Millaiset vaikutukset ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen suunnitelluilla vaihtoehdoilla on?

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkoja pitää lisätä nykyisestä. Ns. yhteisölliset palvelut tai asumismuodot ilman ympärivuorokautista hoitoa eivät riitä esimerkiksi vaikeaa Alzheimeria sairastaville.

Yhteisöllinen asuminen, siihen tulisi nyt satsata isommalla vaihteella

Ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoiva on äärettömän tärkeä toteuttaa omassa kotikunnassa tai lähellä omaisia. Yhteisöllistä asumista pitää paljon kehittää, että se palvelee ikäihmisiä. Yhteisöllistä asumistahan ei koske hoitaja mitoitus, eli siellä voi olla hoitaja kuormitus todella voimakas. Paljon apua ja hoivaa/ turvaa tarvitsevia, vähän käsipareja hoitamaan.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkoja pitää lisätä ja tarjota turva sekä oikeus asua omaisia lähellä, turvataan turvallinen vanhuus!!!

Miksi halutaan sulkea pieniltä paikkakunnilta toimivat terveyspalvelut? Paikkoja pitäisi ennemmin saada lisää, niin nyt viedään tuhkatkin pesästä.

Ei pieniltä paikkakunnilta voi lakkauttaa toimivia pienempiä ympärivuorokautista hoitoa toteuttavia laitoksia. Oma yli 80v äitini totesi tämän kuullessaan, että toivottavasti kuolee pois ennenkuin häntä siirretään kotikunnasta mihinkään. Missä on inhimillisyys ja vanhusten/sairaiden arvostus?? Ei kaikkea voi mitata pelkästään rahassa.

Palvelut kohdistuvat ikääntyneisiin, joilla on merkittävästi avun tarvetta päivittäisissä toiminnoissa. Jos ympärivuorokautista hoivaa on lähellä kotia, voivat omaiset osallistua hoitoon ja käydä katsomassa. Talo tuo turvallisuuden tunnetta yhteisöön. Ikääntynyt tietää, että jos omat voimat ehtyy, apua saa oman kylän vanhainkodista.

Ympärivuorokautisia ikäihmisten hoitopaikkoja tarvitaan johtuen väestön ikärakenteesta sekä sairastavuudesta. Muistisairauksien ja liikuntakyvyn heikentymisen edetessä ei ikäihmistä voi hoitaa kotiin, jos asuu yksin tai jos kotona asuu kaksi samanlaista. Hyvä, että moni omainen on myös ymmärtänyt roolinsa ikäihmisen hyvän arjen ja elämän tukemisessa omalla panoksellaan. Ikäihmisen toimintakyky on huomioitava myös hoitajamitoituksessa. Ratkaisu ei ole vain ja ainoastaan se, että ympärivuorokautiset paikat muutetaan yhteisölliseksi asumiseksi, jos asukkaat tarvitsevat paljon hoivaa. Molempia tarvitaan. Yhtesöllisessä asumisessa kun hoitajamitoitus on pienempi ja inhimillistä vanhustenhoitoa ei ole se, että hoitaja hyppii huoneesta toiseen "tulipaloja sammuttamassa", kun muuhun ei riitä aika, jos hoitajia on liian vähän vuorossaan asukkaiden toimintakykyyn nähden.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkoja ei pidä vähentää. Myöskään pitkäaikaishoitoa ei saa kokonaan lopettaa.
Ikääntyneellä pitää olla mahdollisuus hoitoon lähellä omaisiaan ja mahdollisuus päästä palveluasumiseen asumaan.

Kotona asumista tulee tukea ja kannustaa. Sitä tukee myös riittävän kattava sotekeskusverkko.

Nykyisin omaiset joutuvat satsaamaan liian paljon ikääntyneiden vanhempiensa hoitoon. Nämä omaiset ovat usein keski-ikäisiä, vielä työelämässä olevia naisia. Oma työssäjaksaminen kärsii, ja kuitenkin kaikki työssäolevat olisi järkevää pitää veronmaksajina.

Paikkoja on liian vähän, tai paikat on annettu liian hyväkunntoisille.

Vanhukset ovat usein jo niin heikkokuntoisia, etteivät yhteisöllisesssä asumisessa pärjää. Paikkoja on vähän ja niihin on vaikea päästä.

Liian vähän paikkoja, jonotus ajat aivan liian pitkiä

Liian vähän paikkoja, liian vähän hoitajia. Sekä vanhus että omainen kärsivät. Tuetaan hyvä ja turvallinen vanhuus!!

Liian vähän paikkoja ja nekin meinataan viedä pienistä kunnista pois.

Vanhukset tulevat yhä huonokuntoisempina sekä fyysisesti, että psyykkisesti asumispalveluihin.
Kotihoidolla on kasvava työmäärä ja kuormittuu henkisesti, kun ei tiedä onko muistisairas asiakas polttanut talonsa tai hortoilee pakkasilla ulkona sisävaatteissa, kun hoitaja seuraavan kerran menee paikalle.
Palvelutaloissa halutaan työ tehdä kuntouttavasti ja saada päivistä esim. viriketoiminnoilla merkityksellisiä, mutta hoitajille siirretään erilaisia arvionteja, siivousta ym., joka vie asukkailta ajan. Vie työltä merkityksen ja saa vaihtamaan toiselle alalle.
Ympärivuorokautisen hoidon muuttaminen väkisin yhteisölliseen ei palvele asukkaita sen paremmin kuin hoitajia tai omaisiakaan. Yhteisöllisessä hoidossa ei ole hoitajamitoitusta, jolloin aina vain huonompikuntoisia vanhuksia hoitaa pienempi henkilökunta ja yöhoito voi olla turvapuhelimen päässä. Turva-auttaja palvelu on tulossa, mutta tuskin hekään joka kulmakunnalla päivystävät.
Toivottavaa on myös, että vanhukset saavat asua liki omaisiaan, jollooin vierailijat tuovat heidän päiviinsä iloa ja mielekkyyttä.
Palvelutalossa, omassa huoneessa on hhyvä ja turvallinen asua elämän loppuun saakka. Ei tule tarvetta siirtyä saattohoitoon Jyväskylään saakka.

Kotona asumisen palvelujen toteuttaminen ja tuominen tulee olla mahdollisimman yksikanavaista. Samassa talossa ei ole järkevää käydä monia eri osaajia, useita kertoja päivässä

Vanhusväestön osuus ja hoidon tarve tulee lisääntymään erityisesti Keski-Suomen syrjäseuduilla. Hoitopaikkoja tarvitaan lisää kotikunnissa, niin ettei vanhuksia "kuskata" toiselle paikkakunnalle.

Ei kaikkia syrjäkylien asukkaita pystytä hoitamaan tai valvomaan HVA:n toimesta. Omaiset yleensä asuvat kaukana ja nuoremmilla on omat työtehtävänsä, ei sieltä enää ehditä jatkuva-aikaisesti huolehtimaan, miten omaiseni tulee toimeen ja miten toimii.

Ikääntyneiden pitäisi saada olla lähellä omaisiaan, joista useat ovat itsekin ikääntyneitä, eivätkä pysty matkustamaan katsomaan vaikkapa puolisoaan jonnekin toiselle paikkakunnalle. Erityisesti muistisairaille voi olla hyvin haitallista, jos heidät siirretään jonnekin aivan uuteen ympäristöön ja lisäksi kaikki työntekijät vaihtuvat.

Vanhukset saavat olla lähellä omaisia. Tuetaan turvallinen ja hyvä vanhuus, josta me jokainen veronmaksajina olemme maksaneet.

Jos omassa kunnassa/ asiallisen matkan päässä ei saa hoitoa niin etenkin vanhusten ambulanssiralli lähtee käsistä. Tuskin haluatte turhaan kaupunkiin käymään mummoja jonka turvattomuutta voidaan hoitaan hänen kotinurkillakin. Kyllä tässä säästösuunnitelmassa tulee runsaasti piilokuluja joita ette vielä ymmärrä.
Yhteisöasumista on todella syytä kehittää koska sillä voidaan varmasti hidastaa vielä yksi pykälä elinkaaressa ennen lopullista laitospaikan tarvetta.

Turvataan hoito omassa kotikunnassa. Se on kaiken lähtökohta. Ei palveluja voi vaan viedä pois tai jopa satojen kilometrien päähän.

Ikääntyneen pitää saada olla lähellä omaisiaan. Ikääntyneen omaisetkin usein iäkkäitä, eikä heillä ole mahdollisuutta lähteä pitkään matkaan omaa omaistaan katsomaan.

Hoidetaan ikäihmiset lähellä omaisia. Sivukyliltä voi olla todella vaikea iäkkään puolison lähteä kauas omaistaan katsomaan.
Lähellä pääsee usein käymään tutun mukana, joka käy tk:ssa tai kauppareissulla. Tämä yhteisöllisyys toimii vielä maalla.

Ikääntyvien asumisrn vaihtoehto on asua aina lähellä omaisia. Muutoin elämä ei ole ihmisarvoista. Palveluja tulee olla kattavasti jokaisessa kuntayhteisössä.

Vanhuksien pitää saada olla lähellä omaisiaan. Näin puoliso ja omaiset voi useimmin käydä vanhuksen luona. Turvallinen vanhuus on taattava läheiset tuo turvaa.

Hoito tulisi turvata vanhuksille omassa kunnassa ja siksi huonokuntoisempien hoitopaikkojen tilalle pitäisi miettiä vaihtoehtoiset tilat.

Sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkoavat tulevaisuudessa kokonaan, kun siirrytään ihmisen antamasta tuesta tietokoneen/robotin tukeen!

Pieneltä paikkakunnalta häviää taas työpaikkoja.

Työpaikat katoavat, bussit eivät usein pieniltä paikkakunnilta kulje, joten eivät siis kaikki hoitajatkaan.

Työmatkat pitenevät, työmatka ei luonnistu nykyisillä liikenneyhteyksillä,

Mielenterveyshän tässä menee itselläkin. Toivottavasti hyvinvointialue järjestää paljon mt-palveluja lähivuosille. Niitä näiden uudistusten jälkeen tarvivat sekä hoitajat, että vanhukset, sekä omaiset. Yhtä hullunmyllyä.

Työpaikat katoavat ja työmatkat pitenevät.
Korpilahti tarvitsee oman terveyskeskuksen ja ikääntyneiden oman palveluasumisen yksikön. Syrjäseuduilta liian pitkä matka Jyväskylän keskustaan. Kela-taksia ei saa. Julkiset ei kulje.
Julkisillä ei edes kolmivuorotyössä pysty Jyväskylässä kulkemaan. Aika oman onnensa nojaan ihmiset jätetään... erityisesti iäkkäät ihmiset.

Hallissa ja Länkipohjassa tarvitaan vanhuksille palvelutalot, saavat hoidon lähellä omaisia, tutuissa puitteissa, tutun henkilökunnan hoitamina.
Taksit eivät palvele ja julkista liikennettä on huonosti, viikonloppuisin ei ollenkaan.

Korpilahti tarvitsee oman terveyskeskuksen ja vanhusten hoitoyksikön kuten tähänkin asti. Täällä ei pahemmin julkiset kulje, niiden varassa, ei pääse mihinkään kukaan. Täällä on paljon vanhempaa väkeä.

Hankasalmen hva:n henkilöiden työpisteet tulevat vähenemään, joutuvat toiseen kuntaan töihin, työntekijätkin ovat vanhenemassa, miten jaksavat työmatkansa........

Pieniltä alueilta/paikkakunnilta vähenee työpaikat.

Työmatkat pitenevät liiallisiksi. Työpaikat vähentyvät pienemmiltä paikkakunnilta.

Ikääntyneiden hoitopaikat siirtyvät kauemmaksi. Omaiset eivät pääse katsomaan. Luo turvattomuuden tunnetta vanhusväestössä.

Hoitopaikat siirtyvät kauemmas ja palvelu huononee. Kun julkista liikennettä on huonosti ja taksia ei saa, jäävät asukkaat yksin, turvattomuuden tunne oudossa paikassa lisääntyy -> levottomuutta, aggressiivisuutta, masennusta, pelkoja.

Ikääntyneiden hoitopaikat eivät saa siirtyä etäälle, poikkeustapauksia lukuunottamatta. Lähiomainen on ikääntyneen paras tuki hoitohenkilökunnan lisäksi, siksi etäisyys "tappaa".

Palvelut vaan huononee entisestään iäkkäät ihmiset kärsivät eniten. Päättäjät vois yrittää itse asennoitua niiden ihmisten asemaan joilta palveluita ollaan ottamassa pois, pienituloisilta joilla ei varaa yksityisiin palveluihin.

Turvallinen vanhuus kuuluu kaikille, myös syrjäseudulla! Iäkkäiden puolisoiden tulisi voida olla riittävän lähellä toisiaan elämän viimeisinä vuosina eikä heitä pitäisi erottaa pakolla Keski-Suomen hyvinvointialuetta "kehittämällä" .

Pienestä kunnasta poistetaan kaikki palvelutalot, minne paikkakunnalle minäkin vuosikymmenen päästä olen joutumassa loppusijoitukseen?

-

Heitteillejättö. Tämänkö Suomea rakentaneet ikäihmiset ovat ansainneet?

Vaikka kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista tulee kehittää, myös ikääntyneiden ympärivuorokautista asumispalvelua tarvitaan. Usein asumispalvelussa asuvan puoliso, läheinen ei pysty kulkemaan kauemmas omaistaan katsomaan. Pienten yksiköiden ylläpito voi olla suurta yksikköä kalliimpaa, mutta pienestä yksiköstä on myös etua potilaalle. Pienen paikkakunnan yksikkö tekee usein tiivistä yhteistyötä kunnan, seurakunnan, järjestöjen, kyläkuntien, koulun ja vapaaehtoisten kanssa. Tämä saa potilaan tuntemaan kuuluvansa yhteisöön ja tuo virikettä. Hoitajat ovat usein tuttuja sekä potilaalle, että omaisille, se tuo turvaa. Myös yhteistyö kotihoidon ja asumispalvelun välillä sujuu jouhevasti pienellä paikkakunnalla.
Asumispalvelu on myös tärkeä työllistäjä naisille pienellä paikkakunnalla. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kulkea työn perässä. Myös hoitajien (ja muun henkilöstön) työn ulkopuolinen elämä on yhtä arvokasta pienellä paikkakunnalla kuin kaupungissa. Asumisyksikön sulkemisella on vaikutus koko perheeseen, jos työn takia pitää muuttaa. Lasten koulut, kumppanin työ, harrastukset.

Useammalla omaisella pidempi matka katsomaan läheistään kun joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, ei hyvä. Kyllä palvelutalossa asuva kaipaa ja tarvitsee omaisiaan.
Perhehoitoa kehitettävä jokaisella paikkakunnalla.

Jos pieniltä paikkakunnilta lopetetaan ikääntyneiden asumisen yksiköt kokonaan, alueen elinvoimaisuus kärsii. Henkilökunta ei välttämättä siirry toiseen yksikköön töihin, vaan mietetii muita ratkaisuja. Työmatkat pitenee huomattavasti.

Ajattelumalli, että sivupisteet lakkauttamalla saadaan henkilökuntaa turvaamaan Jyväskylän henkilöstön lisäys, on ainakin osittain virheellinen. Usea miettii alan vaihtoa tai siirtymistä naapuri hyvaks-alueelle, jonne on matkaa vain 20 km. Joku on jo vaihdoksen tehnytkin uudelle alalle.

Onko pieneten paikkakuntien yksiköiden lakkauttamisen vaarana, että henkilökunnan kokonaismäärä vähenee jos henkilökuntaa ei kuulla muutoksissa riittävästi ja he eivät siirry kauemmaksi töihin?

Pienet paikkakunnat näivettyvät, kun hoiha- ja terveyspalvelut lopetetaan. Muuttoliike on jo isompiin kuntiin. Siellä tulee ruuhkaa HVA:n palveluihin, ja taas ollaan hirveän ongelman edessä.

-

Alueen muutkin palvelut (pankki, kauppa, apteekki) häviävät.

Jyväskylään keskittämällä lisätään ennestään vilkkaan Jyväskylän elinvoimaa. Onko tämä niin tärkeää että useampi pienempi kunta näivettyy ympäriltä?

Jyväskylään keskittämällä lisätään ennestään vilkkaan Jyväskylän elinvoimaa. Onko tämä niin tärkeää että useampi pienempi kunta näivettyy ympäriltä?

Jyväskylään keskittämällä lisätään ennestään vilkkaan Jyväskylän elinvoimaa. Onko tämä niin tärkeää että useampi pienempi kunta näivettyy ympäriltä?

Jyväskylään keskittämällä lisätään ennestään vilkkaan Jyväskylän elinvoimaa. Onko tämä niin tärkeää että useampi pienempi kunta näivettyy ympäriltä?

Ikääntyneiden palveluasumisen paikkojen on erittäin tärkeä sijaita ikääntyneiden omissa kunnissa. Tämä omaisten käyntien vuoksi sekä sen, että muistisairaalle se tuo tutun ja turvallisen muistijäljen kun kuulee olevansa oman kunnan "vanhainkodissa". Joksi he edelleen näitä nimittävät.
Lisäksi, mikäli paikat keskitetään suuriin yksiköihin sen vuoksi, että saadaan myös hoitajia "vanhoista yksiköistä" siirrettyä, kannattaa pohtia, haluaako hoitaja pidentää työmatkaansa puolesta tunnista puoleentoista tuntiin vai vaihtaako mielummin alaa.
Yhdenvertaisuutta ei kyllä mitenkään saavuteta lakkauttamalla yksiköitä, vaikka niitä on kallis ylläpitää.

Paikkojen lisäystä, ei keskittämistä ja sitä myöten vähentämistä, koska hoitajia ei ole enemmän vaan vähemmän. Paikat lähelle vanhusten ja omaisten tuttua ympäristöä.

Tuetaan turvallinen vanhuus ikäihmisille! Omaiset ovat lähellä.

Älkää hyvänen aika kaatako hyvin toimivia yksiköitä pieniltä paikkakunnilta.. se on sitten lopun alkua.

VALOJA TAULUUN!

Ei voi olla niin, että kaikki viedään kaupunkiin ja pienet paikkakunnat hiipuvat tämän myötä täysin.

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikköä ei tule Korpilahdelta lakkauttaa.
Paikallisille vanhuksille on tärkeää, että hoitopaikka löytyy läheltä. On kaukana yhdenvertaisesta kohtelusta, jos korpilahtelaiset vanhukset joutuvat hoitoon esim. Kauramäkeen.
Tuskin kaikki hoitajat haluavat siirtyä Jyväskylän keskustan alueelle töihin. Kolmivuorotyöhön kun ei sinne edes julkisilla pääse.

Missä aiotaan hoitaa vanhukset jotka ei pysy olemaan kotona ja nyt jo kotihoidossa puutteita.Aina on tarvittu laitoshoitoa ja se ei katoa minnekään. Suma potilaista syntyy aina jonnekkin ja tällä toiminnalla vaan pahenee.Ei ne hoidettavat vähene paikkoja vähentämällä.Vanhusten omaiset kärsivät myös tästä hullunmyllystä. Toivottavasti näistä päättävät joutuvat kokemaan omaisensa hoidossa saman kohtalon.Hävetkää!!!

Laitoshoidon tarve tulee lisääntymään alueellamme, kun vanhusten määrä ja varsinkin muistisairaiden vanhusten määrä kasvaa. Geriatrian asiantuntijoiden mukaan yhä useammat vanhukset eivät hoidu vain kotiin tulevalla avulla tai yhteisöllisessä asumisessa!

Ei saa lopettaa esim. Hankasalmen Metsätähden toimintaa, pari vuotta sitten iäkäs tätini asui viimeiset vuodet Metsätähdessä, oli onnellinen palvelusta ja hoivasta. Sanoi minullekin, että tänne sinäkin vuosikymmenten päästä sijoitut ja pitää kertoa muillekin, ettei tarvitse pelätä palveluasumista. Ihana, halaava, hoivaava, huoltapitävä, pätevä hoitohenkilöstö.

-

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkojen olisi tärkeä olla kotikunnassa. Muutto on vanhukselle/monisairaalle haastavaa, saatikka että viedään pois tutusta ja turvallisesti, kauas omaisista.
Suuret yksiköt eivät palvele asiakkaita eikä hoitajia, ei ymmärretä mitä toimiva arki tarvitsee. Ulkoilemaan pääse myös sängyllä ja saunominen. Pitkiin työmatkoihin eivät kaikki hoitajat lähde, sanoisin että vähemmistö. Kyseessä kuitenkin raskas 3-vuorotyö useimmiten.

En pystyisi öitäni levollisesti nukkumaan jos olisin tuollaisia päätöksiä tekemässä.