Lähteet? Tiedolla johtaminen - ei tunteella eikä pärstäkertoimella!

Tämä toteutuu mielestäni ainakin jossain määrin jo nyt, mutta tätä kohti pitäisi pyrkiä entistä vahvemmin.

Tiedolla johtaminen on päivän sana. On hyvä että toimintaa ja päätöksiä ohjaa tietoon perustuvat seikat, onko kuitenkaan vielä näin? "Mutu", tunne- ja poliittiset intressit eivät saisi olla ohjaamassa valtionhallinnon toimintaa. Tiedon lähteet on tärkeä myös varmistaa näinä aikoina, jolloin informaatiota ja tietoa liikkuu paljon ja sitä osataan taitavasti manipuloida ja muokata.

Vastaus 5.

Tietoa tulisi hakea monipuolisesti, mutta kuka osaa oikeasti arvioida, mikä on se "oikea tieto" kun eri asiantuntijoiden mielipiteet menevät pahasti ristiin, kuten koronapandemia osoitti?

Tieto on tärkeä elementti kaikessa.

Oikeasti? Maakuntamallissa ei ole mitään logiikkaa ja tähän löytyisi liuta vastaväitteitä.

Tiedon laatu ja objektiivisuus täytyy olla tarkastettu.

Tätä erittäin hienoa periaatetta tukee julkisuus ja avoimuus, mutta sitä nakertaa se, että tutkittua tieteellistä tietoa kiistetään populistisesti yhä laajemmin. Esim. YLE on tehnyt todella hienoa työtä somestrategiansa suhteen ja tukenut tutkitun tiedon esille pääsyä myös somevaikuttajien foorumeilla. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedon rooli tulee korostumaan maailmassa, jossa huuhaa voi saada enemmän palstatilaa kuin tutkittu tieto. Tämä on otettava huomioon opetuksen ja tutkimuksen resursoinnissa.

Juuri näin. Julkinen hallinto on jäänyt liian monta kertaa housut kintuissa kiinni siitä, että tietoa ei ole jaettu edes päätöksentekijöille, kuten kansanedustajille, riittävästi.