Espoossa kahdeksalla postinumeroalueella vähintään 40 prosenttia talouksista on lapsitalouksia. Näihin alueisiin kuuluvat Latokaski, Nöykkiönpuro ja Malminmäki-Eestinlaakso. Nöykkiön neuvola on hyvin toimiva lähipalvelu, joka palvelee keskeisen sijaintinsa ansiosta kolmea postinumeroaluetta, jossa lapsitalouksien määrä on Espoon suurimpia. Palveluverkostoa suunniteltaessa tulisi huomioida pelkän asukasluvun lisäksi se, missä kutakin palvelua tarvitsevat asiakkaat asuvat. Tämä puhuu sen puolesta, että Nöykkiön neuvolan asemaa tulisi esityksessä tarkastella uudelleen.

Jos kuitenkin lähipalveluita päätetään sulkea, niin sulkemisen aikataulussa tulisi olla tarpeeksi pitkä siirtymäaika esim. 4-vuotta. Tämä siksi, että lapsiperheet huomioivat asuinalueen valinnassaan palveluiden saatavuuden. Tarpeeksi pitkä siirtymäaika mahdollistaa myös lapsiperheiden pohtia, täyttääkö asuinalue edelleen sille asetetut kriteerit tarvittavien palveluiden osalta.

Lähde: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/paavo-nayttaa-missa-asuvat-lapsiperheet/

Neuvola palveluiden heikentyminen, jääkö neuvola käynnit vähistä juuri siellä perheissä, joissa niitä tarvittaisiin?
Maaseudulla ei ole julkista liikennettä, jolla pääsisi vastaanotolle käymään. Autoton ihminen on aivan pulassa.
Ei ole eritelty millä tavalla hammashuollon palvelut heikkenevät eri toimipisteissä.

Palvelut lopetetaan ja keskitetään, kaikilla ei ole tasapuolisesti pääsyä terveyspalvelujen piiriin. Matkat ja sitä myöten ajat pitenevät. Kaikilla ei ole autoa, julkinen liikenne ei kaikkialla toimi, takseja ei saa. Aivan mahdoton yhtälö ja järjetön. Säästöjä tällä ei saada aikaan. Miksi lakkauttaa toimivat ja hyvin palvelevat tärkeät palvelut ihmisten asuinseuduilta, jonne on muuttanut mm.lapsiperheitä ja rakentaneet talonsa ja elämänsä saadakseen tarjota lapsilleen rauhallisen elinympäristön. Kaikki ei halua asua suurkaupungeissa eikä pidäkään. Maaseutu täytyy pitää elävänä myös palveluiden osalta!

Keskittyy liika Espoon alueen hyvinvointiin ja unohtaa läntisten alueiden tarpeet

Syntyvyydestä ollaan huolissaan, mutta kaikki sitä tukevat palvelut halutaan ajaa alas. Kesällä -22 ehdotettiin, että pitäisi lähteä synnyttämään Turkuun (!!), koska täynnä olivat Naistenklinikka, Espoo, Hyvinkää, Lohja sekä Kotka. Katastrofaalinen tilanne, kun synnyttäjänä on joka tapauksessa erittäin heikossa asemassa ja täysin kaikkien muiden armoilla. Siinä kun kuvittelet synnyttäväsi 30 min päässä, niin on jokseenkin epämukava yllätys, että automatka olisikin 2+ tuntia, kaukana kaikista tukiverkoista... Tilaa ei ole, henkilökuntaa ei ole. Haluanko kokemuksieni jälkeen toisen lapsen? En usko. En uskalla.

Samaan voidaan vetää tämä esitys neuvolapalveluiden keskittämisestä. Vihdissä kirkonkylälle haluttaisiin asukkaita, on kaavoitettu uusia tontteja ja yleensä kai lapsiperheitä tahdottaisiin asukkaiksi. Jos kaikkiin peruspalveluihin pitää matkustaa 10´+ km, eli joko tuskaisesti joukkoliikenteen aikataulujen varassa tai pakotettuna omalla autolla, ei houkuttelevuus kyllä todellakaan lisäänny. Ei helpota työn ja perheen yhteensovittamista, koska 30 min sijaan yksinkertaiseenkin käyntiin on yhtäkkiä varattava 2+ tuntia. Helpostihan siinä piipahtaa kesken päivää...

Keskitetäänkö myös johto ja hallinnointi vähintään samalla intensiteetillä, jotta turhia kuluportaita saadaan vähennettyä?

Palvelujen keskittäminen ei ole yksinkertainen asia alueilla joissa toimivaa julkista liikennettä ei ole, eikä se tulisi markkinaehtoisesti kannattavaa olemaankaan. Voisiko ajatella että esim HSL:n hyvien julkisten yhteyksien alueilla esim Espoossa voisi matkustaa pidemmälle terveyspalveluihin sillä hyvin toimivalla julkisella liikenteellä? Tämä ei maakunnissa ole mahdollista.

Turvallisuuden tunne vanhuuksilla hiipuu, kuin ei pääse lääkäriin tai sairaanhoitajan luokse.
Kaikki eivät osaa käyttää nettiä
Toimiva terkkaria tarvitaan jokaisessa kunnassa, 12h vuorokaudessa, monella sekin on jopa 20km päässä... eikä julkista liikennettä löydy...

Lähipalveluiden saatavuus siellä, missä julkiset liikenneyhteydet ovat olemattomat.
Henkilöstön yhteydessä mainitaan vain ammattilaiset, kokemusasiantuntijoista ei lainkaan mainintaa. Toivottavasti kokemusasiantuntijoita hyödynnetään laajalti.

Esitys ei ole lain mukainen. Laissa määrätään että hyvinvointialueiden on toteutettava terveydenhuolto laajuudeltaan, sisällöltään ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Terveydenhuollon on oltava asiakkaiden saavutettavissa ja väestön tarpeet huomioiden lähellä asiakkaita. Sammatin ja Karjalohjan terveysasemien sulkeminen tarkoittaa paikallisten (sekä tuhansien kesäasukkaiden) kohdalla sitä että matkaa lähimmälle terveysasemalle kertyy 25-40km. Julkista liikennettä ei juuri ole ja vähäisten linjojen lippuhinta on sitä luokkaa ettei pienituloisella välttämättä ole mahdollisuutta niitä käyttääkkään. Tällä hetkellä Karjalohjan ja Sammatin terveysasemat muodostavat yhdessä, vuoropäivin toimien kokonaisuuden joka mahdollistaa paikallisille saavutettavat terveyspalvelut. Näiden terveysasemien sulkeminen asettaa Sammatin ja Karjalohja asukkaat täysin eriarvoiseen asemaan ja rikkoo sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä asetettua lakia palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta.

Palvelu laitostuu entisestään enkä usko, että tälla esityksellä saadaan edes säästöjä aikaan. Ihmisten luottamus koko järjestelmään murenee. Miten asiakkaiden on tarkoitus päästä edes terveydenhoitoyksikköön, jos ei ole autoa eilä julkinen liikennekään toimi. Kelatakseillako piisi suhata?