1) Riskiystävällisten projekti-ja velkarahoituksen puute.
Kaikilla suurilla ilmastoalan startup-yrityksillä on tämän kanssa ongelmia. Näiden yritysten on kerättävä valtavat määrät velkaa rakentaakseen suuria tuotantolaitoksia nopeasti, mutta lainarahoittajien tämän asian kanssa on ollut ongelmia.
Suomessa on kovia startup-yrityksiä biotekniikassa, akunvalmistuksessa, "power-to-X" ja hiilen sitomisessa. Voisiko Suomen valtiolla olla nykyistä vahvempi rooli kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä rahoitusporjekteissa. Hankkeiden ambition tason ja rahoituksen määrän voisi nostaa korkeammaksi. Jos asiaan reagoidaan nopeasti, tämä saattaisi houkutella Suomeen uusia vahvoja startup-yrityksiä.
Velkarahoituksen saamisen kanssa ovat painineet useat ilmastoalan startp-yritykset Suomessa.
2) Yliopistojen roolin kasvattaminen T&K:ssa
Kasvavista T&K-menoista riittävän suuri osa tulisi kohdistaa yliopistoille. Suomessa tehdään loistava perustutkimusta, joista päästään luomaan taloutta uudistavia ratkaisuja. Suomessa yliopistojen. Nykyinen yliopistojen rahoitusmalli ohjaa merkittävästi "tuottamaan" uusia valmistuneita ulos järjestelmästä. Rahoituksen olisi mielestämme kannustettava nykyistä enemmän tuottamaan laadukasta pitkäjänteistä tutkimusta.
3) Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus ja osallistaminen
Suomessa T&K-menoista valtaosa toteutetaan suurissa yrityksissä. Kuitenkin nuoret innovatiiviset yritykset tuottavat paljon uusia kilpailevia ratkaisuja markkinoilla ja näin kirittävät yritysten välistä kilpailua. Nuorten innovatiivisten yritysten T&K-menojen kasvu on ollut viimevuosina merkittävää. Olisi tärkeää, että TKI-järjestelmä tukee näiden yritysten kasvua suureen kokoluokkaan.
TKI-järjestelmämme heikkoudet liittyvät ennen kaikkea rahoituksen riittämättömyyteen ja lyhytjänteisyyteen ja yliopistojen sekä yritysten liian vähäiseen vuoropuheluun. TKI-toimintojen rahoitus on pirstaleista, tasoltaan liian matalaa eikä kasvavaan isojen EU-rahoitteisten innovaatiohankkeiden tai -infrastruktuurien vastinrahoituksen tarpeeseen ole vielä kyetty valtion puolelta vastaamaan.
Yliopistojen rooli TKI-kentässä on jäänyt epäselväksi tutkimustoiminnan ulkopuolella. Yliopistoilla ei ole rahoitusta keskeisille innovaatiopalveluille ja niissä tehtävän tutkimuksen kaupallistumispolut ovat siksi kapeita. Vakaan tutkimuksellisen näkemyksen puute on näkynyt myös mm. Business Finlandin fokuksessa (riittämätön tutkimusvetoinen ja TKI-rahoitus) ja ylipäänsä keskeisten innovaatiotoimintojen (mm. kaupallistamispalvelut, hautomot, innovaatio- ja kokeilualustat) perustumisessa lyhytkestoiselle projektirahoitukselle. Suomessa ei esimerkiksi tehdä sellaisia investointeja huippuluokan tutkimusinfrastruktuureihin kuin verrokkimaissamme tehdään (esimerkkinä SciLifeLab Ruotsissa).
Yliopistojen (tutkijoiden) ja yritysten välisen yhteistyön vähäisyys ja toistensa toimintaperiaatteiden ymmärryksen puute on todettu useammassakin selvityksessä. Yritykset eivät osaajapulasta huolimatta riittävällä tavalla ole hyödyntäneet tutkimusperusteista osaamista, joka näkyy muun muassa kv-vertailussa matalana tohtoritutkinnon suorittaneiden osuutena yritysten TKI-henkilöstöstä.
Perustutkimuksen (Suomen Akatemia) ja soveltavan tutkimuksen (Business Finland) rahoituksen ja rahoitusehtojen välille on syntynyt kuilu, joka haittaa TKI-kentän toimivuutta.