Kommentera Vanda och Kervo välfärdsområdets utkast till strategi 2026– 2029

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualue

Mielenterveyspalvelut

Aikuis sosiaalityö

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue

LANUPE

Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö

Vanhuspalvelut

Kotoutumista tukevat palvelut, Aikuissosiaalityö

Vaikuttavuus. Miten tiedämme onko antamamme palvelulla asiakkaan mielestä ollut vaikutusta hänen tilanteeseensa. Miten vaikuttavuudesta kerätään objektiivista palautetta. Pystyvätkö asiakkaat oikeasti antamaan palautetta palveluidensa vaikuttavuudesta vrt. vieraskieliset tai senioiriasiakkaat.

Kehittää kuntoutus-ja terapiayksikön ja asemapalveluiden yhteistyötä vielä, että asemapalvelut vastaisivat paremmin akuutteihin tilanteisiin (painopiste sinne), sekä seulaa kuka tulee ja millä perusteella mielenterveyden kuntoutus-ja terapiapalveluihin. Noin 2/3 lyhytterapiajonossaolevista ei ole terapiakuntoisia tai tarvitsisivat kelan kuntoutuspsykoterapiaa suoraan tai hus.n esh.ta minne eivät pääse. Olisi hyvä seuloa paremmin jonossaolijoita ja kehittää eri palveluja kuten pitkäaikaissairaiden hoito mihin olisi tarpeellista saada lääkäri ja sosiaalityöntekijöitä koska heidän ongelmansa ovat enemmän muuta kuin terapialla ratkaistavia.

Vaikuttava on liian vaikeasti tulkittava termi, jota esimerkiksi vieraskieliset eivät välttämättä pysty ymmärtämään. Kannattaa valita toinen termi.

Ihan hyvä, mietin, että pitäisikö tarkentaa, että asiakas saa nimenomaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelun meiltä eikä pelkästään kaiken tarvitsemansa?

Saada hoitoa mahdollisimman pian, ei kuukausien päähän

Kovin geneeristä, ei oikein ole tavoitteellinen kuvays

Kotiin tarjottavat palvelut ristiriidassa sen kanssa missä sijoittamanne asiakas asuu-yksityisellä vai omassa yksikössänne. Laittaa asiakkaanne eriarvoiseen asemaan keskenään

Oikea-aikaisesti ja paikallisesti. Nyt paljon keskitettyjä palveluja, joihin pääseminen voi olla hyvinkin hankalaa ja väitän monien jäävän vaille palveluita välimatkojen vuoksi.

Mitä tarkoitatte oikea-sikaisuudella ja kenen näkökulmasta potilaan vai henkilökunnan. Millä mitataan vaikuttavuutta ja miten otatte huomioon asiakkaan kokemuksellisuuden arvioinnissanne.

Asiakaslähtöisyyden sijaan käyttäisin ihmislähtöisyys sanaa. Tämä on laajempi käsite, mikä korostaa ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta ja yksilön tarpeita kokonaisuutena. Asiakas sana kuvaa yrityslähtöisyyttä. Ihmislähtöisyydessä työntekijä on läsnä ihmisenä ja asiantuntijana ja huomio ihmisen kokonaistilanteen.
Toiseksi. Vaikuttavuus sisältyy ihmislähtöiseen palveluun. Hoidon saatavuus ja saavutettavuudesta, laadukkuus, yhdenvertaisuus sekä turvallisuus, miten näitä asioita luvataan. Tätä tietoa ihmiset kaipaavat.

Lisäisin lähipalveluiden saatavuuden.

Puuttuu tekoälyyn liittyvät maininnat kokonaan, eikä tekoälyä voi nähdäkseni sivuuttaa strategiasta. Organisaatiolla tulisi olla tahtoa ja yhteinen ymmärrys ja suunnitelma tekoälyn käytölle myös strategiatasolle vietynä.
Lisäisin ainakin kohtiin 3., 5., 7. ja 8. enemmän konkretiaa. Miten näihin päästään?

3. tavoite voisi olla - ihmiset saavat niitä palveluita, jotka heille kuuluvat - kuvaisi paremmin tavoitetta.
4. tavoite voisi olla konkreettisemmin -henkilöstö jaksaa työtehtävissään paremmin-. Henkilöstö voi hyvin on liian kova tavoite.

Strategisia tavoitteita on liikaa (12). Turhan monen tavoitteen saavuttaminen saattaa vaikuttaa fokukseen. Keskittyisin esim. vain seuraaviin: Asiakas, Palvelut, Johtaminen, Talous, Uudistuminen

Tavoitteita on liikaa ja järjestys sekava. Kohta 10 pitää jo sisällään kohdat 11 ja 12. Henkilöstön hyvinvointiin kannattaa panostaa enemmän ja myös sanoittaa tätä tahtotilaa.

2. Palveluihin pääsy nopeutuu & 3. Palvelut ovat vaikuttavia -> Vain tarpeenmukaiset palvelut ehkä liittyvät vaikuttavuuteen, mutta voisiko näihin jotenkin sanoittaa ohjausta oikeisiin palveluihin, vaikka VAKEn ulkopuolelta, kuten järjestöihin.

6. Henkilöstön osaaminen tukee palveluiden vaikuttavuuden parantumista -> Onko tämä kovin mutkikkaasti sanottu. Voisiko olla vaikka "Henkilöstön osaaminen tukee palvelujen järjestämistä" / "Henkilöstön osaamista kehitetään palvelutarpeen mukaisesti"?

9. HUS-järjestämissopimuksen segmenttiryhmien tavoitteet toteutuvat -> Tämä on varmaan jollain tasolla pakollinen, mutta ei kyllä kerro tavalliselle lukijalle mitään.

10. Taloutta hallitaan hyvällä taloussuunnittelulla -> "Hyvä taloussuunnittelu ohjaa kaikkea toimintaamme."?

11. Toimintaa uudistetaan vastuullisesti kustannusvaikuttavuutta parantaen -> Voisiko tästä ottaa "kustannusvaikuttavuutta parantaen" pois? Vastuullisuushan on sinänsä myös taloudellista vastuullisuutta ja tämä muoto pitäisi sisällään myös ympäristöohjelman yms.

12. Henkilöstömenoja hallitaan henkilöstörakennetta uudistaen -> Onko tarpeellista, jos talous on jo kerran mainittu johtonuorana? Tämä kuulostaa vähän strategiaan kirjatuilta YT-kierroksilta.

Nyt joku uusi sana tämä vaikuttavuus. Mitä se käytännössä tarkoittaa ja pitää sisällään. Nyt ei sano oikein mitään.

Aika ympäripyöreää, hyvinvointipalvelun tulee tukea ja parantaa asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia riittävin resurssein

Liian monta kun on kyse strategisista tavoitteista. Useampi oli mielestäni enemmän taktisen tason tavoitteita.

Yleistä diipadaapaa

Tavoitteet on kuvattu turhan ylimalkaisesti. Miten tulkitaan "vaikuttavuus"? Olisiko parempi, että asiakkaat "saavat tarvitsemansa palvelut" tai että yhteistyö sidosryhmien kanssa "tuo toivottuja tuloksia"?

Miten vaikuttavuutta mitataan työntekijä- sekä asiakastasolta nähden.

Vaikuttavuutta täytyisi tutkia muulla tavoin kuin määrällisesti mt-asiakkaiden kohdalla. Liian nopeatahtinen toiminta väsyttää terapeutit,
työstä tulee muuta kuin terapiatyötä ja pyöröovisyndrooma lisääntyy ja asiakkaat palaavat nopeammin uudelleen palveluiden piiriin. Tarkemmin, huolellisemmin ja rauhallisemmin tehty työ vähentää taas pyöröovisyndroomaa.

Kuten muutkin ovat sanoneet, tavoitteita on aika paljon. Missä on yksi isompi visio tai edes pari johtotähteä, joita kohti kurkottaa? Voivatko tavoitteet olla ristiriidassa keskenään, esim. mitä jos "4. Henkilöstö on sitoutunutta ja voi hyvin" ja "12. Henkilöstömenoja hallitaan henkilöstörakennetta uudistaen" joutuvat ristiriitaan, kumpi voittaa? Tai "1. Asiakas kohdataan arvostavasti" vs. "11. Toimintaa uudistetaan vastuullisesti kustannusvaikuttavuutta parantaen"

Vastuullisuus: ympäristövastuullisuus, esimerkiksi kierrätys, toteutuuko jätteiden kierrätys?

Harmitti, että keinoja ei saa kommentoida. Tulevatko ne ehkä myöhemmässä vaiheessa kommentoitaviksi? Se millä keinoin tavoitteisiin päästään on kansalaisen kannalta merkityksellisin. Tavoite on vain tavoite, toimenpide on se mikä ratkaisee.
Henkilöstörakenteen uudistaminen. Mitä sillä tarkoitetaan? Jos arjen työntekijöistä tai heidän koulutusvaatimuksista nipistetään se lopulta laskee palvelujen tasoa.

Yhdenvertaisen kohtelun nostaisin tavoitteeksi

Eikö Vake osaa kertoa napakasti selkeät tavoitteet ja lupaukset.? Esim. Vake lupaa väestölle hyviä terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita. Mikä tarkoittaa a) hoitoonpääsy aikaa akuutisti/ei kiirevasrasnotolle ja siihen mittari miten on onnistuttu. b) vake panostaa ennaltaehkäisevään työhön * neuvola, koulutarkastukset, ikääntyneiden hoidon seursnta, pitkäaikaissairauksien tunnistaminen jne mittari tähän.

Kaiken kaikkiaan aika väljä strategia, pitäisi selvittää tarkemmin mitä halutaan tehdä ja kertoa se tiiviisti. Jos kaikki on yleistä ja kaiken kattavaa ei voi tavoitella jotakin mikä edellyttää muun muuttamista tavoitteeseen pääsemiseksi. Kaiken kaikkiaan "kestävästä taloudesta huolehtiminen" pitäisi olla jokaisen organisaation sisäänrakennettu toimintamalli, tuntuu siltä että tässä ollaan havaittu että taloudesta huolehtiminen on useilla johtamisen tasoilla jotenkin leväperäistä? Toivottavasti näin ei ole.

Miten tavoitteita seurataan ja mitataan?

Tekoälyn strategiatasoinen huomiointi organisaatiossa tärkeää! Sen avulla voidaan myös muihin tavoitteisiin päästä nopeammin ja tehokkaammin.

Strategialuonnoksen pitää olla saavutettavissa oleva lupaus sekä henkilökunnalle että asukkaille VAKEsta työnantajana ja palveluntarjoajana. Tätä pitäisi korostaa vielä enemmän.

Ihan hyvä. Aika paljon eri suuntia, joihin ollaan menossa. Ehkä voisi olla enemmänkin mainintoja rohkeasta uudistamisesta, uskalletaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, jos tiedetään, että niistä seuraa pidemmällä aikavälillä hyviä asioita. Toisen kommentoijan teknologian nostaminen esiin on hyvä idea.

Sama purkki näköjään, josta on aina Vantaalla otettu "uusia" asioita strategiaan.

Hyvä, että kysytte asukkaiden mielipidettä. Nyt näyttää sanahelinältä, missä on myös ripaus selittelyn makua jo etukäteen. Kun ei tarkkaan luvata mitään, niin voi epäonnistua ilman seurauksia.

Liikaa kaikkea. Pitäisikö keskittyä muutamaan olennaiseen asiaan ja muotoilla lyhytsanaisemmin?

Tiivistystä, selkeät, yksinkertaiset tavoitteet ja tosiasioiden hyväksyminen, jos halutaan muuttaa jotakin tavoitteen saavuttamiseksi, on jostain luovuttava, ainoa toive on että se ei ole työntekijöiden selkänahka.

Olisi tärkeää poistaa ihmisten huolia palveluiden saatavuudesta. Samoin myös henkilöstöä kohtaan lupausta siitä, että työpaikat pyritään turvaamaan. Tässä luonnoksessa lukee taas rivien välissä, että henkilöstöä voidaan supistaa. Se ei luo turvaa, ei kasvata työhyvinvointia eikä poista vaihtuvuutta.

Tiivistystä konkreettiset tavoitteet.

Vähemmän tavoitteita, jotta ne voidaan toteuttaa paremmin ja suunnitellaan konkreettiset toimenpiteet. Asiantuntijoita tärkeää osallistaa kaikissa vaiheissa. Enemmän konkretiaa koko strategialuonnokseen.