Esbo styr allt, man tar inte hänsyn till att långa avstånd på landsbygden inte är samma sak som i metropol områden.

Keskittäminen näin radikaalisti ja palvelujen karsiminen. Yritetään palvella asiakkaita laajennetuilla aukioloajoilla ja sähköisten yhteydenotto mahdollisuuksien avulla mutta unohdetaan kokonaan työntekijät ja työhyvinvointi sekä se kuinka paljon tarvitaan enemmän aikaa ja resurssia palvelun toteuttamiseen tietyissä yksiköissä. Unohdetaan se miksi työtä alunperin on tehty tietyllä tavalla eikä oteta työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia huomioon.

Kaikki muu esityksessä heikentää palveluita ja lisää eriarvoisuutta. Pienten paikkakuntien asukkailla ei mahdollisesti ole kunnon mahdollisuutta päästä palveluiden luokse ja etenkin kiire tapauksissa vaarannetaan potilasturvallisuuta. Ambulanssien määrää ja ensihenkilöstön määrää tulee tämän esityksen myötä lisätä runsaasti. Myös kelatakseja, ihmisten kuljetuksiin tarvitaan paljon lisää. Vanhuksilla ei ole tarvittavia edellytyksiä käyttää digipalveluita.

Maalla asuvat ja vanhukset on unohdettu täysin. Pienet palvelut jotka ovat elintärkeitä kylälle suljetaan ja oienennetään. Kuka täällä enää haluaa asua. Hoitajat jotka käyvät lähellä töissä, vaihtavat alaa. Emme me lähde Espooseen tms töihin kun töitä on ollut parin kilmometrin päässä. Elinkustannukset nousevat, kun tarvitsisi auto hankkia. Hoitoon pääsy jopa akuuttitilanteessa hankalaa, kun ei taksia saa. Pienituloidelle 50€ kelataksista on valtava raha. Ja vielä kerran korostan, me hoitajat olemme niin käärmeissämme tästä, että me emme tule jäämään LUVN:ille töihin.

Palvelujen heikkeneminen pienissä asumiskeskuksissa. Se myös aiheuttaa sen että osalle asukkaista palvelut tulevat saavuttamattomiksi olemattoman paikallisliikenteen takia, aikaa palvelujen saavuttamiseen menee moninkertainen määrä ja kustannukset siinä että niihin pääsee nousevat. Monet ihmiset voi tästä syystä jättää kokonaan hakematta apua , koska palveluihin pääseminen tehdään niin hankalaksi. Joillekkin etäyhteyksillä tarjottu hoito voi myös olla hankala saavutta, jos osaamisessa käyttää kyseisiä palveluja on puutteita. Ihmisille tulee myös helpommin ansionmenetyksiä kun peruspalvelujen saavuttamiseen menee niin kauan aikaa, verrattuna siihen jos palvelut olisivat lähellä. Ylipäätänsä koko palvelu-uudistus hankaloittaa monen elämää.

Mielenterveyspalveluita hädin tuskin mainitaan! Ottakaa huomioon, että näinä sotaisina ja epävarmoina aikoina muutenkin mielisairaassa Suomessa tämän palvelun matalan kynnyksen palvelut helposti kaikkien saatavilla ovat äärimmäisen tärkeitä ja ennaltaehkäiseviä ihmisten työkyvyn ja yleisen turvallisuuden kannalta! Palveluita on oltava tarjolla jokaisella pisteellä, digipalvelut eivät korvaa ihmiskontaktia, tästä löytyy dataa väitteen tueksi! Ottakaa myös huomioon, että mielenterveyden kanssa kamppaileva ei omaa samaa jaksavuutta kuin muut. Heillä ei ole energiaa ravata ympäri lääniä autolla tai julkisilla, jos edes ovat siinä kunnossa että pystyvät ajamaan. Pienituloisuus on myös asia joka tulee ottaa huomioon, muissakin kuin mt-palveluissa. Jos palvelun perässä pitää ottaa koko päivä vapaaksi töistä koska joutuu kulkemaan ties ja minne, moni välttelee terveyshuoliensa hoitamista sen vaivalloisuuden ja rahan häviämisen takia!! Teillä on myös oltava mielessä mitä palveluiden lakkauttaminen tekee eri paikkakuntien muuttoliikenteelle ja muille näkymille. Millainen nuoripari ostaa tontin alueelta jossa ei ole neuvolaa, kuka haluaa asua alueella, jossa ei ole julkista liikennettä eikä terveydenhuoltoa? Päätöksenne vaikuttavat dominoefektinä lukuisiin asioihin terveydenhuollon ulkopuolellakin. Kaikkea ei vain voi ajatella pelkän suoran rahallisen säästön nimissä. Terveydenhuollon tuottavuus näkyy siinä että ihmiset pysyvät yhteiskunnassa kiinni ja pysyvät kyvykkäinä käyttämään rahojaan palveluihin. Jos heidät pakotetaan alati venymään ja eristymään, kaikki tämä vähenee ja vaikeudet kärjistyvät. Pelkkää rahallista säästöä ja tehokkuutta ei saa miettiä. Nämä ovat asioita, joista jokainen varmasti mielellään maksaa veroa ja käyntimaksuja kyseenalaistamatta sen tärkeyttä.

Miten turvataan henkilöstön saatavuus?

Osastojen sulku. Nyt jo on ongelmia esim. Vihtiläisillä ja Karkkilalaisilla päästä tapaamaan omaisiaan Lohjalle. Ei myöskään ole mainittu, tuleeko kapasiteettia lisää Lohjalle joka jatkuvasti ruuhka tilanteessa jota muut pyrkii purkamaan.
Onko huomioitu saattohoidettavat ja Nummelan sekä Karkkilan tukiosasto toiminta? Edelleen omaisien vaikeaa kulkea Lohjalle tai Espooseen asti. Julmaa ja epäinhimillistä niin kuolevia kuin heidän omaisiaankin kohtaan. Kotisairaala ei ole vastaus kaikkeen, sillä kaikki eivät halua kuolla kotona. Tukiosastopaikat, joutuuko Vihdin ja Karkkilan peräkyliltä sitten lähtemään Lohjalle tai Espooseen asti. Kun tukiosastopaikalle kotoa tullaan, on tilanne usein jo varsin huono, pitkä siirtyminen on äärimmäisen raskas.
Henkilöstö? Mistä töitä kokonaisen osaston hoitajille? Päivätyö ei ole mahdollista taloudellisesti monellakaan, joillakin on haasteita päästä kulkemaan kauemmas töihin.

Ikääntyneiden palveluiden karsimista pidän huonona. Hoitajamitoitus on mielestäni pielessä, sillä ikääntyneen hoivaan ja palveluihin ei aina tarvita hoitaja -tason koulutusta, vaan välittävää, ihmislähtöistä ammattilaista.

Hoitoon olisi hyvä päästä lähelle eikä palveluiden keskittäminen auta asiaa.