Millaiset vaikutukset alueellisen osastotoiminnan suunnitelluilla vaihtoehdoilla on?

Kysymysmerkki 98
Kysely | Keski-Suomen hyvinvointialue
Kysely on päättynyt

Tässä kyselyssä voit arvioida alueellisen osastotoiminnan nykytilaa ja vaihtoehtoja 1 ja 2. Voit arvioida vaikutuksia ihmisiin ja vaikutuksia hyvinvointialueen ja kuntien elinvoimaan, talouteen, henkilöstöön, ympäristöön sekä seutuvaikutuksia. Voit myös lisätä muita huomioita kyselyn päätteeksi.

Alueellinen osastotoiminta tuottaa perusterveydenhuollon sairaalahoitoa ja kuntoutusta. Alueellisen osastotoiminnan potilasryhmiä ovat mm. verenkiertoelinten sairaudet, infektiot, muistisairaudet, kasvaimet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä psykiatriset sairaudet ja päihdeongelmat.  

Ennen vastaamista katso eri vaihtoehdot Näytä lisätiedot-painikkeen takaa liitteenä löytävästä tiedostosta.

Perustiedot

Päättynyt: 23.3.2024

Liitteet

Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Nykytila

Onko jokin tietty väestöryhmä, johon nykytilan vaikutukset erityisesti kohdistuvat? Miten vaihtoehto vaikuttaa asiakkaiden ja potilaiden läheisiin? Arvioinnissa voit miettiä erityisesti palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta, saavutettavuutta; hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, sekä ihmisten kokemusta hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta.
Vastaukset
  • Kyllä ei Yyvaksin hieno strategia onnistu tässä suunnitelmassa... Missä yhdenvertaisuus, saavutettavuus, hyvinvointi - ja terveyserojen kaventuminen vaan kasvaa! Ihmisten pahoinvointi lisääntyy. Omaiset ei pääse enää osallistumaan läheisensä hoitoon, omaiset on myös yleensä vanhoja. Välimatkat pitenee.. Vanhuksille ei anneta enää mitään ihmisarvoa, he ovat teidän mielestä pelkkä kuluerä ja se on surullista.

  • Osastohoitoa tarvitsevat heitetään jo nyt Novasta ympäri Keski-Suomea kun paikkoja on liian vähän. Novasta osastohoitoon lähetetään esimerkiksi Uuraisilla asuva vanhus jatkohoitoon Keuruulle kauas iäkkäistä omaisistaan joilla ei ole mahdollisuutta käydä katsomassa koko hoitojakson aikana. Omien omaisten osallistuminen hoitoon parantaisi ehkä kotikuntoutusta kun olisi päästy osallistumaan kuntoutukseen jo hoitojakson aikana.

  • Potilailta ja omaisilta tulee kiitosta hyvästä hoidosta, kun hoitajien yhteishenki on hyvää, paikalla tai sijainnilla ei ole silloin ollut niin suurta merkitystä kun potilaat ja omaiset on saaneet ammattitaitoista ja hyvää kohtelua. Minusta Hyvaksin olisi kannattavaa keskittää hoitoa sinne missä hoitajia on, ja he puhaltavat yhteen hiileen. Tämä on etu työnantajalle, kun työntekijät viihtyvät työssään, tuottavat samalla laadukasta, osaavaa ja tehokasta hoitoa

  • Viimeinenkin inhimillisyys häviää ihmisten hoitamisesta. Esimerkkinä saattohoitopotilas voi joutua toiselle puolelle hyvinvointialuetta, kuinka iäkäs puoliso/ omaiset pääsevät viimeisiä, hyvinkin tärkeitä jäähyväisiä jättämään? Nyt päättäjät sieltä norsunluutornista alas!

  • Asukkaita kohdellaan yhdenvertaisina, palvelut on lähellä ja helposti saavutettavissa. Läheiset pääsevät vierailemaan potilaiden luona ja auttamaan mm. syöttämisessä. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kapeimmillaan nykyisellä palveluverkolla. Ihmiset kokevat, että heistä välitetään, myös, kun ikää on paljon. Tunne, että eivät ole pelkkä kuluerä. Kaikkia kohdellaan samanvertaisina. Ihan niin kuin Hyvaksin upea strategia toitottaa...

  • Jos oman kunnan osastotoiminta lakkautuu, häviää viimeinenkin inhimillisyyden muru. Vanhalla kotona olevalla omaisella ei ole mahdollisuutta mennä hyivointialueen toiselle reunalle omaa rakastaan katsomaan ja kenties syöttämään, ulkoiluttamaan. Omaisen läsnäolo tuo turvaa potilaalle, suo hoitajille yhden suun vähemmäksi syöttää ja aikaa jää esim sille viereiselle vanhukselle enemmän, jolla ei ole omaisia. Miltä tuntuisi sinusta itsestäsi, jos et pääse rakastasi katsomaan. Hyvinvointi muuttuukin pahoinvoinniksi, sairauden tunne lisääntyy, turvallisuus muuttuu turvattomaksi, pelottavaksi.

  • Palvelut keskitetään vain isompiin paikkoihin jolloin palvelujen tasavertainen saavutettavuus ei toteudu eikä ole yhdenvertaisia silloin kaikille. Kunnissa joissa paljon vanhusväestöä tulee kulkemisen ongelmia, omaiset eivät saata päästä katsomaan niin usein kuin jos osasto/palvelutalo olisi omassa kunnassa. Vaikuttaa myös turvallisuuden tunteeseen.

  • Jokilaakson sairaalan toimintojen supistaminen tulee vaikuttamaan kuntalaisten elämiseen. Sairastaminen ei ole enää tasa-arvoista. Osastohoito Novassa, jossa on hoitajapulaa ja he eivät nykyisinkään ehdi huolehtia jokaisesta potilaasta. Tämän olen itse nähnyt ja kokenut oman omaiseni kohdalla, hoitajamitoitus on pieni ja uusia ei saada.

  • Joutsan sairaalan kohdalla julkistettu raportti on pääosin virheellinen. Mistä tiedot ovat peräisin? Toimintavarmuus heikko? Osaston paikkalukua voidaan tarvittaessa nostaa, kuten toisin väitetään. Raportin mukaan sijaisia on haasteellista saada äkillisiin poissaoloihin. Mihin tämä väite perustuu? Joutsassa ei ole tarvinnut vähentää osastopaikkoja henk.kunnan saatavuuden vuoksi eikä myöskään sulkea. Työvuoroja ei ole tehty vajaalla miehityksellä ja äkillisiin poissaoloihin on saatu heti tekijät. Monesti tekijöiksi on lmoittautunut useampikin halukas. Joutsan osasto on siis pystynyt toimimaan aivan normaalisti myös silloinkin, kun oli korona pandemia.

  • Joutsan osaston toimintaan kuuluu myös ns. avopotilaiden käynnit iltaisin ja viikonloppuisin. Niitä on mm. haavahoidot tai lääkehoitoa saavat. Joutsassa on myös valmius ottaa lupapaikkalaisia eli toimia kotiosastona silloin, kun sairaus vaatii hetkellisen sairaalahoidon. Tällöin riittää pelkästään ilmoitus, että on tulossa. Eli paikka oltava aina valmiina.

Voit arvioida nykytilan vaikutuksia hyvinvointialueen elinvoimaan, talouteen, henkilöstöön, ympäristöön, sekä seutuvaikutuksia. Onko joitain tiettyjä alueita, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat?
Vastaukset
  • Kyllä vuodeosasto pitää olla omassa kunnassa.. täältä lähtee loputkin asukkaat ja monen monta hoitajaa jää tuöttömäksi. Luulen, että teidän ajatukset siitä, että hoitajat siirtyväy hyppien ja keikkuen muualle Hyvaksin toimipisteelle töihin ovat harhaa! Hoitaka- ja paikkapula kasvaa entisestään. Monella on perhettä ja lainoja, nyt viedään työpaikka..kiitos vaan oi mahtava Hyvaks..

  • Viitasaarella vuodeosasto on ollut suljettuna hoitajavajauksen takia puoli vuotta. Nyt hoitoa ollaan keskittämässä sinne! Myös Äänekoskella paikkoja osastohoidossa on vähennetty hoitajavajeen takia, ja sinnekin on tarkoitus keskittää potilaita enemmän... Kuningasideoita.

  • Vuodeosasto täytyy olla omassa kunnassa missä etenkin on hoitajia, Novassa joudutaan tälläkin hetkellä pitämään paikkoja sulussa hoitaja pulan vuoksi. Eikä tämä sillä parane että maakunnista suljetaan osastoja, monikaan hoitaja ei ole valmis kulkemaan pitkää työmatkaa päivittäin.

  • Vuodeosasto täytyy olla omassa kunnassa, missä ovat lähellä omaiset. Novassa on hoitajapulaa eikä tilanne tällä tule paranemaan. Nyt pitäisi miettiä miten saadaan yhteistyö koulutuksen kanssa toimimaan, jotta nuoret kiinnostaisivat ja innostuisivat hoitotyöstä

  • - Jos henk.kunta siirretään kohoon tai tarjotaan vaihtoeht työpaikkoja voi laskea montako autoa on varaa hankkia, jotta tekijöille saadaan kulkuvälineet. Omalla autolla ei lähdetä.
    - sairaslomat lisääntyy, jäädäänkin herkemmin pois, kun kurkku karhea, mitä suotta ajaa 80 km edestakaisin, säästää autoaan ja tiliään, liikenneturvallisuus..asetetaan henk.kunta vaaraan
    - hiilijalanjälki, autokulut ja ilmansaaste...tehostetaan palveluja siellä missä hoitajia ja heidän työhyvinvointia
    - kela takseista pulaa, nyttenkin palvelu ontuu, asiakaskohtelu ei enään yhtä hyvää, heillä kiire, riski liikenteessä, vauhti on aikamoinen,asiakkailta tullut palautetta
    - varhaiseläkkeelle tulee pyrkimään entistä enempi hoitajia, jos joutuvat lähteä ajamaan pitkiä matkoja, hoitajapula lsääntyy
    - yhteistyö palv.kodit, osasto, koho, poli..ammatillinen apu.

  • Vaikuttaa erittäin heikentävästi kunnan mahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

  • Nykyinen osastotoiminta on terveen Keski-Suomen merkki. Palveluja hajautetusti. On hienoa että keskittyminen ei ole edennyt ja koko aluetta pyritään palvelemaan tasapuolisesti, ei yksipaikkaisesti

  • Pihtiputaan vuodeosasto, jossa on 17 vuodepaikkaa aiotaan lakkauttaa. Pihtiputaalla on vakituinen, pysyvä, paikallinen henkilökunta, lääkäritkin löytyy. Viitasaarella perustetaan uudestaan vuodeosasto, joka on henkilökuntapulan takia ollut suljettuna yli puoli vuotta. Pihtiputaan henkilökunta ja lääkärit siirrettäisiin tuohon avattavaan Viitasaaren yksikköön. Ei järjen hiventä, Pihtiputaan toimiva, hyvähenkinen vuodeosasto lakkautetaan. Matkaa työntekijöillä naapuriin 40-70 kilometriä. Sitten kaikki kuntalaiset kulkee tai kuljetetaan sama matka työntekijöiden perässä palveluiden luokse. Ja illalla taas takaisin päin.

  • Alueellisesti pitää turvata kohtuulliset matkat osastohoitoon eri puolella Keski-Suomea pitkien välimatkojen vuoksi. Julkinen liikenne toimii huonosti ja taksien saamisessa on ongelmaa. Moni voi miettiä eläkkeelle jäätyään pois muuttoa paikkakunnilta, joissa terveyspalvelut huononevat. Etenkin hoitoalantyöntekijöiden perheiden kannalta on tärkeää turvataanko työ kohtuullisella etäisyydellä osastoista päätettäessä.

  • Pihtiputaan vuodeosasto halutaan sulkea, ei järjen hiventä! Kyllä jokaisella kunnalla on oltava edes oma vuodeosasto. Potilaan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että omaiset pääsevät katsomaan, auttamaan tarvittaessa syöttämisessä. Lisäksi omien rakkaiden läsnäolo auttaa tutkitusti kuntoutumisessa. Ihmisen ollessa vaikka saattohoidossa, kurja kuolla yksin kaukana kotoa ja omaiset eivät ehdi paikalle. Missä on inhimillisyys?

    Pihtiputaan osastolla homma toimii ja tekijöitä on riittänyt, hoitajat ovat motivoituneita ja kouluttautuvat lisää. Jos osasto siirtyy Viitasaarella, hoitajat varmasti äänestävät jaloillaan ja eivät sinne aio siirtyä! Onko varaa menettää hoitajia kun niistä on jo valmiiksi pulaa? Ihmiset muuttavat muualle töiden perässä ja kunnan vetovoimaisuus laskee rajusti, kun ei ole työpaikkoja. Herätkää päättäjät tähän todellisuuteen!

    Mitä järkeä on kuljetella oman kunnan sairasta porukkaa naapurikuntaan, työntekijät ajaa sinne aamun ja illoin? Autoiluakin olisi tarkotus vähentää, tämä ei ainakaan sitä edistä! Se on ehkä pienin murhe tämän kaiken sekopäisen idean keskellä.

Vaihtoehto 1

Miten arvioit vaihtoehdon 1 vaikuttavan keskisuomalaisiin, asukkaisiin, asiakkaisiin ja/tai potilaisiin?
Vastaukset
  • Merkittävän myönteinen 0 / 98
  • Myönteinen 0 / 98
  • Ei vaikutusta 0 / 98
  • Kielteinen 13 / 98
  • Merkittävän kielteinen 60 / 98
Tähän voit perustella vastauksesi. Onko jokin tietty väestöryhmä, johon vaihtoehdon 1 vaikutukset erityisesti kohdistuvat? Miten vaihtoehto vaikuttaa asiakkaiden ja potilaiden läheisiin? Arvioinnissa voit miettiä erityisesti palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta, saavutettavuutta; hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, sekä ihmisten kokemusta hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta.
Vastaukset
  • Kaikki menee päin puuta... Pihtipudas pois Hybaksin kartalta, vanhukset saa kuolla.ä koteihinsa, te ette välitä.

  • Hoidot toteutuu liian kaukana kotipaikkakunnalta.

  • Reuna-alueilta supistaminen on hurjaa. Ei esimerkiksi Muurasjärveltä aja palveluiden äärelle, eli Viitasaarelle 30minuutissa, niinkuin annetaan tietopohjassa ymmärtää. Ennemmin ajavat Viitasaarelta Äänekoskelle 30 minuutissa. Ehdottaisin siis että suljetaan soteasemaa Viitasaarelta, kerran siellä ei ole edes toimivaa vuodeosastoa. Lyhyempi matka heiltä on kulkea palveluiden äärelle kuin Pihtiputaalaisilla. Lisäksi Pihtiputaan hyvä hoitajajoukko harjoitetaan ja tullaan pakottamaan Viitasaarelle. Ajomatkaa monellakin tulisi 60 min tai enemmän päivässä, monikohan on valmis käyttämään elämäänsä tien päälle ihan vain sen takia että voi mennä pyörittämään alasajettua vuodeosastoa naapurikuntaan. Lyhyempi matka monella on Haapajärvelle, Reisjärvelle tai Pyhäjärvelle. Kannattavaa olisi pitää hyvistä tekijöistä kiinni. Onko hyvaksilla vara menettää hoitajia naapurialueille?

  • Reuna-alueet kärsii, eikö matka ole kuitenkin yhtä pitkä molempiin suuntiin? Miksi toimiva, hoitajia riittävästi oleva osasto ei voi jatkaa toimintaansa ja toimintaa voitaisiin jopa tehostaa. Pihtiputaalla on osaava, hyvinvoiva, iloinen, lääkäri ja hoitajajoukko. Tähän iloiseen yhteisöön luetaan myös siistijät, keittiöhenkilökunta, talonmies. Vartijakin otetaan ilolla vastaan. Miksi tämä kaikki pitäisi rikkoa? Eikö tämä olisi hyvä pohja rakentaa säästöt huomioiva jatkumo. Täällä olisi mahdollisuus suunnitella kenties osaston kanssa yhteisesti toimiva kotisairaala, kuntouttavaa toimintaa täällä tehdään nytkin päivittäin. Täällä on hoidettu Viitasaarenkin potilaat, yhtä hyvin kuin omat. Mututuntumalla kotiuttamisprosentti on jo nyt on erittäin hyvä ja sitä voisi aina lisää kehittää. Eikö potilaan hoidossa mukana olevia pitäisi kuunnella enemmän ja varsinkin silloin kun asia on ajankohtainen? Poliittiset ja virkamiesratkaisut on kaukana todellisuudesta

  • Vaikutus olisi suuri Joutsalaisiin ikäihmisiin sekä pitkäaikaissairaisiin, mitkä tällä hetkellä hoidetaan Joutsan sairaalassa. Olisi ikävää jos jatkossa lähin sairaansija löytyy n. 70 km päästä jos sieltäkään, sillä paikat ovat tällä hetkelläkin tiukassa.

  • Hoitoalue on liian kaukana kotipaikkakunnalta. Matkat ovat pitkiä, kulkeminen maksaa, liikenneyhteydet ovat heikot. Takuu palvelun piiriin pääsemisestä heikkenee.

  • Pienet kunnat, esim Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi vetelevät viimeisiään, jos viedään kaikki alas.. ihan järkyttävää lukea listaa mitä palveluja ollaan viemässä pois. Mitään ei jää jäljelle ja ihmiset kärsivät.

  • Kaikki vaikutukset ovat negatiivisia, olen täysin samaa mieltä aikaisempien kommentoijien kanssa.

  • Ikäihmisiin ja pitkäaikaissairaisiin kohdistuu tämä suuresti, on ihan kohtuutonta että oman kylän sairaat ja hauraat vanhukset saavat hoidon jossakin kaukana omasta kodista sekä läheisistään. Myös saattohoito on kohtuutonta jos se taphatuu kaukana läheisistä ne kuitekin isossa roolissa elämän loppuvaiheen hoitamisessa, tämä kannattaa muistaa, inhimillisyys ei eina ole verrattavissa rahalla.

  • Matkat on jo nykyisellään yli 100km menopaluuna jos meinaa tavata lääkärin kasvokkain.

Voit arvioida vaihtoehdon 1 vaikutuksia hyvinvointialueen elinvoimaan, talouteen, henkilöstöön, ympäristöön, sekä seutuvaikutuksia. Onko joitain tiettyjä alueita, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat?
Vastaukset
  • Kela- ja siirtokustannukset kasvavat kuljetusten osalta.

  • Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Pihtiputaalle. Pihtipudas on ainut ehdotelmien lakkautettavista soteasemista, jossa on TOIMIVA vuodeosasto. Moni jäisi työttömäksi ja potilaat hoitamatta. Kuinka houkutella hoitajia jo alasajettuihin tai toiminnaltaan supistetuille osastoille töihin?

    Päästöt tulevat kasvamaan kun kelakyytejä ajellaan tai työntekijät ajelevat töihin 50-100km päivässä. Kela kyytiin toimivuudessa on ollut nyt jo suuria haasteita. Onko otettu huomioon paljonko maksaa jos potilaan myöhästyvät sovituista ajoiltaan tai eivät kotiudu osastoilta kun Kela kyytijärjestelmä takkuaa?

  • Suurin vaikutus kohdistuu Pihtiputaaseen, reunimmaiseen kuntaa Keski-Suomessa.. Pitkät ajomatkat, ympäristö kiittää.. Meillä on putaalla kuitenkin ollut KOKO ajan toimiva osasto ja mahtavat ja osaavat työntekijät!

  • Kaikki palvelut kuoleutuu, joku nopeammin joku vähän hitaammin. Kelataksit eivät nytkään riitä kuljettamaan potilaita.

  • Ihmettelen suuresti palveluverkkojulkaisun valmistelua. Esimerkiksi Pihtiputaan kohdalla terveysaseman kuntoluokka vaihtelee taulukosta riippuen 4 -> 6 ja takaisin. Sote-asemien muutoksien perustelu-taukossa käytetään Pihtiputaan kohdalla perusteluna kuntoluokan 6-9 määritelmää (tekniseltä kunnoltaan vanhentunut tai toiminnallisesti heikko tila), vaikka muissa taulukoissa kuntoluokka on 4 eli tyydyttävä. Lisäksi alueellisen osastotoiminnan puolella Pihtiputaan nykyiseksi paikkamääräksi on ilmoitettu 16, vaikka todellisuudessa paikkamäärä on ollut jo pidempään 17. Viitasaaren osalta nykyiseksi paikkamääräksi on ilmoitettu 22, vaikka osasto on ollut puolisen vuotta suljettuna. Eli paikkamäärä on ollut 0. Eikä tuota 22 paikkaa ole pystytty pitämään auki ennen sulkuakaan.

    Jos osastoja suljetaan pohjoisesta keski-suomesta, on erittäin suuri riski sille, että ne vähäisetkin hoitajat karkaavat muille aloille tai muille hyvinvointialueille.

  • Kelakyydit eivät toimi, kustannukset kasvavat, hoitojonot pitenevät. Pienet kunnat kärsivät tästä

  • Kuulostaa hurjalta jos lähin sairaansijaa on n. 70km päässä, esim. Näin kävisi joutsalaisille. Ja onhan nämä leikkaukset hurjia meille autottomille ikäihmisille. Eihän meillä sitten ole enää mahdollisuutta käydä katsomassa rakkaitamme.

  • Erittäin negatiiviset erityisesti pohjoisen keski-suomen osalta jossa tilanne ollut surkea jo ennen hyvinvointialueen aloittamista.

  • Pääosin kielteisiä. Vaihtoehto tulee käsitellä uudelleen ja toteuttaa sieltä vain ennakkoarvion mukaan positiiviset kohdat. Kivijalan lakkauttaminen ei tu mitään positiivista ajattelua

  • Kela kustannukset nousevat rajusti. Takseja vaikea saada nytkin, kuinka tämän uudistuksen jälkeen.

Vaihtoehto 2

Miten arvioit vaihtoehdon 2 vaikuttavan keskisuomalaisiin, asukkaisiin, asiakkaisiin ja/tai potilaisiin?
Vastaukset
  • Merkittävän myönteinen 0 / 98
  • Myönteinen 0 / 98
  • Ei vaikutusta 0 / 98
  • Kielteinen 3 / 98
  • Merkittävän kielteinen 69 / 98
Tähän voit perustella vastauksesi. Onko jokin tietty väestöryhmä, johon vaihtoehdon 2 vaikutukset erityisesti kohdistuvat? Miten vaihtoehto vaikuttaa asiakkaiden ja potilaiden läheisiin? Arvioinnissa voit miettiä erityisesti palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta, saavutettavuutta; hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, sekä ihmisten kokemusta hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta.
Vastaukset
  • Ei näitä ihmisiä mahdu hoitamaan missään. Nova huutaa paikkapulaa, päivystys tupaten täynnä potilaita

  • Vaihtoehto 2 asettaa pohjoisessa Keski-Suomessa asuvan väestön epäreiluun asetelmaan palveluiden saavutettavuuden suhteen. Omaisten ja läheisten vierailut ovat hyvin merkittävä voimavara potilaan paranemiseen/kuntoutumiseen ja tässä vaihtoehdossa vierailumatkat kasvavat kohtuuttoman pitkäksi. Monet omaiset ovat iäkkäitä puolisoja, joilla ei usein ole edes ajokorttia, joten pitäisi kulkea julkisilla (kulkuyhteyksiä ei juurikaan ole!).

  • Järkyttävää meille autottomille sekä ikäihmisille. Uuraisiltakin on nykyisellään huonosti julkista liikennettä, joistain paikkakunnilta ei lainkaan. Kela-taksillako kaikki kulkemaan? Äänekoskelle on mahdoton järkevästi päästä bussilla, eikä Palokkaankaan pääse suoraan. Kyllä ihmisten pahoinvointi lisääntyy ja yhä enemmän jää vanhuksia heitteille. Novassakin on niin vuodepaikat ja päivystys täynnä, että huh huh. Tämä koko Sote on vienyt ojasta alikkoon. Ja hoitajat palavat loppuun, kun ovat ylikuormitettuja. Tulee yhä enemmän hoitovirheitä joiden myötä joudutaan taas käyttämään turhaan lisää resursseja...

  • Ihmiset haluavat tulla kohdatuiksi ja hyvin hoidetuksi. Hyvään hoitoon tarvitaan hyvin kohdellut ja arvostetut hoitajat. Uskon että hoidon laatu tulee laskemaan jos hoitajat "pakotetaan " sinne töihin, minne eivät halua. Monelle työ omalla paikkakunnalla on erittäin tärkeää. Minusta on ikävää että koitatte hajottaa toimivat yksiköt ja keskittää hyvät tekijät sinne missä homma ei toimi.

  • INHIMILLISYYS!! Se loistaa poissaolollaan näissä järjettömissä suunnitelmissa! Ja bussitko kulkee kolmasti päivässä esim putaalta? Kukahan näitä asioita on selvitellyt??? Kyllä on näiden toimien toteutuessa jäätävän iso kuilu ihmisten hyvinvoinnin hoitamisessa ja hoitoon pääsemisessä. Olemme sen jälkeen täysin eriarvoisessa asemassa.

  • Reuna-alueet kärsii, eikö matka ole kuitenkin yhtä pitkä molempiin suuntiin? Miksi toimiva, hoitajia riittävästi oleva osasto ei voi jatkaa toimintaansa ja toimintaa voitaisiin jopa tehostaa. Pihtiputaalla on osaava, hyvinvoiva, iloinen, lääkäri ja hoitajajoukko. Tähän iloiseen yhteisöön luetaan myös siistijät, keittiöhenkilökunta, talonmies. Vartijakin otetaan ilolla vastaan. Miksi tämä kaikki pitäisi rikkoa? Eikö tämä olisi hyvä pohja rakentaa säästöt huomioiva jatkumo. Täällä olisi mahdollisuus suunnitella kenties osaston kanssa yhteisesti toimiva kotisairaala, kuntouttavaa toimintaa täällä tehdään nytkin päivittäin. Täällä on hoidettu Viitasaarenkin potilaat, yhtä hyvin kuin omat. Mututuntumalla kotiuttamisprosentti on jo nyt on erittäin hyvä ja sitä voisi aina lisää kehittää. Tällä vaihtoehdolla tapetaan toimiva, hyvinvoiva työyhteisö kertaheitolla. Onko tämä edes laillista?

  • Vuodesijojen vähentäminen ei vähennä sairaita ja hoitoa tarvitsevia ihmisiä. Hoitajia saisi palkattua myös pienempiin kuntiin kun työolot ja palkkaus olisivat kunnossa, tällöin myös palveluja voitaisiin entiseen tapaan tarjota. Aina on helppo karsia niistä väkiryhmistä jotka vähiten voivat pitää puoliaan asioissa ja tarvitsevat kuitenkin palveluja, voivat joutua asumaan loppuelämäkseen kauaksi tutusta kotipaikasta.

  • Nova on jo nyt kuormitettu, liian vähän hoitajia ja osastoja suljettu tämän vuoksi. Ei tämä ratkaise mitään.

  • Millä mittarilla tässä yhdenvertaisuus tai tasavertaisuus kasvaa? Ihme matematiikkaa!

  • Nyt päättäjät pää pois sieltä takapuolesta!! Jos tämmöset sulut tapahtuu niin kuin olette suuressa viisaudessanne keksineet niin kuvitelkaapas jos joku teistä tai läheisistänne joutuu 70 km päähän makaamaan viikkokausiksi ilman ystäviä ja läheisiä. Ja riittääkö jyväskylän päässä hoitajia kun tuntuu tälläkin hetkellä olevan merkittävä hoitajapula.

Voit arvioida vaihtoehdon 2 vaikutuksia hyvinvointialueen elinvoimaan, talouteen, henkilöstöön, ympäristöön, sekä seutuvaikutuksia. Onko joitain tiettyjä alueita, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat?
Vastaukset
  • Kullä ainakin Pihtiputaan kunnalle osaston sulku ja toimintojen vähentäminen on kuolinisku

  • Onkohan tässä vaihtoehdossa kuviteltu, että lakkautettujen osastojen henkilökunta automaattisesti siirtyy töihin keskitettyihin osastoihin, mahdollisesti yli tunnin ajomatkan päähän? Onko tässä arvioitu tasavertaisesti työntekijöiden asemaa, ei henkilökunta liiku Jyväskylästä yli tunnin ajomatkan päähän töihin, vaikka tarvetta olisi, miksi siis maaseudulta kaupunkiin päin? Ja mikä tässä ympäristökuorma, kun työntekijät ajaisi sitten 1000km viikossa työmatka-ajoa? Myös maaseudun osastoilla on arvokasta osaamista, josta voisi ottaa mallia isommillakin osastoilla, mutta automaattisesti ajatellaan, että lähellä erikoissairaanhoitoa on aina paras osaaminen. Myös maaseudun osastoilla osataan tehdä töitä siellä missä kaupungeissakin, asiakkaat antavat myös monesti palautetta, että heidän kokemansa palvelu on paljon henkilökohtaisempaa ja ystävällisempää, kuin keskussairaaloissa.

    Pienempien paikkojen osaston henkilökunnassa on myös enemmän talkoohenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista, ja hommaa tehdään sydämellä. Pienet osastot eivät myöskään ole joutuneet turvautumaan ostopalveluun riittävän henkilökunnan takaamiseksi, vaan työntekijöiltä löytyy joustoa ja talkoohenkeä, jotta homma toimii (tietenkään äärimmäisyyksiin ei kenenkään tarvitse venyä).

    Kuinka vaihtoehto 2 takaa edelleenkään riittävän henkilöstön jäljelle jääville osastoille, jos Jyväskylässä on osastoa kiinni henkilökunnan vähyyden vuoksi, ja ostopalveluna henkilökuntaa joudutaan hankkimaan paikkaamaan pulaa? Nykyisestä, osaavasta, henkilökunnasta tulisi pitää kiinni tiukasti. Nämä reuna-alueiden osastotoimintojen merkittävät heikennykset eivät ainakaan viesti arvostuksesta (vaihtoehdon 2 karsittavilla osastoilla työskentelevän) henkilökunnan suuntaan.

  • Miksi halutaan maaseudut tyhjentää?? Kaikki pakotetaan kaupunkeihin asumaan. Luulenpa, että yhä enemmän hoitajia lähtee muihin hommiin, jos muutenkin kuormittavan työn päälle työmatka pitenee.

  • Eniten ärsyttää tuo julkaistu materiaali, johon ehdotelmat pohjautuvat. Paljon vihreitä ja epäedullista kuvaa Pihtipudasta kohtaan. Voisivatko päättäjät miettiä mitä eroa on Pihtiputaalla ja Viitasaarella? Rakennukset molemmat kuntoluokka 4, toisessa toimiva vuodeosasto ja työn tekijät, toisessa ei. Viitasaari näkyy tilastoissa olevan 22 paikkainen vuodeosasto, vaikkei siellä käytännössä ole yhtään potilasta, kun ei ole hoitajia. Tiedän että Pihtiputaalle kulkevat töissä myös kuntarajojen yli, kun yhteishenki on mainio. Potilaat ja omaiset tulevat hyvin hoidetuksi ja kohdatuiksi kun henkilökunta tekee työtä sydämellä. Iso menetys koko maakunnalle jos tämä rikotaan.

  • Onko henkilöstölle tehty edes alustavaa kyselyä siitä, että ovatko valmiita siirtymään toisiin työpisteisiin? Kilometrikorvaukset eivät paljoa lohduta jos työmatkoihin menee pari tuntia enempi kun heitetään mihin sattuu. Lopputulema taitaa olla, että alanvaihtajia tulee ja pula työntekijöistä ei tule helpottamaan. Hoitajan palkka ei niin kummoinen ole etteikö varmasti kaupan/siivousalan työtkin houkuttelevia ole kun työmatka-ajassa säästää.

  • Nämä suunnitelmat ei ainakaan nosta työhyvinvointia. Hoitajia yritetään pakottaa töihin yksiköihin, mihin eivät halua, koska omassa työyksikössä viihtyy ja työporukka on hyvin hitsautunut yhteen... Muistan elävävästi herra Tolletin sanat vuosi sitten: Mikään ei muutu, meillä ei ole vara menettää yhtään Hyvaksin työntekijää... Pelkkää sanahelinää

  • Yhteisöllisyys , elinvoima häviää lopullisesti, Alueesta tulee suomen sisäinen, niin globaali, suuri yhteisö, ettei siihen jää enää yksilölle, yhteisölle tilaa olla yksilö. Suuret pinnat hävittää yksilöllisyyden. Ihminen ja sairaus on kuitenkin aina vain yhden ihmisen kokoinen. Inhimillisyyttä ei enää ole nähtävissä.

  • Pelkään että tällaisella karsimisella on se vaikutus että hoitajat eivät lähde pakotettuna työnperässä ajamaan, voivat jopa paeta alalta. Ei keskittäminen takaa hoitajien määrää. Ympäristöhaittoja tulee varmasti jos joutuisi työmatkaa ajamaan noin 50-100km suuntaansa sekä parkkeerauksessa tulee myös tilat vastaan. Työpaikkoja häviää pienistä kunnista.

  • Jos alueellinen osastotoiminta lakkaa omalta paikkakunnalta, niin loppuu minunkin hoitajan ura. En aio lähteä ajamaan jyväskylään töihin. Luulisin että moni muukin hoitaja harkitsee jotain muuta työtä

  • Hoitajat eivät siirry uuden työn perässä ja Novan hoitajakuormitus vain kasvaa. Työmatka pitenee, muutenkin kuormittavalla työsaralla. Liikenneyhteydet eivät tue tulevaa työmatkaa - miten tämä ratkaistaan?

Muut huomiot

Tähän voit jättää muita huomioita koskien alueellisen osastotoiminnan vaihtoehtoja 1 ja 2.
Vastaukset
  • Suljetaan Viitasaari.

  • Pihtiputaan osasto ja muuta tk:n palvelut PITÄÄ säästää!!! Viitasaari joutaa kiinni, vanha rakennus, ei henkilökuntaa, monen mutkan takana jos nelostieltä sinne kääntyy.

  • PIhtipudas toimivana ja hoidollisesti LAADUKKAANA yksikkönä pitää jättää ennalleen ja kehittää sitä. Hyödyntäen jo olemassa olevia voimavaroja.

  • Ei pidä sulkea sellaisia pisteitä missä on tällä hetkellä toimivat tilat sekä työntekijöitä.

  • Jokilaakson sairaalan toiminta pidetään nykyisenä.

  • Pihtipudas pitää jättää! Samoin Kinnulassa ja Kivijärvellä turvata vanhusten hoito omalla paikkakunnalla. Eihän tämä näin voi mennä.

  • Pieni on suurta ja niissä yksiköissä homma hoituu. Miksi pitää ajaa sellaiset palvelut alas, joilla on oikeasti merkitystä ja vaikuttavuutta? Miksi pitää tehdä terveydenhuolto hankalaksi syrjäseutujen ihmisille? Mikään etäpalvelu tai satelliittipalvelu ei korvaa oikeaa kohtaamista hoitotyössä ihmiseltä ihmiselle.

  • Osastopaikkoja ei tulisi vähentää ollenkaan, vaan paremminkin lisätä. Riittävyys on nyt jo kyllin huono.

  • Jätetään Pihtiputaan TK toimimaan kun on toiminut hyvin tähän asti ja pystynyt aina hoitamaan potilaat kun niitä on hyvaksin alueelta lähetetty.Viitasaari tökkinyt aina ja siellä paljon pikkupomoja joka tekee työilmapiirin ei houkuttelevaksi.

  • Miten yhtä-äkkiä Viitasaaren huonokuntoinen terveyskeskus , jossa ei ole henkilökuntaa, halutaan uudestaan avata (vuodeosasto). Ja se tapahtuu sulkemalla parempikuntoinen Pihtiputaan vuodeosasto, jossa on henkilökunta? Eikö haiskahda, mistäpä se alueen hallituksen puheenjohtaja onkaan kotoisin?