on tulossa JOSKUS jokin asuinalue? Mitenkä ihmeessä päättäjät eivät näe tilannetta joka tarinmaalla on. Siellä on varmasti tilat myös Viralan oppilaille.Ilveslinnan asuinalue on taloja vaille valmis toisin kuin se JOKIN jota Viralaan vasta suunnitellaan. Ilveslinnasta menee turvallinen kevyen liikenteen väylä hakoistentietä pitkin Tarinmaalle asti. Tarinmaalla on luonto todella lähellä.vesistö,metsä,laurinmäen museoalue sekä rantalahti joita oppilaat varmasti jo nyt käyttävät. olisi täysin järjentö että Viralaan menevään tiehen käytettäisiin rahaa turvaamaan oppilaiden kulku jos Tarinmaalle kaikki on jo valmiina. Viralaan on jo vuosia ollut iso haaste saada opettajaa kun luokka on 3-6 yhdysluokka. eise ole oppilaan eikä opettajan etu työskennellä tuollaisessa ryhmässä. Ehdotan siis että Viralasta oppilaat siirretään Tarinmaalle.

ajatuksenani olisi myös että joitain kouluja Heinäjoki,tanttala,leppäkoski akselilla yhdistetään niin että koulumatkat eivät venyisi useaan tuntiin. lapsille opiskelu on rankkaa ja senpuolesta koullumatka ei saa väsyttää ja venyttää päivää yhtään. Jos koulumatkat ovat usean tunnin ei varmasti turenkiin enään riitä lapsia harrastusten pariin joita varten ollaan rakentamassa hallia,juoksurataa ja ties mitä. sitten ne kallillaa rakennetut tilat seisovat tyhjillään kun ei lapset enään jaksa.

Kunnan sosiaalipuoli on tällä hetkellä aivan retuperällä.EI OLE TYÖNTEKIJÖITÄ!! Tekijöitä on kyllä haettu mutta kuka tänne haluaa töihin taikka asumaan??Kylästä on hävinnyt kaikki palvelut. Kela,poliisi,työkkäri ja eläinlääkäri. Jos nytkään ei sosiaalipuoli ole kunnossa niin kyllä ollaan vaikeuksissa jos tänne rakennetaan jotain koulukeskusta joka varmasti lisää lasten pahaa oloa.

Muistakaa myös se mitä näillä pienillä kyläkouluilla on antaa kun niiden ikkunoista katsoo ulos. hiekkakentät , puut joiden alle lapset rakentavat majojaan ,metsät joista kerätä marjoja ja tutustua luontoon kunnolla.Mitä turengin keskusta tarjoaa? ei ainakaan mitään noista.Miettikää mitä te voitte mainostaa kun yritätte myydä niitä useita satoja tyhjjiä tontteja.Onko se iso koulukeskus jota on kaikkialla vai nämä täysin oppimiseen soveltuvat kyläkoulut jotka häviää kaikkialta muualta. Kuuden lapsen vanhempina meillä on onneksi vaihtoehtona myös muuttaa. meitä ei täällä pidättele mikään kun ei tässä kunnassa ole enään mitään lapsiperheille.seurakunnassa ei ole kerhoihin vetäjiä,perhekeskus ammottaa tyhjyyttään ja turvalliset oppimisympäristöt viedään lapsilta.

Lapsivaikutusten arviointi on tehty taajamissa asuvien lasten näkökulmasta. Esim. arvioinnin mukaan koulukeskuksilla ja pikkukoulujen lakkautuksella ei olisi vaikutusta lähiliikuntapaikkoihin. Jos kylän luistinrata/urheilukenttä sijaitsee koulun tontilla ja koulu lakkautetaan ja kiinteistö myydään, yksi lähiliikuntapaikka häviää. Koulut ovat tärkeitä harrastustiloja koululaisille ja muille kyläläisille myös pienissä kylissä. Kyläkoulut lisäävät merkittävästi yhteisöllisyyttä, ja koulun hyväksi tehdään valtavasti talkootyötä. Jos Janakkala haluaa uusia asukkaita, pitää säilyttää mahdollisuus valita erilaisista vaihtoehdoista myös koulujen suhteen. Taajamiin tarvitaan tietenkin koulut, jotka ovat terveelliset oppilaille ja henkilökunnalle, mutta myös kyläkoulut pitää säilyttää. Toivon että päätöksenteossa muistetaan, että iso osa janakkalalaisista asuu muualla, kuin Turengissa ja Tervakoskella. Kyläkoulujen lakkautuksella ei koulukeskusinvestointia rahoiteta.