Det syns i förslagen att det skall sparas pengar. Det betyder oundvikligen att personalen minskar och att kommuninvånaren i fortättningen betalar merkostnaderna (resekostnader och privatläkararvoden, avgifter för privatläkares remiss till laboratorie) ur egen ficka. Kanske det leder till att människor som har råd tar dyra privata sjukvårdsförsäkringar (som i USA) Äldre människor har inte råd med dyra premier eftersom premierna är dyrare ju sämre grundhälsa du har och ju äldre du är. Personalbristen kommer att försvåras p.g.a den kvarvarande personalens arbetsvillkor försämras. Personalen lockas inte av längre arbetsresor och av att kanske hamna att ambulera mellan olika mottagningsstationer. Klart är att byråkratin ökar och mottagningstider för patientbesök minskar. Var finns den personal som renskrev läkarens patientberättelse från band och som på det sättet sparade tid åt läkaren? Vi har redan fått känna på konsekvenserna av organisationsförändringen i Ingå. Läkartider fås ej inom en rimlig tidsrymd, inhyrda läkare hoppar in för en kort tid och man kan inte räkna med ett längre förhållande läkare/patient. Fick i fjol besked om att jag har en egen läkare på hvc i juli 2023, i slutet av oktober ringde han först men då hade jag gått till privat läkare redan. Mellan perioden april-juni hade jag kontakt med tre olika läkare på hvc. Reformen verkar leda till det att man inte ids ta kontakt till hvc om det inte är ett akut läge. T.ex. borde jag ha gått regelbundet till astmaskötaren men inte vill man besvära den kvarvarande personalen som jobbar för högtryck och på gränsen till sin förmåga. Den preventiva uppföljande vården kommer att lida. Att resa och anlita allmänna kommunikationer och försöka pussla med tåg eller busstidtabeller är jobbigt när man har någon åkomma som behöver att en läkare tar ställning. Tidsmässigt tar det kanske tre-fyra gånger så lång tid jämfört med när man tidigare gått till hvc i Ingå centrum. Dessutom är omgivningen okänd och man blir tvungen att bekanta sig med området på Google och se hur man tar sig från olika ställen på den främmande orten. Jag frågar mig också hur man kan komma till vissa tjänster som är nämnda vid de mindre hälsotationerna t.ex. mentalvårds och rusvårdstjänster utan tidsbeställning. Hur fungerar det? Digitala tjänster fungerar oftast bra när det gäller att ta den första kontakten med hälsovården men min personliga erfarenhet är att distanskontakter har misslyckats flera gånger. Alla känner faktiskt inte till vilka inställningar på datorn som skall justeras för att förbindelsen skall fungera. Programmen är också olika och personer som inte är yrkes- eller föreningsverksamma behärskar inte videomöten.

Hangossa tarvitaan myös hammashuollon palvelut; hammaslääkäri ja hoitaja, sekä mtp palvelut.

Entisen Nummi-Pusulan alueella ei jäisi yhtään hammashoitolaa.Eli minullakin lähin hammashoitola olisi ainakin 30-40 km päässä.

Epäselvät muutokset esim terveysasema ja lähiterveysasema. Mitä oikeasti tarkoittavat. Hämäystä ?

Nyt hyvin toimiva Inkoon terveyskeskus heikentää palveluitaan

Jos Veikkolassa ei ole terveysasemaa niin täältä on vaikea kulkea esim. vanhusten tai ilman autoa olevien ihmisten joko Kirkkonummelle tai Nummelaan, busseja ei kulje ja tulee kustannuksia. Veikkolan terveysaseman hoitohenkilökuntaa ei voi vähentää, nykyisin noin 4 lääkäriä ja siltikään sinne ei saa vastaanottoaikoja.

On kovin epäselvää mitä tarkoittaa lähiterveysasema Siuntion kannalta. Huono juttu, että hyvin palvellut ja koko ajan täysi vuodeosasto suljetaan Siuntiossa. Mihin potilaat mahtuvat?

Liian Espoo keskeinen. Tarvitaanko täydenpalvelun terveyskeskus Kiloon ja Leppävaaraan? Kilo voisi toimia lähiasemana. Tie 25 pohjoisosa autioitumassa lähes kokonaan palveluista. Katsokaa karttaa, Lohjanjärvi halkoo aluetta ja tekee matkasta mutkikkaan. Tarvitaan ennemmin vahvat peruspalvelut eikä lisää hoitovelkaa. Ja kuka päättää mitä palveluja sisältää lähiterveysasema?

Missään ei ole mainittu ympäristövaikutuksia, ne on ilmeisesti unohdettu.
Nyt pitäisi saada euroina ”säästöt” koko väestön tiedoksi. Mitä Kela joutuu maksamaan korvauksia esim. matkoista, miten toimeentulotuki lisääntyy mikäli joutuu paljon käyttämään palveluja + matkakulut, mitä uudet rakentamiset maksaa jne. vai lopetetaanko palvelut eikä uutta tule tilalle toiseen paikkaan. Miten vastaanotot ym. toiminnat saadaan mahtumaan ko. jo olemassaoleviin tiloihin?
Tuntuu, että tämä suunnitelma on Espoo-Kauniaisten suunnitelma ja koko muu laaja Uusimaa on unohdettu ja siihen liittyvät erityispiirteet. Tällä tavalla ei Länsi-Uusimaa kehity, vaan erilaiset sosiaali-ja terveysongelmat lisääntyy, josta seuraa monenlaista ongelmaa ja rahaa kuluu toisaalla, kun palvelut siirtyvät kauemmaksi. Nyt pitää ajatella asiaa monista näkökulmista, maankäyttö, yrittäminen, asutus, koulut jne. Paljon puhutaan Itä-Suomen asuttuna pitämisestä, vaan myös näillä suunnitelmilla näivetetään Länsi-Uusimaa. Miten kuvitellaan, että ihmiset muuttaa alueelle, kun palvelut eivät ole saatavilla.
Ei voi olla todellista, että vanhempien pitää ottaa vapaapäivä käyttääkseen lapsi hammashoidossa. Hammashoito on osaltaan ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.
Miten on ajateltu monilapsiset perheen käyvän neuvolassa, kun ei ole kulkuneuvoa, taksia ei saa, julkista ei kulje vastaanottoaikojen mukaan tai lähelläkään eikä ketään, joka voisi kuljettaa? Palvelut toimivat virka-aikaan.

Ylinopeutta joutuu ajamaan, jos suunnitelmassa ilmoitetuista minuuttimäärissä ehtii paikasta toiseen.

Soten piti parantaa palveluja, nyt heikennetään. Pienet asumispalvelu yksiköt lopetetaan. Minne jatkossa sijoitetaan erikoissairaanhoidossa olevat kiireellistä palvelua tarvitsevat.