Slaidit 10 ja 11 kuvaavat erinomaisest sen, mihin raha, aika ja luottamus kaikenkaikkiaan menee. Talojen uusiminen, palvelukattauksen vaihtaminen, ihmisten siirtely ja koulutus - nämä asiat maksavat aina sen verran kuin ne maksaa. Mutta se, että pelkästään linjauksien arviointiin ja pohdintaan (joka on jo tehty) on saatu palamaan jo vuosia, sen jälkeen tarvesuunitteluun (joka on tässä jo hyvin kuvattu, eikä kuvausta voi tehdä ilman sen raaka-materiaaleja, joten se on jo tehty) saadaan palamaan toinen vuosi, jonka jälkeen hankesuunitteluun onnistuu palamaan seuraava vuosi (mikä on aivan järjetöntä), joka johtaa siihen että valmista on todennäköisesti vasta 2028. Jokaista viivyteltyä vuotta kohden voi kertoa kaikki kulut henkilöstömäärällä, niin ymmärtää miksi meidän valtiolla ei ole varaa ylläpitää tätä täysin käytännön tekemisestä irti olevaa hallinto-osuuta.

Muunmuassa Sammatin ja Karjalohjan terveysasemien / neuvolatoiminnan sulkeminen. Matka käy liian pitkäksi mm. ikäihmisille ja lapsiperheille. Ikäihmisille pitkät matkat raskaita ja aina ei sukulaisia auttamassa, jolloin kulkeminen tapahtuu taksilla ja se puolestaan voi viedä pienestä eläkkeestä ison osan. Lapsiperheille puolestaan palveluiden vieminen kauemmas aiheuttaa lisää kuluja kulkemisen suhteen ja pahimmassa tapauksessa tärkeitä neuvolakäyntejä jätetään välistä kun mahdollisuutta kauemmas ei ole lähteä. Lohjan synnytysosaston lakkautuminen myös iso riski synnyttämään lähtevien matkojen pidentyessä, jolloin riskit niin vauvan kuin äidinkin suhteen kasvavat. Lohjan synnytysosaston ammattitaitoinen henkilökunta on sääli osittain myös menettää työntekijäpulan ollessa jo muutenkin paha sote-alalla sillä kaikkia ei varmasti työmatkan pidentyminen houkuttele siirtymään muualle. Itse juuri asiakkaana Lohjalla olleena voin vain kuvitella kuinka monella haaveet lapsien saannista tämän myötä vähenevät myös ja syntyvyys alkaa laskea entisestään.

Terveyspalveluiden keskittäminen. Kun ne hyvin harvoiksi jäävät yksiköt ovat täynnä, ajelevatko ihmiset ympyrää ambulanssilla? Saako ambulanssin sitten helpommin, kun matkat kasvavat? Mistä saadaan riittävä määrä täysin varusteltuja ambulansseja? Mistä tulevat kätilöt ambulanssiin mukaan, kun nyt jo Lohjalla on tarve kätilö kentällä-tehtävälle? Lähipalveluita tarvitaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osalta, mutta myös synnytysten keskittäminen on erittäin lyhytnäköistä toimintaa. Laajemmin ajatellen nämä tulevat lisäämään, eivät vähentämään kuluja. Sote-alueiden osalta toki kulujen nousu voi tulla pidemmällä aika välillä, jos välittömät vaikutukset ovat jostakin muusta kukkarosta pois. Hallinnon kulut ovat yleensä suuremmat, kuin tekijöiden, joten siinä päässä karsittavaa saattaisi löytyä. Esityksissä näkyy, ettei itse tekijöiltä ole juurikaan kysytty.

Små städer längre borta från Esbo blir totalt överkörda och servicen försämras.Barn och unga blir utan stöd och hjälp totalt och detta kommer att kosta samhället dyrt i framtiden.

Pelottavaa että kaikki palvelut siirtyvät isoihin kaupunkeihin. Hangosta on pitkä matka Helsinkiin saamaan sosiaali ja terveyspalveluja. Heikoimmassa asemassa olevia ei ole huomioitu lainkaan. Miten on huomioitu Kela taksien saatavuus, sekä julkisen liikenteen saatavuus???

Nyt ajetaan syrjäisiä seutuja alas tosissaan. Välimatkat muualls kjin Lohjan keskustassa ovatt pitkiä, väestö ikääntyneempää eikä läheskään kaikilla mahdollisuutta kulkea Pusulaan jos ei ole omaa autoa. Julkiset eivät kulje. Maaseudulla asuvien pelastus on pienet terveysasemat jotka ovat edes osan viikosta auki. Digiratkaisut eivät voi olla ainoa vastaus sasvutettavuuteen, maaseudun suunnalla asuu aika joukko niitä, joille digi ei ole tuttu, helppo tai edes vaihtoehto.

Keskittäminen voi näyttää teoriassa ja paperilla hyvältä, mutta asiakkaan ja veronmaksajan näkökulmasta ei. Myöskään taloudellisesti se ei välttämättä ole halvin vaihtoehto kun huomioidaan välillisten kustannusten nousu. Turvallisuuden kokemus sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo palveluiden saatavuudessa ovat tärkeitä määreitä demokratiassa, jotka tuntuvat nyt jäävän muiden kovempien arvojen alle.

Luin esityksen moneen kertaan ja siitä on aika vaikea löytää palvelujen käyttäjän näkökulmaa muilta osin kuin matka-aikojen suhteen ja miten palvelut katoavat. Vaikuttaa siltä, että on otettu kartta esille ja toimittu sen mukaan eli hallinnosta käsin.
Monessa kohdassa kuvataan miten palvelut saavutetaan tietyssä minuuteissa omalla autolla. Miten silloin toimitaan, kun ei ole autoa, ei ajokorttia, ei ole ketään, jota voisi pyytää kuljettamaan, bussit ei kulje, taksia ei saa, ambulanssi ei ota, koska heillä omat kriteerit?? Kovin sairaana ei voi myöskään itse autoa ajaa.
Liikkuvat palvelut eivät liiku samaan aikaan, kun ihmiset sairastuu.
Lasten kohdalla mm. hammashoitolakäynnit siirtyvät vanhempien hoidettaviksi, joka tarkoittaa poissaoloa töistä.

Mielenterveys- kriisi- ja päihdepalveluiden osalta tilanne vain huononee.
Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon yksiköt muutetaan eri nimelle, jolloin henkilöstömitoitus muuttuu pienemmäksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos et täytä enää kriteereitä, muutto toiseen paikkaan, ties minne.
On turha ajatella, että vanhempi ihminen on tyytyväinen kodissa, kun kommunikoi sosiaali-ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa pelkällä läppäriään tms. välineellä, jotka toimivat vain lisänä. Kyllä tulee olla kuljetus ja lähitapaamisia kasvokkain. Ei ikäihmisiä voi vain eristää omaan kotiinsa.
Ambulansseja tarvitaan enemmän, mistä rahat niiden ostoon.
Luvn siirtää kustannuksia palvelujen käyttäjille ja siitä edelleen Kelan maksettavaksi jne. Yksityinen ihminen myös maksaa enemmän, kun palvelut ”karkaa käsistä”.
Henkilökunta on myös unohdettu. Monessa kohdassa”ei vaikutuksia” tai työpiste voi vaihtua, joten et voi valita missä teet töitä, kun kaikki eivät voi saada ihannepaikkaansa. Joskus olisi hyvä miettiä asioita useammasta näkökulmasta eikä vain hallinnon näkökulmasta. Ihminen unohtuu!

Itse ainakin joudun miettimään kahdesti haluanko vielä yrittää lasta, tai sitten on muutettava pois Lohjalta. Ei näillä muutoksilla ainakaan syntyvyys tai potilasturvallisuus nouse.
Lohjan synnytysosaston sulkeminen on järjetöntä, kun jo espoon ja helsingin synnytysosastot on ruuhkaisia ja siellä ei riitä resurssit. Ja kun resurssit ei riitä, ei voida luvata hyvää saati turvallista hoitoa. Lohjan huippuhenkilökuntaa käytetään heittopusseina, eikä henkilökuntaa ja heidän ammattitaitoa arvosteta lainkaan. Jos lohjan synnytykset siirtyy jo valmiiksi ruuhkautuneisiin osastoihin, miten voidaan taata potilasturvallisuus. Ja henkilökunnan jaksaminen.
Itse lohjalla syksyllä synnytyäneenä en voi muuta kuin kiittää sydämestäni siitä hoiodsta mitä sain. Oloni oli turvallinen ja minua kuunneltiin.. hoitajat,lääkärit ja kätilöt tekivät työtä sydämellä. En joutunut pelätä tai jännittää ollenkaan. Siellä potilas oli /on arvokas. Jo pelkkä ajatus siitä, että joutuu pelätä mahtuuko synnyttämään tai kerkeääkö toiseen kaupunkiin ennen kuin lapsi syntyy on ahdistava..

Myös hammashoidon ja neuvoloiden yms loppuminen esim virkkalasta ja karjalohjalta on autottomille, vähävaraisille ja vanhuksille todella ikävä uutinen. Tässä ei mietitä vähäosaisia yhtään, vaan heikennetän jo valmiiksi heikoimpien asemaa. Kuka väsynyt vanhempi jaksaa lähteä neuvolakäynnille julkisilla, pienen lapsen kanssa, ja maksaa vielä siitä lystistä ison hinnan. Tai vanhus hammashoitoon toiselle puolelle kaupunkia..

Syrjäisempien yksiköiden pakonomaine alasajotarve (Sammatti, Karjalohja) Ei järjenhiventäkään. Ihmisiä kun asuu kehä 3 ulkopuolellakin. Myös ne ihmiset ovat oikeutettuja terveyspalveluihin inhimmillisellä etäisyydellä. Syrjäisemmillä alueilla ei ole yhtä kattava julkinen liikenne kun pk seudulla mutta aina rankaistaan niitä jotka eivät halua asua pk alueen betoniviidakoissa.