Mistä saa apua kun terveyskeskus ei vastaa, ei soita takaisin ja kukaan ei ole vastaanottamassa jos terveysasemalle menee kyselemään että saako apua vai ei. Ihana toimiva terveysasema täysin romutettu, en voi uskoa todeksi. Miksi? Mistä saa enää apua?

1. Terveyspalvelujen ongelmaton saanti tulisi Karjalohjalla ja Sammatissa mahdottomaksi.
2.Terveysasemien lopettaminen vaikuttaisi pitkällä aikavälillä k.o. paikkakuntien palvelujen kuihtumiseen, esim. Apteekit.
3. Tämä kaikki vähentäisi lapsiperheiden kiinnostusta asua paikkakunnilla, mikä köyhdyttäisi pienten paikkakuntien elämää ja kulttuuria.
4.

Potilailla/asiakkailla on tasapuolinen/yhdenvertainen mahdollisuus saada terveyspalveluita. Tuota noin...nyt on liikaa taidettu ajatella keskustan alueita. Sammatti ja Karjalohjan alueella ei valitettavasti kulje metrot eikä paikkurit. Eivätkä paikalliset bussit niin että kukaan päättäjä ei edes itse suostuisi tähän menoon. Puhumattakaan potilaan ennakkoon tilaamasta kela-taksista, taksi ei saavu paikalle. Onko mietitty varsinkin ikäihmisten hakeutumista jatkossa terveyspalveluihin. Ikävä kyllä jatkossa erikoissairaanhoidon palvelut kasvavat. Iäkkäät ihmiset, joilla on auto käytössä, suurin osa heistä ei lähde pidemmille matkoille ajoon. Käynnit tehdään paikallisessa kaupassa ja apteekissa. Kaikki ihmiset eivät halua isojen keskustan katveissa asua. Oma valinta on myös tärkeä tässä. Maaseutu on myös arvokas. Toisaalta tämä ei pelkästään vaikuta iäkkäisiin ihmisiin, vaan vauvasta vaariin.
Terveysasemien lakkauttaminen kokonaan Sammatista ja Karjalohjalta, luoko ne sittenkään säästöä pidemmän ajan aatoksissa. Liian lyhytkatseisuudella aiheutetaan riskejä terveydelle. Onko kyse kuitenkaan rahallisesta säästöstä?
Mietimmekö myöskään kun Sammatista lopetettiin jo vanhuspaikka. Entä Karjalohjan kaksi vanhuspaikkaa vielä tämän lisäksi? Ikäihmisiä tulee olemaan jatkossakin, paikkoja tarvitaan. Tällä hetkellä resurssit/tilat eivät riitä edes Lohjan keskustan puolella, miten edes pystytään ajattelemaan että tämä massa Sammatista ja Karjalohjalta siirtyy Lohjalle puhumattakaan Pusulaan hakemaan terveyspalveluita. Mikä Pusulan terveysaseman toiminnan laajuus tulee kuitenkaan olemaan, kun "hyvät" suunnitelmat näkyvät vain paperilla. Se tiedetään että karsimista tarvitaan säästöjen takia, mutta vielä harkintaan, todella, vielä harkintaan, mikä on kannattavaa ja mikä ei ole. Kiitos.

Suuri heikkous että lakkautetaan hyvin toimivat neuvolat, TK ja laboratoriopalvelut Karjalohjalta ja Sammatista.
Alueella paljon ikäihmisiä, joille pitkät matkat terveyspalveluihin tuovat kohtuutonta haittaa. Näitä mm. Liikuntarajoitteet, autottomuus, varattomuus, avustajien saanti mukaan, jne, jne.
Palvelutko muka eivät heikkene, kun ne siirretään Lohjalle ja Espooseen? Negatiivinen vaikutus on valtava ja se vaikuttaa taantuvasti maakunnan eri asuinalueiden hyvinvointiin. Turvallisuuden tunne katoaa yhteiskunnassa, kun näitä keskittämistoimia rukataan rankalla kädellä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Vaikutus tulee näkymään pitkälle tulevaisuuteen ja varmasti korkealle kohoavina kustannuksina.

Näyttää siltä että asiakas joutuu etenkin läntisellä Länsi-Uudellamaalla hakemasn palveluja mpnesta eri paikasta. Kaukana on sote-uudistuksrn yhteydessä puhuttu palvelut yhdeltä luukulta.

Terveyspalveluiden siirtäminen 30km päähän kyläkeskuksessa elävistä asiakkaista huolestuttaa. Julkista liikennettä ei koulujen loma-aikaan ole lainkaan. Itselläni ei ole autoa ja olen pienituloinen, joten käytännössä jään täysin terveydenhuollon ulkopuolelle. (Perheen perustamisen voi unohtaa, sillä en ole muuttamassa kaupunkiin sen vuoksi. Täytyy toivoa, että pysyn itse terveenä!)

Kun perusterveydenhuolto lähtee kauaksi keskikokoisista ja pienemmistä asutuskeskuksista, tulee päivystys- ja erikoissairaanhoidon tarve kasvamaan kun kynnys lähteä julkisen puolen terveysasemille ja -keskuksiin kasvaa kulkuyhteyksien puuttumisen vuoksi. Digipalvelujen varaan ei voi ikääntyneiden perusterveyspalveluja rakentaa. Tulee kalliiksi lisätä vuodeosastopaikkoja ikääntyneille jotka eivät voi kotiutua ja odottavat hoivakotipaikkaa. Iäkkäät ja autottomat omaiset eivät pääse katsomaan hoivakodeissa asuvia läheisiään jos hoivakodit sijoitetaan kaikki vain isoihin asutuskeskuksiin. Suuri heikkous on ikääntyneiden palveluiden keskittäminen suuriin asutuskeskuksiin. Ennemmin kannattaisi miettiä kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämistä ja synergia etuja kuin suurien vanhusten säilöntäpaikkojen säilyttämistä pienempien kustannuksella.

Autottomat ja vanhukset ovat olemattomien taksikyytien armoilla pienemmillä paikkakunnilla.

Palvelujen keskittäminen suurempiin kuntakeskuksiin aiheuttaa sen, että yhä harvemmalla on mahdollisuus näihin palveluihin. Jo ennestään huono-osaiset, pienituloiset, syrjäytyneet joutuvat yhä huonompaan asemaan. Palveluiden pariin voi olla haasteita päästä myös lapsiperheiden, ikääntyneiden, tai autottomien. Pelko siitä, että hoitoa ei saa enää kuin suurella rahalla, on todellinen. Puhutaan pahoinvointialueesta.
Hyvinvointialueella tulisi pohtia palvelujen verkoston lisäksi uudelleen myös organisaatiorakennetta. Korkeatuloisten johtajien ei tarvitse olla huolissaan palveluista samassa määrin kuin esimerkiksi pienituloisten. Organisaatiossa on monta johtajatasoa. Taloudelliset syyt ovat palvelujen karsimisen syynä. Samasta syystä myös johtajien määrää ja johtajien palkkaa tulee voida karsia.

Dålig info som nu ges i kommunerna.Bara diagram och boxar och siffror och allt bara på finska inte ett enda svar på svenska.I Hangö lovade luvn att föra invånarnas åsikter vidare.Men de antecknade varken oro över att vi har för lite ambulansverksamhet.Dålig vård i hemmet.Icke fungerande vårdförnödenheter till invånarna.Nedskärning i tandvård pch flytt till Radeborg är katastrofalt för bsrn och unga.Ingen skolpdykolog ingen konsulterande psykiater för unga.Dåligt dåligt.