Isot yksiköt eivät palvele ketään hyvin. Pitemmällä aikavälillä niiden hyödyt ovat pienemmät kuin haitat. Lähikouluperiaate hyvä yhtenäiskouluineen.

Yhteisopettajuus ulotettava todelliseksi yhteysjohtajuudeksi sivistystoimessa, eikä vain niin että sieltä kerätään sopivat säästömenetelmät opettajien ja koulujen kustannuksella.

Lukion keskittäminen huonokuntoiseen Länsipuiston koulun rakennukseen huono asia, rakennuksessa on monia ongelmia; hometta, mikrobeja, vanhoja kosteusvaurioita. Ei ole myöskään kuulemma yhtään tevettä yläkoulua Kanta-Kokkolan alueella. Miksi näihin asioihin ei puututa? Terveyden menetys tulee ajan mittaan kalliiksi. Yhtään tervettä pientä koulua ei kannata lopettaa jos vaihtoehtona on mennä homekouluun tai parakkiin. Yhtenäiskoulut 1-9 luokkalaisille ei tunnu hyvältä tai turvalliselta vaihtoehdolta. Suuressa koulussa opetajat eivät opi tuntemaan oppilaita, ongelmia ei huomata. Pienemmät altistuvat huonolle esimerkille ja kielenkäytölle liian varhain. Muoti-ilmiöt (pipottomuus, polvet ja nilkat paljaana pakkasella ym. ) vaikuttavat pienempiin isojen esimerkin voimin. En haluaisi lastani suureen yhtenäiskouluun. Lapsille tulee olla terveet ja turvalliset tilat. Miksei pienkouluihin voisi halutessaan tulla kaupungilta? Kyllä kai kuljetus sujuu molempiin suuntiin?

Ullavassa Rahkosen koulun lakkauttaminen lamauttaisi koko Ullavanjärven ympäristössä asuvien harrastus ja vapaa-ajan toiminnan (yli puolet Ullavan asukasmäärästä). Onko kaupunginhallitus valmis vastaamaan niistä seurauksista, mitä aiheutuu siitä, kun ihmisiltä viedään mahdollisuus mielekkääseen asumiseen ja elämään? Alueella asuu paljon maatalousyrittäjiä, turkistarhaajia, sekä muita yrittäjiä, joten on loukkaavaa kuulla virkamiesten ja luottamusmiesten suusta kommentteja, että jokainenhan saa asuinpaikkansa valita, ei ole realistista ajatella, että maatilan tai turkistarhan voi siirtää Kanta-Kokkolaan, vai kuinka?
Jokainen ihminen on oikeutettu ihmisarvoiseen elämään. Onko ihmisarvoa jäljellä enää sitten, kun lapsia ajelutetaan kymmeniä kilometrejä aamuin illoin kauemmas kouluun? Mitä tapahtuu terveysmenoille, kun viedään harrastusmahdollisuudet, eikä mielenterveyttä ylläpitäviin ja kuntoa kohottaviin harrastuksiin voi enää osallistua. Ullavan ainoa kelvollinen kuntosali on Rahkosessa.

Vastustan suuria keskitettyjä koululaitoksia!

Ei isoja keskitettyjä kouluja, alakoululaisilla pitää olla oma koulu mahdollisimman lähellä, 32 oppilaan raja on hyvä, mielellään koulussa saisi olla enemmän oppilaita, mutta jottei pieniä TUIKITÄRKEITÄ kouluja tarvitsisi sulkea, rajaa ei voi nostaa, sen sijaan hyvä miettiä toimia miten saisi enemmän oppilaita pienempiin kouluihin sekä suomen- että ruotisinkielisellä puolella !

Kannatan kyläkoulujen säilyttämistä, mutta opettamisentasosta ei saa tinkiä. Kaksiopettajaisissa kouluissa tulisi ehdottomasti olla sekä mies- että naisopettaja jo tasa-arvonkin nimissä. Ehkä koko alueella voisi ottaa käyttöön työnkierron opettajille, jolloin oppilaat eivät olisi epäarvoisessa asemassa sen mukaan, mitä sukua edustaa tai ei edusta. Saati sitten tilanteissa, joissa omat lapset ovat oppilaina. Tällaista on havaittavissa kaupungin laitamilla, jossa sukulaissuhteet vaikuttavat liikaa vielä tänäkin päivänä.

Rahkosen koulun sulkemisen ajatus on jo ihan järjetön. Koulu toimii jo nyt monitoimitalona, koko kylän toiminta on saman katon alla. Miksi sulkea toimivaa kylän sydäntä!! Säästöjä ei varmasti Rahkosen kohdalla synny kun kuljetetaan suurempi määrä oppilaita pienempään ja kalliimpaan kouluun! Esityksessä ei ole ajateltu lainkaan lasten parasta ja lapselle pitäisi taata turvallinen koulumatka, jota tämä suunnitelma ei pidä sisällään. Lasten kerhot ja harrastus mahdollisuudet loppuvat kun kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuuuksia kuskata lapsia kauemmas kerhoihin ja harrastuksiin. Rahkosen alue on kasvava ja nuorilla perheillä olisi kiinnostusta asua alueella mutta jos koulua ei ole kylä kuolee ja perheet muuttavat pois!!! RAHKOSEN KOULUA EI SAA LAKKAUTTAA!!!!!!!

Oppilailla on oltava mahdollisuus käydä lähikoulua. Kokkola ei voi kuvitella liittävänsä kuntia Suur-Kokkolaksi ja sitten vain lakkauttavansa palvelut liitettäviltä kunnilta. Pienet kyläkoulut ovat kylien sydän. Jos koulu lakkautetaan, kuolee koko kylä. Taloudellinen voitto vaihtuu koulutetun väestön muuttoon pois Kokkolasta.
Kyläkoulujen kustannuksissa pitäisi huomioida myös se, että pienet koulut käyttävät hyvin vähän erityisopetus-, koulukuraattori- yms. palveluja. Jos kouluja lakkautetaan taloudellisin perustein, taitaisi kyläkoulujen sijaan joutua listalle ihan muut koulut. Onneksi Kokkola ymmärtää kuitenkin satsata tulevaisuuteen ja unohtaa kouluverkkosupistushöpötykset.

Kokkola - lasten kaupunki ?? Vai eikö enää olekaan?

Olen tyrmistynyt ja huolissani, että Kokkolan kaupunginvaltuusto on sulkemassa Rahkosen ala-astetta, joka koulutoimen ohella toimii Ullavan järvenympäryskylien yhdyskeskuksena.

Koulu on iäkäs, mutta terve, eikä sisätilaongelmia ole. Puolet koulun oppilaista tulee kouluun Rahkosen kylältä, jonne useat nuoret ovat asettuneet ja ovat investoineet mm. maatalous-ja koneurakointitoimintaan.

Rakennus käsittää koulun lisäksi mainiot liikunta,- kulttuuri -ja yhdistystilat eri-ikäisille. Rakennuksessa toimii päiväkoti, jonne olisi enemmän tulijoita kuin mitä voidaan henkilökuntaresurssien puitteissa ottaa. Eläkeläiset kokoontuvat monitoimitalolla säännöllisesti ja kuntalaiset käyttävät kirjaston palveluita. Monitoimitalo toimii oivana juhlatilana ja tila on harvinaisen hyvä verrattuna lähikuntienkin tarjontaan.

Laskelmia tehdään sen mukaan mikä lopputulos halutaan saada. Mikä se i on siinä soiten keskellä? Kuulemma Ihminen keskiössä. Onko ihminen keskiössä, jos ullavalaisilta suljetaan AINOA yhteinen kokoontumispaikka? Ullava on maaseutupitäjä ja tulee sellaisena pysymään maantieteellisistä syistä. Karjaa ei voi kasvattaa Isollakadulla eikä turvetta nostaa Koivuhaasta. Jos verorahat kelpaa Kokkolaan, niin niillä pitää saada jonkinlaiset palvelut kohtuuetäisyydellä! Jos raha ratkaisee, niin saa muuttaa soiten SoRTeksi.

Muistutuksena Oikeusministeriön laatimat perusoikeudet:
Suomessa asuvalla on oikeus terveelliseen ympäristöön. Ihmisellä on myös oltava mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, joka koskee hänen elinympäristöään.