Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedonhallinnan ja digitaalisten palvelujen kehittäminen

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat monimutkaisia eikä digitalisaatio välttämättä heti tuo lisää selvitystä asiaan.

Hyvin kuvattu käsitteet, eri tahot ja tarvepolku.

Tiedontulva ja siihen vaikuttaminen on erittäin haastavaa. Vapaaehtoistoimijalla on erittäin paljon työtä ja kustannuskeskeisiä menoja omasta pussista.

Hankkeen taksti on kovin kummallista kapulakieltä jota on vaikea viedä eteenpäin tavallisille työttömille ja vähävaraisille sekä eläkkeellä oleville suomalaisille saatika maahanmuuttaja tustaisille henkilöille.

Kapulakieltä

Kuvat avaavat hyvin tekstiä mutta tekstiosuus on kovin hähmäistä vielä, jos sitä voisi esim. konkretisoida.

Käytetty terminologia kauttaaltaan selkokielistä ja miksi koko luonnos on niin vaikeasti löydettävissä eli ladattavissa lisätiedoista?

Kokonaisuus hajoaa tavattomaksi määräksi erillisiä osia ja tavoitteita. 39 sivuinen kuvauksen otsikkona on kokonaisarkkitehtuuri, siitä on tästä vaikea saada kokonaiskäsitystä. Hukkuu palasiin. Lisäsin tuohon vielä resilienssinäkökulman. Kaikelta ei kuitenkaan voi suojata

STM:n johdolla valmisteltu kokonaisarkkitehtuurityö on tärkeä väline ohjattaessa kokonaisvaltaisesti hyte-työn suunnittelua sekä toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottamista. Kyse ei ole ainoastaan tiedonhallinnan ratkaisuista. Arkkitehtuurityö kattaa lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut sekä niiden kehittämisen. Kokonaisarkkitehtuuri onkin toimintatapa ja työväline toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Kuntoutussäätiö pitää tätä lähestymistapaa hyvänä ja kannatettavana.

Hyte-toiminnan luonne tekee kokonaisarkkitehtuurin rakentamisesta haastavan tehtävän. Toiminta on pirstoutunutta sektoreiden välillä ja myös sektoreiden sisällä. Hyte-toimintaa harjoitetaan yksityisissä yrityksissä, julkisella sektorilla, järjestöissä ja järjestäytymättömissä neljännen sektorin yhteisöissä.

Haastavuutta hyte-toimintaan luo myös se, ettei sen tunnistamiseen ole yhteneviä kriteereitä. Hyte-toiminta voidaankin eri konteksteissa ymmärtää eri tavoin. Myönteistä on, että monet käytännön toimenpiteet, kuten kuntien hyvinvointikertomukset, ovat jäntevöittäneet hyte-toimintaa ja sen jatkuvaa arviointia. Kokonaisarkkitehtuurin rakentamisella odotetaan olevan samanlaisia toimintaa jäntevöittäviä ja selkeyttäviä vaikutuksia.

Kokonaisarkkitehtuuri on tärkeä väline hyte-työn tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tukemiseen. Kokonaisarkkitehtuuri edistää myös keskeisten periaatteiden, kuten tietojen löydettävyyden, esteettömyyden ja kannustavuuden toteutumista.

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

On tärkeää avata näkökulmat niin laajasti kuin mahdollista.

Järjestölähtöiset, ei ostopalveluita tarjoavat järjestöt tulee huomioida hyvin palveluketjussa.

On aivan selvää, että autettavan peruskunto ja sosiaalinen asema on erittäin heikko ja mielenterveysongelmat vaikuttavat erittäin haasteellisilta osaavallekin auttajalle monivuotisena yrittämisenä raskaan taakan.

Uskon, että kuvan ja tekstin kokonaisuutta voi vielä selkeyttää. Toinen mahdollisuus olisi tehdä erikseen selkokielinen versio.

Kts yllä,
kannatan edotusta selkokielisestä ja kuvitetusta versiosta

Kokonaisarkkitehtuurityö lähtee ihmisistä ja ihmislähtöisyyden painotus on luonnoksessa läpileikkaava periaate. On tärkeää tarkastella tiedonhallintaa ihmisten näkökulmasta, käyttäjätarpeet, -kokemukset ja tiedontarpeet huomioiden.

Kuntoutussäätiö pitää kokonaisarkkitehtuurityötä hyte-toiminnassa kokonaisuudessaan tarpeellisena ja kannatettavana. Luonnoksessa kokonaisarkkitehtuurityölle asetettu visio on hyvin muotoiltu ja tavoittelemisen arvoinen. Erityisen kiinnostavia ovat kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyvät demokratian ja osallisuuden vahvistamisen mahdollisuudet. Kokonaisarkkitehtuurin valmistelussa hyödynnetty Stiglitzin komission jäsentely hyvinvoinnin osa-alueista on kiinnostava ja luo hyvän pohjan palvelukarttatarkastelulle sekä palveluiden yksityiskohtaisemmalle erittelylle.

Mielestäni hyvin tervetullut näkökulma tarkastella asiaa, jotta ihminen olisi keskiössä, eikä esim. organisaatiot. Toisin sanoen tätä tehdään ihmistä varten. On kuitenkin muistettava, että tällainen näkökulma ei ole ihan tyypillinen, jolloin kun lähdetään yhteensovittamaan tai vertailemaan vanhoja näkökulmia tähän uuteen, saattaa olla vaikeuksia ns. yhteismitallistaa pohdintoja.

Ruohonjuuri tason näkemykset ovat erittäin tärkeitä.

On erittäin kannatettavaa, että arkkitehtuurin tavoite on lähestyä aihetta ihmisten ja hänen läheistensä näkökulmasta. Kuitenkin tätä näkökulmaa pitäisi painottaa lisää arkkitehtuurissa, sillä se ei kulje mukana läpi koko arkkitehtuurin.

Arkkitehtuurista on pääasiassa suljettu pois sosiaali- ja terveyspalvelut, mikä ei ole kannatettavaa. Terveyden edistäminen toimii keskeisessä yhteistyössä ja limittäin sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa ja tämä näkökulma tulisi tuoda vahvemmin esiin arkkitehtuurissa.

On kuitenkin hyvä, että arkkitehtuurissa on havainnoitu terveyden edistämistä laaja-alaisesti ja ymmärretty, että sitä tapahtuu kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Koska tämä näkökulma on tuotu esiin arkkitehtuurissa, tulisi arkkitehtuurissa myös mainita Ottawan julkilausuman suuntaviivat, jotka ohjaavat poikkihallinnollista terveydenedistämistyötä.

Lisäkuvauksia on aina tarpeen sosiaali- ja terveysalalla.

Yhtenäisyys lisää tietoisuutta, tuntemista ja ymmärrystä eri tahoista.

Erittäin iso ongelma on vahtia ryöstöyrityksiä ei osaajan henkilön kohdalla atk- toiminnassa.
Liian helppoja käsiteltäviä saalistajan toiminnassa. Heikko pohja luoda turvallisuutta osaamattomien digitaalisten toimintaan.

Tiedonhallinnan näkökulmasta kuva kokonaisuudesta on välttämätön.

Tarvitaan tätä detaljoituakin tietoa, mutta kokonaisarkkitehtuuri on ymmärtääkseni enemmän kokonaisuuden ymmärrettävä kuvaus

Kokonaisarkkitehtuuritarkastelussa on huomioitu lisäksi tärkeät liittymäpinnat digitalisaatioon, palveluiden kehittämiseen, demokratia- ja osallisuuskysymyksiin, sektorirajojen ylittämiseen sekä yhteisen ymmärryksen ja käsitteistön rakentamiseen. Kuntoutussäätiö pitää lähestymistapaa onnistuneena.

Luonnoksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosessikartassa kuvataan tuki- ja pääprosessit. Prosessien tunnistaminen on pääosin onnistunutta. On kuitenkin syytä pohtia, onko viestintä lopulta tukiprosessi vai enemminkin kiinteä osa pääprosesseja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää viestintää, ja viestintä on keskeinen osa strategisten toimenpiteiden suunnittelua ja toimeenpanoa. Sisällöntuotantoa ja teknisiä/operatiivisia viestinnällisiä suoritteita on usein mahdotonta erottaa toisistaan.
Kokonaisarkkitehtuurityössä painotetaan digitaalisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton tarvetta. Digitaalisia palveluita on toistaiseksi otettu vasta vähän käyttöön hyte-toiminnassa, mutta niiden potentiaali on iso. Digitaaliset alustat ja ratkaisut voivat merkittävästi edistää hyteä koskevan tiedon virtaamista yli sektori- ja hallintorajojen niin, että tieto palvelee niin yksittäisiä ihmisiä kuin hyten palvelutuottajia ja järjestäjiäkin. Digitaaliset alustat toimivat myös yhteiskehittämisen foorumeina ja mahdollistavat tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Olennaista kokonaisarkkitehtuurissa ovat yhteiset määrittelyt ja tietoperustojen ymmärtäminen yhtenevällä tavalla. Tietoarkkitehtuuriin liittyvät keskeisesti tietoturva- ja tietosuojakysymykset. Ne tulee kyetä ratkaisemaan kestävästi niin, etteivät ne estä tiedon virtaamista esimerkiksi sektorilta tai hallintokunnalta toiselle.

En ole ihan varma, mitkä ovat konkreettiset toimet mitä palvelujen kehittämisessä tämän pohjalta pitäisi tehdä tai ottaa huomioon. Ehkä joku esimerkki tämän dokumentin hyödyntämisestä palvelujen kehittämisen tukena voisi vääntää asian rautalangasta lähemmäksi konkretiaa.

Osa väestöstä ei käytä digitaalisia palveluja lainkaan.

Kehittämispotentiaalia lisäisi se, jos arkkitehtuuriin lisättäisiin käytännönläheistä näkökulmaa.

Tätä on odotettu, kansa haluaa toimia itse ja 3. sektori odottaa, että pääsevät virallisesti toimijoiksi tämän opuksen myötä.

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Johdanto on hyvin jäsennelty, otettu huomioon poikkihallinnollisa ja poikkisektoraalista yhteistyötä sekä kuva 1 sivulla 6 kuvastaa hyvin kokonaistilannetta.

Ok.

Upeaa, edes kun on yritys tähän. Kolmannen sektorin mukaan tulo välttämätöntä. Siellä on erittäin hyviä osaajia näihin tehtäviin. Rahoitusta pitää antaa tähän toimintaan. Esim. minulla on 53 vuoden elämän ja koulutuskokemus yhdistuksessä tähän toimintaan.

Toivottavasti yhdistysten potentiaalia hyödynnetään tässä

On hyvä, mutta voisi vielä selkeyttää.

Hyvää taustaa ja poikkihallinnollisuus on erittäin tärkeää, mutta tulee käytännössä oikeasti toteutumaan?

Kuntoutussäätiö pitää kokonaisarkkitehtuurityötä hyte-toiminnassa kokonaisuudessaan tarpeellisena ja kannatettavana. Luonnoksessa kokonaisarkkitehtuurityölle asetettu visio on hyvin muotoiltu ja tavoittelemisen arvoinen. Erityisen kiinnostavia ovat kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyvät demokratian ja osallisuuden vahvistamisen mahdollisuudet.

Ok

Johdantoon voisi lisätä käytännönläheisyyttä.

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Hyvin jäsennelty ja hyvin ajateltu, myös sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön tason kannalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä itse- ja omahoidon palvelut on pyritty rajaamaan tarkastelun ulkopuolelle, koska näiden alueiden kokonaisarkkitehtuuri on huomioitu aiemmissa julkaisuissa, mutta olisi kuitenkin tärkeä tarkastella kokonaisuutta myös näitä alueita sisällyttäen.

Tärkeää.

Kyllä toimiessaan ja tulevan lainsäädäntöön perustuen hyvä. Vaikutusmahdollisuudet pitää potkaista käyntiin koulutuksessa ja tehdä ne houkuttelevaksi ja käytännössä mahdollisiksi.

Tämä on tärkeä osuus.

Tärkeitä jäsennyksiä

Kuntoutussäätiö pitää kokonaisarkkitehtuurityötä hyte-toiminnassa kokonaisuudessaan tarpeellisena ja kannatettavana. Luonnoksessa kokonaisarkkitehtuurityölle asetettu visio on hyvin muotoiltu ja tavoittelemisen arvoinen. Erityisen kiinnostavia ovat kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyvät demokratian ja osallisuuden vahvistamisen mahdollisuudet.

Kokonaisarkkitehtuuritarkastelussa on huomioitu lisäksi tärkeät liittymäpinnat digitalisaatioon, palveluiden kehittämiseen, demokratia- ja osallisuuskysymyksiin, sektorirajojen ylittämiseen sekä yhteisen ymmärryksen ja käsitteistön rakentamiseen. Kuntoutussäätiö pitää lähestymistapaa onnistuneena.

Lakien ja säädösten osalta ei oltu mainittu Toisiolakia ja siihen liitännäisiä Findatan määräyksiä. Jos puhutaan asioiden kehittämisestä mm. tutkimuksen kautta niin silloin ko. laki määräyksineen antaa merkittäviä reunaehtoja.

Vähän monimutkaista. Mutta tärkeä osa kokonaisuutta.

Säädösosioon tulisi lisätä terveydenhuoltolaki, joka vaikuttaa keskeisesti terveyden edistämiseen.

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Näiden karttojen esimerkit, toimijat ja osallistujat on erittäin laajan kuvauksen kautta saatu lukijaa oivaltamaan, mistä on kyse. Esi merkiksi perheen kuvaaminen on tässä ytimenä.

Erityisen tärkeä ja tarpeellinen kaikkien kokonaiskuvan saamiseksi.

Tämä tiekartta on pakollinen apua tarvitseville. Ei prosessikarttaa saada apua tarvitsevalle heidän itsensä laadittavaksi ja toimimaan prosessin mukaisesti ilman systeemin laadintaa.

Polut ja tiet tässä kartassa ovat aivan oleellisia, mutta miten välttäisi siilot ja kuilut?

Hyviä kuvauksia

Luonnoksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosessikartassa kuvataan tuki- ja pääprosessit. Prosessien tunnistaminen on pääosin onnistunutta. On kuitenkin syytä pohtia, onko viestintä lopulta tukiprosessi vai enemminkin kiinteä osa pääprosesseja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää viestintää, ja viestintä on keskeinen osa strategisten toimenpiteiden suunnittelua ja toimeenpanoa. Sisällöntuotantoa ja teknisiä/operatiivisia viestinnällisiä suoritteita on usein mahdotonta erottaa toisistaan.
Kokonaisarkkitehtuurityössä painotetaan digitaalisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton tarvetta. Digitaalisia palveluita on toistaiseksi otettu vasta vähän käyttöön hyte-toiminnassa, mutta niiden potentiaali on iso. Digitaaliset alustat ja ratkaisut voivat merkittävästi edistää hyteä koskevan tiedon virtaamista yli sektori- ja hallintorajojen niin, että tieto palvelee niin yksittäisiä ihmisiä kuin hyten palvelutuottajia ja järjestäjiäkin. Digitaaliset alustat toimivat myös yhteiskehittämisen foorumeina ja mahdollistavat tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Olennaista kokonaisarkkitehtuurissa ovat yhteiset määrittelyt ja tietoperustojen ymmärtäminen yhtenevällä tavalla. Tietoarkkitehtuuriin liittyvät keskeisesti tietoturva- ja tietosuojakysymykset. Ne tulee kyetä ratkaisemaan kestävästi niin, etteivät ne estä tiedon virtaamista esimerkiksi sektorilta tai hallintokunnalta toiselle.

Palvelukarttaa lukiessa tuli mieleen, että kannattaa tarkistaa myös mitä kotimainen 15D elämänlaatukysely sisältää osa-alueina. Voisi katsoa tuleeko sieltä joitain elementtejä, jotka voisi sisällyttää palvelukartan "Terveys" -osa-alueen sisälle.

Kuvauksista pääsee patemmin selville asiasta kuin pelkästään tekstistä.

Kuvassa 3 tulisi huomioida, että toimijat eivät ole pelkästään irrallisia yksiköitä, vaan toimijoiden keskinäinen yhteistyö terveyden edistämisessä on tärkeää ja tällä yhteistyöllä on merkittäviä vaikutuksia kansalaisten terveyteen. Tämä on mainittu myös johdantokappaleessa, mutta tulisi kuitenkin näkyä nykyistä paremmin myös graaffeissa.

Tämän lisäksi palvelukarttaan tulisi lisätä Ottawan julkilausuma. Kuvaan 5 tulee lisätä sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden merkitys terveyden edistämisessä on merkittävä.

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Hyviä käsitteitä, joita käytetään.

Hyvä.

Tietoarkkitehtuurin käsitteistön ja käsittelymalli on toimiessaan loistava.

Tämä on tärkeä ja hyvä.

OK

Kokonaisarkkitehtuurityössä hyvää on myös se, että sillä halutaan tukea suomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta tukevien digitaalisten palveluiden kehittämistyötä sekä luoda yhteistä ymmärrystä ja käsitteistöä hyte-toimintaan. Käsitteistö ja käsitemalli ovat hyödyllisiä.

Tämä oli erittäin ylätasolla esitetty kuvaus. Jäin miettimään, että tällä tasolla moni on varmasti asioista yhtä mieltä, mutta kun sukelletaan yksityiskohtiin niin näkemyseroja saattaa tulla paljon.

Tarpeellinen ja hyvä

Käsitemallia tulisi avata kirjallisesti graaffin vieressä ja tekstin yhteydessä tulisi olla esimerkkejä siitä, miten graaffia sovelletaan käytännössä.
Erityisesti tähän osioon tulisi myös lisätä asiakaskeskeistä näkökulmaa.

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Kuva 7 sivulla 33 on erittäin havainnollistava.

Ok.

Tietojärjestelmä palvelut on erittäin kattava ja monipuolinen selvitysmalli.

Kuva seitsemän on hyvin selkeä ja hieno, mutta miten avattaisiin se kansalaisen käyttäjänäkökulmasta?

OK

Ei lisättävää

Osioon tulisi lisätä asiakaskeskeistä näkökulmaa.

Kansalaisen hattu päähän, mitä he/me oikeasti käyttävät/käytämme?

Hyvä kuvaus. Jatkossa tarpeen pohtia tarkasti näiden kaikkien rahoituskanavia - mihin pystytään, voidaan ja halutaan laittaa paukkuja ja mistä hanoista. Toivottavasti näiden osalta ei aleta luomaan "uusia" ratkaisuja vaan pohditaan aitoja (tieto)tarpeita ja lähdetään liikkeelle fiksusti. Kehittämistyössä on joltain osin tarpeen varmasti odottaa ja joissain lähteä ripeästi liikkeelle.

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Kehittämistarpeita on kuvattu, mutta löytyy varmaan muita kuten eri ikien yksilöiden kyky huomioida esi merkiksi digiosallisuutta.

Yhteiset versiot tarpeen.

Digitaalisten palvelujen versiot ovat muistisairaille erittäin haastavat. Eivät tahdo saada minkäänlaista otetta turvaaliseen ja toimivaan tiedonhallintaan.

Kaikki kehittämistarpeet ovat hyvä arvioida monipuolisesti. Järjestötoimijan näkökulmasta tulee pitää mielessä myös hauraat, aistirajoitteiset ja muut kansalaiset, joilla saattaa olla haasteita tiedon saavutettavuuden näkökulmasta.

Kaipaisin laajempaa ja syvempää avaamista.

Kokonaisarkkitehtuurityössä hyvää on, että sillä halutaan tukea suomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta tukevien digitaalisten palveluiden kehittämistyötä sekä luoda yhteistä ymmärrystä ja käsitteistöä hyte-toimintaan. STM:n johdolla valmisteltu kokonaisarkkitehtuurityö on tärkeä väline ohjattaessa kokonaisvaltaisesti hyte-työn suunnittelua sekä toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottamista. Kyse ei siten ole ainoastaan tiedonhallinnan ratkaisuista. Arkkitehtuurityö kattaa lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut sekä niiden kehittämisen. Kokonaisarkkitehtuuri onkin toimintatapa ja työväline toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Kuntoutussäätiö pitää lähestymistapaa hyvänä ja tarkoituksenmukaisena.

Peräänkuuluttaisin sitä, että kuinka tämän dokumentin sisältämät asiat saadaan jalkautettua. Kehittämistarpeena on rautalangasta vääntäminen, että miten ja keiden tätä dokumenttia ja siihen liittyviä ohjeistuksia tulisi hyödyntää.

Kuka tämän tekee?? Miten osallistuminen ja osaaminen taataan.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on hyvä asia ja kehittämistarpeet on tiedostettu. Kaikki eivät kuitenkaan voi eri syistä asioida digitaalisesti. Pitäisi säilyttää myös mahdollisuus "kontaktiasiointiin" ja huomioida se myös yhtenä kehittämistarpeena.

voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Lähdeluettelo on hyvä.
Olisi hyvä saada lisätietoja, miten tätä sovelletaan ja missä. Miten ministerit aikovat soveltaa kuvausta.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä itse- ja omahoidon palvelut on pyritty rajaamaan tarkastelun ulkopuolelle, koska näiden alueiden kokonaisarkkitehtuuri on huomioitu aiemmissa julkaisuissa, mutta olisi kuitenkin tärkeä tarkastella kokonaisuutta myös näitä alueita sisällyttäen. Seuraavassa luonnoksessa tämä asia voisi ottaa mukaan.

Salassapito eri toimijoiden välillä on haaste, siinä voidaan mennä molempiin ääripäihin käytännön elämässä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että salassapito on tärkeämpää kuin hyvä palvelu asiakkaalle. Miten salassapidon ongelmat voisi huomioida jo arkkitehtuurissa?

Toinen asia on miten kansalaiset pysyvät teknisen osaamisen vauhdissa kiinni, jotta voivat kayttää tätäkin teknologiaa, voisko nämä tulevaisuuden oppimispajat huomioda arkkitehtuurissa?

Vammaisille ja sairaille on pakko saada apua hetimiten. Monet ovat vaarallisesti systeemin ulkopuolella. Miksei kolmatta sektoria ole huudettu aiemmin apuun. On annettu vain tehdä vapaaehtoista ja toimimattomalla taholla ilman rahoitusta.

Luonnoksesta ei saanut mistään kiinni mitä koko asia edes tarkoittaa.

Toivoisin, että järjestelmät palvelisivat kansalaisia ja ammattihenkilöstöä, ja se tulisi esiin kuvauksessa. Tietosuojakysymykset ovat haaste, niiden ratkaisemiseen toivoisin huomiota. Nykyiset toimijat toimivat siiloutuneesti kompleksisissa elämänvaiheen tilanteissa, tämä tulee muistaa kehitystyössä. Kun palveluita ja toimijoita on paljon, miten tiedonhallinta olisi koordinoidumpaa? Kansalaiset voivat myös väsyä seikkaillessaan mustekalamaisissa palvelu-tuki-rihmastoissa ja yrittäen etsiä apua itselleen.

Hyte-työ on yhteiskuntapoliittisesti tärkeää. Hyten avulla voidaan pidentää työuria ja tukea osatyökykyisiä jatkamaan työssä, nostaa työn tuottavuutta, vähentää julkisten palveluiden tarvetta sekä siten vähentää sote-menoja. Hyte on keskeinen osa sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.
Sosioekonomiset väestön hyvinvointi- ja terveyserot ovat Suomessa edelleen suuret, vaikka väestön hyvinvointi ja elämänlaatu ovat Suomessa keskimäärin parantuneet. Hyvinvointi- ja terveyserot ilmenevät myös eri alueiden ja sukupuolten välillä, ja ne näkyvät kaikissa ikäryhmissä. Erojen kaventaminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite.
STM:n johdolla valmisteltu kokonaisarkkitehtuurityö on tärkeä väline ohjattaessa kokonaisvaltaisesti hyte-työn suunnittelua sekä toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottamista. Kyse ei siten ole ainoastaan tiedonhallinnan ratkaisuista. Arkkitehtuurityö kattaa lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut sekä niiden kehittämisen. Kokonaisarkkitehtuuri onkin toimintatapa ja työväline toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Kuntoutussäätiö pitää lähestymistapaa hyvänä ja tarkoituksenmukaisena.

Onko tästä tulossa ketterä verkkoversio? Kirja/opus verkossa ei ole se mitä tarkoitan.

Suomen Vanhusväestö on jäänyt muuttuvan yhteiskunnan ulkopuolelle he ovat Yksin

Kansallisen tason ohjausta ja selkeitä johtamisen elementtejä tarvittaisiin linjattavan yhteisesti.