Palveluverkon karsimisen hinta maksetaan lopulta pahoinvoinnin, terveyserojen ja eriarvoisuuden kasvuna. Pidemmät välimatkat nostavat kynnystä hakeutua palvelujen piiriin. Kun oireisiin ei puututa ajoissa, on inhimillinen kärsimys ja kulujen nousu todennäköisempää. Arvonsa on myös ihmisten kokemalla turvallisuudentunteella ja yhdenvertaisuudella – eivätkö muuallakin kuin Jyväskylän seudulla asuvat keskisuomalaiset ole kohtuullisesti saavutettavien palvelujen arvoisia?

Viikonlopun päivystys tulee Keuruulla säilyttää, kuten Saarijärvellä. Tämä yhdenvertaisuuden näkökulmasta, palveluiden saavutettavuus tulee olla samalla tasolla samankokoisella
väestöpohjalla. Matka Jyväskylään on yhtä pitkä.

Onko tasapuolista, että Jyvasylän asukkailla kaikki lähellä ja ympäristökunnissa siirretään kauaksi? Kaikki ei mahdu Novaan ja suurella todennäköisyydellä moni hoitaja lähtee uusille urille, kun ei halua vaihtaa työpaikkaa pitkän matkan vuoksi.

Lähipalvelu tuo turvallisuutta ja lähiomaisten halua tukea paikallisia muutoksia, joita voisivat olla palvelujen aikataululliset vuorottelut, vuoropäivystykset, vuorolabrat ja kuvantamiset. On kehitettävä nykyistä toimintaa siten, että lääkärit ja osa hoitajista liikkuu, eikä valtava ihmismassa, jota ajatetaan kelatakseilla ympäri Keski-Suomea. Tähän johtaa lähipalveluiden plokkaaminen kokonaan. Tosi lyhytnäköistä. Nykytilanne voi muuttua lähipalvelujen osalta, jos kivijalkatoimintaa hyvin lähekkäisissä toimipisteissä. Ylipitkien asiointimatkojen toteutuminen on nyt pystytty ehkäisemään. Tehokkuutta voi lisätä.

henkilökohtaisesti jos en saa psyykelääke piikkiäni muuramessa vaan joudun menemään jyväskylään jätän lääkkeet ottamatta.
korpilahtelainen

Pienituloiset, sellaiset joilla ei ole mahdollisuutta kulkea omalla autolla, vanhukset, vammaiset. Kuka korvaa nämä lisääntyneet kulut terveyspalveluiden piiriin?? Kaikilla ei ole varaa kulkea pitkää matkaa lääkäriin, hoitajalle, labraan jne. Myöskään julkista liikennettä ei ole joka paikassa tai jos on niin voi kulkea 1-2 x vrk, miten tällaiset ihmiset pääsevät palveluiden piiriin jos ei ole autoa. Miten voidaan taata kaikille tasapuoliset palvelut ja, että kaikki pääsevät palveluiden piiriin kun kelataksitkaan eivät toimi ja kyydit jää tulematta. Olemassa olevien jäljelle jäävien terveysasemien tilat eivät siirry, miten kaikille mahdollistetaan palvelut, kun tilat eivät kuitenkaan kasva suhteessa kasvavaan hoidettavaan väestöön?

Julkinen liikenne on todella huonoa. Kuinka soteasemille, esim. Pihtiputaalta pääsee liikkumaan. Huoleni on etenkin vanhuksista ja perheistä. Kuinka paljon tulee työstä poissaoloja, kun asioita täytyy hoitaa käyden toisella paikkakunnalla. Kuinka tällä tavalla kyetään hoitamaan tasapuolisuus ja ennaltaehkäisevä työ?

Nykytilassa autottomat tai "arat" autoilijat pääsevät laboratorioon tai lääkärin/hammaslääkärin/hoitajan vastaanotolle maltillisella ajomatkalla. Kynnys hakeutua vastaanotolle tai lääkärin määräämiin tutkimuksiin on matalampi - esim. vanhukselle voi olla todella iso asia käydä 30km päässä isommassa terveyskeskuksessa.

Nyt kannattaisi kysyä nykyisiltä hyvinvointialueen työntekijöiltä: kuinka kaukana he ovat valmiita kulkemaan töissä? Työvoimapulaa on jo nyt, eikä tarkoitus ole ilmeisesti työntekijöistä karsia. Mikäli työmatkat pitenevät, ei ole itsestään selvää että kaikki nykyiset työntekijät haluavat jatkaa työssään. Vaikutus on toki suuri kuntalaisille ja asiakkaille, mutta myös työntekijöille. Jo tällä hetkellä tilanne on monelle tiukka, pitenevät työmatkat lisäävät kuormitusta entisestään ja voi olla että siinä kohtaa useampi työntekijä sanoo että kiitos, nyt riittää.

Vanhukset ja vammaiset sekä köyhät jotka ei pääse liikkumaan itse jäävät nyt keskityspolitiikan jalkoihin pienissä kunnissa ja syrjäkylillä elikkä saavutettavuus ei toteudu eikä tietenkään turvallisuus ja yhdenvertaisuus, esim Konnevesi jää aivan roikkumaan ilman mitään