Laajan palvelun perhekeskuksien määrää lisätään. Uusien perhekeskusten perustamisen
yhteydessä lähialueen neuvoloiden toiminta siirtyy lähtökohtaisesti perhekeskuksiin. Lisäksi palveluja
tarjotaan alueellisissa toimipisteissä, kotiin vietynä ja kouluilla.
5. Suun terveydenhuollon palveluja, aikuisten sosiaalipalveluja, mielenterveys- ja
päihdepalveluja sekä kuntoutuksen palveluja kootaan nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti
vahvempiin yksiköihin.
6. Vuodeosastotoimintaa keskitetään sairaalakampusten läheisyyteen ja osa vuodeosastoista
muutetaan arviointiyksiköiksi. Sairaalapalveluja kehittäessä tehdään tiivistä yhteistyötä HUSyhtymän kanssa.
7. Pelastus- ja ensihoitopalvelujen palveluverkko muodostuu pää- ja sivutoimisista
paloasemista sekä sopimuspalokuntien asemista. Palveluverkkoa tukee yhteistyö
naapuripelastuslaitosten kanssa.

Joillain alueilla ennustetaan väestön vähenemistä. Onko ajateltu, että siihen liittyy palveluiden väheneminen?
Työpaikat? Jos jatkossa haluaa olla sairauden/terveydenhoitoalalla Hangossa, tulee sieltä muuttaa lähemmäksi työpaikkoja, kun sieltäpäin ne vähenevät .Julkinen liikenne surkeutuu, kun asukkaat vähenee, palveluiden saavutettavuus heikkenee ilman omaa autoa jo muutenkin tämän esityksen myötä.

Ei ole avattu, mitä "laadukas palvelu" pitää sisällään. Kirjoitetaan adjektiiveja, muttei kerrota, mitä konkreettista ne tarkoittavat.
Ylipäätänsä konkreettisuus puuttuu. Kuulostaa hienolta, että "kehittämistä tehdään asiakaslähtöisesti". Mutta sitten taas on että "toimipisteet sijoitetaan siten, että palvelujen tuottamisen edellytykset varmistetaan".
Ei niin, että palveluiden saavutettavuus varmistetaan asiakaslähtöisesti!
Tuottamiseen satsataan. Että se tapahtuu kustannustehokkaasti = buranaresepti käteen, vaikka neljättä kertaa saman kivun kanssa lääkärillä ja sitten kohta onkin myöhäistä, sillä se oli syöpä, joka olikin kuukausien ajan levinnyt (näitä on jo tapahtunut). Hoidossa saavutettiin säästöt - siihenhän pyritään?

Eutanasiaa ei mainittu. Ikääntyminen omalla kohdalla mietityttää. Se, ettei pääse hoitoon. Lääkäri katsoo ohi ja yli, kun on tietyn ikäinen. Ja sitten, kun joutuu hoitoon liian huonokuntoisena, ei pääse pois, pidetään hengissä liiankin kanssa. Siksi eutanasia.

Inkoossa oli loistava terveysasemapalvelu ennen "hyvinvointialuetta". Mm. ennakoivana palveluna oli eläkeläisille jaettavat irtopiikit kenkiin (sellainen kuminen irtopiikkipohja kenkiin). Veikkaan, että muutamilta liukastumisilta säästyttiin.
Nyt ei lääkärille enää pääse, kun lääkäreitä ei ole. Ennen pääsi lähes heti. Muutimme Inkooseen palveluiden helpon saatavuuden perässä. Hammashuolto, terveysasema, kaupat. Nyt palveluita vähenee ja pitänee miettiä oliko muutto järkevää.

Miten varmistetaan, että digitaalisia palveluita osataan käyttää ja että jokaisella on läppäri tai pädi tms? Verkko pitää olla toimiva ja osaava käyttäjä. Tuleeko esim. Inkoon kunnalle kiertävä digipalvelun tarjoaja (koneen ja yhteyksien pystyttäminen, käyttöopastus)?
Kun digitaalisuutta painotetaan ja ehkä lääkäripalvelut siirtyvät sinne suurimmaksi osin?

Mitä tarkoittaa lähiterveysaseman palvelut? Että on vähäisemmät palvelut kuin terveysasemalla, mutta mitä konkreettisesti on se lääkäri/hoitajapalvelu?

Miten ylipäätänsä on otettu huomioon palveluiden sijoittelussa julkinen liikenne?
Tai muuten, jos on ollut jo valmiiksi vaikea liikkua, mutta on saanut lähialueella vaikkapa naapurilta kyydin, mutta jos nyt pitäisi lähteä 20 - 50+ km?
On mitattu, että Hangon asukkaat saavuttavat Tammisaaren palvelut 40 minuutissa. Mihin aikaan bussiliikennettä on, että pääsee myös takaisin?
Inkoosta henkilöautolla on laskettu aikoja myös. MUTTA ENTÄ JULKINEN LIIKENNE? Kun Kirkkonummen terveysasemalle on melkoinen kävelymatka 192 bussin pysäkiltä. Mihin aikoihin menee julkista liikennettä sinne ja takaisin (Kirkkonummi, Tammisaari)? Vartin lääkärikäynti on 6+ tuntia julkisilla odotuksineen?
KAIKILLA EI OLE OMAA AUTOA tai se on esim. puolison käytössä.

Kaikilla työssäkäyvillä ei ole kattavaa työterveyspalvelua. Pienemmillä yrityksillä on lakisääteinen työterveyspalvelu. Se tarkoittaa, että on nimetty yksityinen paikka, mutta maksat itse niin lääkäri- kuin muut käyttämäsi palvelut. Eli käytännössä myös osa työssäkäyvistä käyttää perusterveyspalveluita.

Miten laboratoriopalvelut?
Inkoossa ei suunnitelman mukaan ole laboratoriopalveluita enää. Lopetaanko tosiaan Inkoon labra, missä on lähin?
Julkisilla tulee aamupaasto pitemmäksi, kun bussi/kävely -yhdistelmällä menee labraan.

Digitaalista palvelua painotetaan, mm. "Digitalisoi" (sivu 5). Mitä tämä tarkoittaa?
Kun nytkin on vaikeaa löytää omakannasta omia tietoja saatika YMMÄRTÄÄ, mitä laboratoriotulokset tarkoittavat. Ja jos on lisäkysyttävää tulosten tultua, niin kenelle, mihin lähetetään? Siirtyykö vastaanotot ennen pitkää digitaalisiksi?
Samaisessa grafiikassa muitakin kehotuksia, jotka ovat ympäripyöreitä.

Synnyttäjät on unohdettu! Kun perhettä perustava miettii, missä on hänelle palvelut, niin akselilla Hanko-Lohja- ei ole tarjolla palveluita. Jorvi on jo nyt lähettänyt Lohjalle synnyttäviä, joten mihin sitten, kun ei sinne? Sorry, kääntäkää ambulanssi Turun suuntaan siellä Karjaalla?
Suomessa tarvitaan lapsiperheitä, heille palveluita, koululaisille ja nuorille myös kouluissa psykologit jne. Helposti lähellä olevaa palvelua juurikin kouluissa. Ei niin, että ainoa palvelu alkaa sitten sosiaaliviranomaisesta ja poliisista. Kouluväkivalta on ongelma, johon tarvitaan osaavia ratkaisuja, joita on rakentamassa niin oppilaat kuin koulutetut ammattilaiset.

Miten on tosiaan mahdollista, että Inkoon kunnan hoitaessa terveysaseman palveluita lääkärille pääsi ja nyt enää ei pääse? Lääkäreitä ei ole. Kertooko tämä jotakin työhyvinvoinnista, kun henkilökunta lopettaa, siirtyy muualle? Hyvinvointialueen tultua voimaan palvelun laatu todellakin huononi, eikä näytä tulevaisuus yhtään paremmalta.

Hangosta ja Karkkilasta vuodepaikat siirtyvät Espooseen. Nummelan ja Siuntion osastotoiminta päättyy. Omaisten vierailut iltaisin vähenee, jos omaiset ovat lähialueella töissä ja joutuvat matkaamaan Espooseen. Mutta ai niin, Hangostahan lähtee ihmisiä pois. Miten Espoossa riittää paikkoja, kun lopetetaan em. vuodepaikat? Ehkä se, että tutusta paikasta joutuu jonnekin tuntemattomaan, nopeuttaa siirtymistä toisenlaiseen lepopaikkaan? Sekin tuo toki säästöä.

Miten oikeasti kehitetään sitä kotisairaanhoidon toimintaa? Kun jo vuosikymmeniä sitten kirjoitettiin vaihtuvista hoitajista, kiireestä, burnoutista, mikä edelleen kuluttaa hoitohenkilökuntaa. Jos hoidettavan kotona tai hoitolaitoksissa haisee osastolla pistävä ammoniakki, se on virtsatulehdus, mutta lääkäri on päättänyt säästää ja asukkaalta/vanhukselta ei oteta näytettä. Hän tulee sekavaksi jne. Nopeuttaa kuolemaa. Säästöä. Tätähän jo tapahtuu?

Raaseporin osalta ei taida muita merkittäviä muutoksia tulla, kuin mahdollisesti laajentuvat digipalvelut

Servicen försämras i de de små kommunerna som Ingå. Mer byråkrati. Längre avstånd. Ojämlik vård som gör det oattraktivt att bo på mindre orter. Utmaningar för de äldre som inte alltid klarar de digitala lösningarna. Mer anonym vård. Vi kommer att sakna den tid så vårdarna jobbade lokalt, hade långa vårdförhållanden med patienterna och kände till helhetsbilden. Det var en tid då det kändes tryggt att gå till hälsocentralen.

Julkinen liikenne ei palvele riittävästi, että palvelut olisivat kaikkien saatavilla.
Digipalveluiden varaan ei voi vanhustenhuollon hyvinvointia rakentaa.
Lähipalveluiden mahdollinen karsiminen vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin, eikä yksin lakkautuskunnissa. Jonot kasvavat, henkilökunta kuormittuu mm.
Laboratoriopalveluita voidaan rajata siten, että näytteenotto jatkuu lähitoimipisteissä tiettyinä päivinä viikossa ja näytteiden tutkimukset tehdään keskitetysti.

Hienolta kuulostaa mutta monessa kohtaa ei olla ajateltu pitkällä aikavälillä, ikääntyviä tulossa paljon.
Asumispalvelupaikkoja lopetetaan koska ovat liian pieniä, 15 paikkaa. Hyvinvointialue määritellyt että paikkoja pitää olla noin 30. Hoitajat tekevät liukuhihnatyötä, eivät tunne asukkaita samalla tavalla kuin pienemmissä ja kodikkaamissa paikoissa.
Hoitajat eivät tule riittämään koska monilla pitenee huomattavasti työmatka ja menevät muualle töihin.
Tietokoneella päivätoimintaa >> voi hyvät hyssykät, ei kaikki vanhukset osaa käyttää edes puhelinta. Tärkein asia on fyysinen kontakti muiden ihmisten kanssa, viikon kohokohta.

Lohjan sairaalan synnytysosastoa ei saa sulkea. Välimatkat ovat jo tässä tilanteessa liian pitkiä aiheuttamaan hengenvaarallisia tilanteita sekä äidille että vauvalle. Nykyisiä terveysasemia ja perhepalveluyksiköitä ei saa sulkea. Julkinen liikenne on haja-asutusalueilla toivotonta jos bussi isompaan kaupunkiin menee kaksi kertaa päivässä. Taksin saanti todella vaikeaa/mahdotonta. Tulisiko kaikkien ihmisten asua Espoossa? Luonnos on suorastaan syrjintää haja-asutusalueilla asuville. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sanotaan "Tämän lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa YHDENVERTAISET, yhteentoimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut KOKO MAASSA." Digitaaliset "palvelut" eivät kata potilaan hoitoa. Esitys aiheuttaa muuttotappiota alueille jossa sitä ei todellakaan tulisi olla ja työttömyyttä alalla jossa muutenkin on todella vakava pula työntekijöistä.

Svårt för icke bilburna att nå hälsovårdscentraler på längre avstånd.
Också för bilburna är det besvärligt då parkeringsplatser i tillräcklig mängd saknas (ex Grankulla hälsovårdscentral har ytterst få lediga parkeringsplatser för kunder),

Jos Sammatin ja Karjalohjan terveysasemat lakkautetaan, keskustan palvelut ruuhkautuvat, joukkoliikenteen pitää toimua hyvin, taksipalvelut täytyy saada toimivammaksi, kotihoidon palvelut lisääntyvät samoin kotisairaanhoito, hoitoon pääsy pitkittyy -> sairauden hoidon aloittaminen pitkittyy -> sairaus pahenee ja hoito on kalliimpaa. Johtaa lopulta kylien autioitumiseen. Missä se kuuluisa asiakaslähtöisyys on? Asukas on keskiössä! Hallinto on tärkeintä ja korkeat palkat!

Palvelujen siirtyminen matkojen päähän jonne ei ilman autoa pääse koska useissa pienemmissä kunnissa ei ole joustavaa tai tarpeellista joukko liikennettä. Ei busseja, ei junaa ja nykypäivänä ei edes taxeja. Nyt puretaan hyvin toimivia palveluita, miksi? Olisi voitu ottaa joissain asioissa mallia pieniltä kunnilta missä toimii hyvin. Eikä aina että koska Espoossa sitä ja tätä. Palvelut muuttuvat epä inhimillisiksi. Ei kohdata enää ihmistä yksilönä. Digi palvelut ei ole ratkaisu kaikkeen. Nyt järjestetään asukas iltoja mutta vastauksia ei ole oikein mihinkään kysymyksiin. Ei edes ole mietitty mitä tarkoittaa esim.lähiterveyskeskus.