Hallinto on aina jossain määrin sidottu poliittisten päättäjien tahtoon, tätä ei pitäisi yrittää häivyttää hallinnon kehittämisen keskustelusta. Ei voida olettaa, että hallinto on erillinen saareke.

Luottamus rakentuu vain aktiivisesti työstämällä, tarvitaan vahvoja henkilöstö- ja asiajohtajia sekä jatkuvuutta ja pysyvyyttäkin tässä jatkuvassa muutoksen maailmassa. Empaattinen hallinto sanayhdistelmänä vie helposti ajatukset empatian ääripäähän tunteella johtamisesta, jota en pitäisi hyvänä perustana luottamukselliselle toiminnalla.

Vastaus 5.

Jatkuvuus on olennaista. Empaattisuus on erittäin hyvä tavoite, mutta jatkuvuus ja vakaus "ajavat ohi" prioriteetissa.

Luottamus on tärkeä. Empaattisuus saattaa johtaa suosimiseen toisten kustannuksella.

Luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeää jo työyhteisön kannalta. Luottamuspulaa löytyy jo yhden organisaation sisällä huolestuttavan paljon.

Luottamus täytyy ansaita, se ei ole oletusarvo.

Nykyisen hallituksen toimintatapa pandemian aikana on toteuttanut tätä periaatetta kiitettävästi. Valitettavasti vakaus on enemmänkin vähenemässä kuin lisääntymässä. Välittömät ja välttämättömät toimenpiteet on helpompi toteuttaa ja hyväksyä, jos viestintä on yhtä selkeää ja intensiivistä kuin se on ollun Marinin hallituksen toiminnassa pandemian aikana.

Päätöksenteon taustalla olevan datan avaaminen on tärkeää luottamuksen rakentamisessa.

Taas ihannetilanne, mutta tuo empaattinen hallinto ei ainakaan omassa valtion virastossa toimi ollenkaan, päinvastoin.