Helppo pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin kaiken ikäisille ja tiedotus tästä. Terveyskeskuksen psykologipalvelut, ei varata yksityisten tai kolmannen sektorin varaan, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu. Asia myös lainsäädäntöön, jotta kunnilla on velvollisuus tuottaa palvelua. Mielenterveyden tukemisesta keskeistä on varhainen tuki, jotta oireilu ei pääse kriisiytymään vaan lyhyempiäkin tuki riittää.

Kouluun enemmän psykologeja ja psykologien oppilasmäärät realistisiksi (max 600 oppilasta psykologia kohden). Myös perustason muuta mielenterveystyötä tulisi kehittää ja nopeuttaa niissä tiöanteissa, kun ennaltaehkaisevä työ ei enää riitä vaan lapsi/nuori kaipaa hoitoa. Myös perheneuvoloihin tarvitaan enemmän henkilökuntaa (lääkäreitä, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä).

Lapsen hyvinvointi kumpuaa vanhempien/huoltajien hyvinvoinnista. Vanhemmuuden tukeminen ja haavoittuvien perheiden tunnistaminen esim. neuvolassa: matalan kynnyksen perhetyön palvelut jaksamisen edistämiseksi jo ennaltaehkäisevästi (esim. kodinhoitajat).

Lapsille ja nuorille tarvittavat mielenterveyspalvelut, erityisesti matalan kynnyksen palveluita ja ennaltaehkäisyä, eli psykologeja varhaiskasvatukseen ja kouluihin.

Ei tärkein kehityskohde, koska mielenterveyspalveluissa kouluikäiset ovat tällä hetkellä parhaassa asemassa. Neuvolaikäisten ja varhaiskasvatusikäisten palveluita tulee vielä parantaa. Psykologit pakollisiksi lastensuojeluun!!!

Tukea vanhenpien kasvatustyöhön, avoimuus.

Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden resurssit kuntoon! Sekä lasten palveluiden resurssit paremmiksi.

Vahva panostus neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon, vanhemmuuden tukemiseen matalalla kynnyksellä, 80- luvun hyvinvointivaltio takaisin mm. Kodinhoitajat

Paitsi, että opetetaan mielenterveystaitoja ja rakennetaan kattavaa mielenterveystukea kouluissa, tulee kasvuympäristöstä poistaa riskitekijöitä. Lapsiköyhyyden vähentämisen lisäksi tulee puuttua esimerkiksi yhteiskunnan rasismiin, seksismiin sekä homo-ja transfobiaan. Kasvuympäristöt, kuten koulu, tulee rakentaa siten, että ei lisätä stressitekijöitä. Esimerkiksi. nykyinen koulutuspolitiikka pakottaa yläasteikäisen valitsemaan elämänsä suunnan. Tällaista vastuuta ja painetta ei tule kaataa murrosikäisen niskaan. Kaikessa nuoriin vaikuttavassa poliittisessa päätöksenteossa pitää arvioida mielenterveysvaikutukset.

Tunnetaitojen saaminen pakolliseksi osaksi opetusta. Tehostettu ohjaus ja ryhmätoiminta jo koulussa ehkäisisi ongelmia ja tarvetta erikoissairaanhoidon palveluille. Aikaa kohtaamisille ja välittäviä aikuisia lasten toimintaympäristöihin.