Software engineering koulutus jonka avulla varmisteaan omien alustojen synnyttäminen ja kyky kilpailla
Siirtyminen omaan ohjelmistokehittämiseen julkisten hankkeiden sijaa
Osaavan johdon palkaaminen hankkeiden ja valmistelun johtoon nykyisten tavisten sijaan
Osaajien olemassaolo (koulutus), Suomen ja KV-tason ratkaistavien isojen asioiden syvällinen tuntemus, ja fokusoidut resurssit (ohjaavat päätökset, organisaatiot)
Suomen on pidettävä huolta siitä, että sekä korkeakoulutuksessa että yritysten sisäisissä tuotekehitysvalinnoissa painotetaan tekoälyratkaisujen toteuttamista itse avoimen lähdekoodin laskenta-alustoja ja -kirjastoja (TensorFlow, Torch, DyNet, Keras, ...) käyttämällä, sen sijaan että ostettaisiin valmiiksi paketoituja ratkaisuja (IBM Watson, ...). Näin Suomeen syntyy todellisia asiantuntijoita joiden osaaminen pysyy relevanttina myös jatkossa, samaan tapaan kuin ohjelmointikoulutukseen panostaminen Excelin käytön opettelun sijaan oli välttämätöntä ohjelmistoteollisuuden synnylle.
Suomessa on pitkään ollut erittäin korkeatasoista tekoälyn tutkimusta. Se on saatava paremmin yritysten ja yhteiskunnan käyttöön.
On taattava riittävän pitkäkestoinen ja vakaa rahoitus, jonka avulla tekoälyn seuraavia läpimurtoja voidaan etsiä sekä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa että yrityksissä. Uudenlaisen tekoälyn luominen vie aikaa, mutta onnistuessaan tuottavat nopeasti määräävän markkina-aseman koska voidaan tehdä jotain mikä ennen oli mahdotonta. Esimerkiksi syviä neuroverkkoja tutkittiin Kanadassa yli vuosikymmenen ajan suurella julkisella panostuksella ennen kuin ne johtivat nyt nähtävään murrokseen joka on parissa vuodessa maksanut Kanadalle tuon panostuksen takaisin moninkertaisesti startup-teollisuutena ja alan suuryritysten merkittävinä investointeina.
Alan koulutus nykyistä laajemmaksi. Rahoitusta tutkimukseen ja tutkijoiden verkottumiseen kansainvälisesti. Tiiviit yritysyhteydet kansallisesti ja kansainvälisesti.
1. Koulutus - erityisesti ohjelmistotekniikan koulutus
2. Koulutus - päättäjien digitaidot, ymmärys siitä miten digitaalisuus muttaa julkishallintoa
3. Julkisten hankintojen tapojen muuttaminen - Isojen suljettujen megapakettien hankinntoijen sijaan pientä ketterää ohjemistokehitystä
1. Riittävän suuri tieteellinen verkosto, eli tutkimus ja koulutus
2. Yksi verkosto/järjestö/tms. jonka alle Suomalaisten yliopistojen, instituutioiden ja yritysten toiminta yhdistetään. Toimintaa koordinoidaan tämän kautta ja esittäydytään EU:ssa ja muualla maailmassa.
3. Panostetaan yritysten halukkuutten kehittää AI-ratkaisuja yhdessä muiden yritysten ja yliopistojen/instituutioiden kautta.
- tavoitetason on oltava riittävän korkealla, fokus yritysten toiminnan kokonaisvaltaisessa uudistumisessa ja liiketoiminnan kehityksessä - nyt ei ole varaa näprätä pienten parannusten ympärillä
- mietitään tarkasti miten tutkimus tukee parhaiten yritysten uudistumista, tehdään tästä aidosti liiketoimintatavoitteista toimintaa
- yhteistyökumppanit - ei yritetä tehdä yhtä mallia toimia vaan annetaan tämän tapahtua yritysten tahtotilan mukaan - tavoitellaan mahdollisuuksien mukaan isojen yritysten kumppanuuksia tällä alueella, jotta näytään isoille kv-toimijoille mielenkiintoisena yhteisönä
1. Koulutus. 2. Olemassaolevien kompetenssien tunnistaminen ja tukeminen. 3. Tavoitteiden laittaminen realistiselle tasolle. Suomi ei kuitenkaan koskaan tule olemaan kärkimää pienuutensa vuoksi. Tässä ovat tavoitteet täysin epärealistiset.
Tekoälyn käytön kouluttaminen (Yliopistot, AMK) ja yritykset saada ymmärtämään tekoälyn mahdollisuudet heidän liiketoiminnassa. Yritysten rohkaiseminen kokeilemaan ja testaamaan tekoälyä, esim. yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä.
Open source AI-työkalut, laskenta-aikaa Yliopistoille ja AMKeille tekoälyn opetamiseen ja kehittämiseen. Laskenta-aika on hieman rajoittava tekijä ainakin tekoälyn opetuksessa, jos ei haluta sitoutua johonkin kansainväliseen omaan toimijaan ja maksaa laskenta-ajasta.
Tekoälyosaamisen lisääminen
Nopeat kokeilut
Käyttäjälähtöinen kehitys