Johdetaan suuntaan jolla mielenterveyspalvelut tulevat ykkösvaihtoehdoksi lääkkeiden sijaan, 1-3 kerran palveluseteli ratkaisukeskeisen tai muun nopeavaikutteisen psykoterapian vastaanotolle

Ymmärretään esim. Ritchie C. Shoemakerin kirjallisuuden kautta yhteydet homealtistuksesta sairastumisen ja mielenterveyspotilaaksi leimautumisen rajankäynnistä. Suomeen tarvitaan laboratoriotutkimukset sisäilmasairaiden tunnistamiseen ja pelastamiseen esim. Sisäilmaongelmaisista sairaaloista, joita myös mielisairaaloissa voi olla.

Työn tulisi pystyä joustamaan työntekijän muuttuvissa elämäntilanteissa; välillä on jaksoja jolloin mielenterveys on suuremmassa vaarassa kuin joinain toisina aikoina. Työntekijöillä on mahdollisuus saada tukea työterveyshuollosta ja toisilta työkavereilta, mutta mikroyrittäjien jaksamiseen ja avun piiriin pääsemiseen tulisi panostaa entistä enemmän. Yhteiskunnallisella tasolla tarvitaan mielenterveyspalvelujen johtamista, jotta voidaan parantaa palvelutarjonnan laatua ja määrää.

Riittävän tietotaidon jalkauttamista käytäntöön.

Terveyspalvelut valtion rahoittamaksi.

Huomioidaan politiikan eri sektoreilla tehtävien päätösten vaikutukset myös milenterveyden tukemisen näkökulmasta

Laaja-alainen ymmärrys mielenterveystyön kentästä ja mielenterveysongelmista kärsivien arjesta valitettavasti puuttuu monelta johtajalta. Laaja-alaisuutta tarvitaan yhdistämään sosiaali- että terveydenhuollon tietämys, päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon osaaminen, laitos- ja avopuolen hoitotavat ja kolmannen sektorin, julkisen ja yksityisen puolen vahvuudet. Tarvitaan sekä tutkimustietoa vaikuttavista hoitokeinoista että kansalaisilta saatavaa ensikäden käytännön tietoa siitä, mikä toimii ja mikä on hyvä käytäntö. Esim. digipalvelut eivät ole automaattisesti toimiva ratkaisu vaikka joku hallinnon ihminen niiden tehokkuutta ihaileekin.

Ammattijohtajuuden lisääminen mt-palveluissa, lisäksi näyttöön perustuvat päätökset kunnallisessa päätäksenteossa

Tietoon pohjautuva johtaminen, uusien palveluiden innovatiivinen kehittäminen.

Psykologiatieteen tarjoaman tiedon hyödyntäminen johtamisessa (mm kehityspsykologia, työssä jaksamiseen vaikuttavat tekijät) - psykologeja mukaan sinne, missä rakenteista ja toimintatavoista päätetään.