Kansallinen kaavamääräyskokoelma - kysely 2 (joulukuu 2022)

Johtaa ongelmiin mittakaavaeroista johtuen; ak ja yk sama termi voi tarkoittaa hieman eri asiaa ja liittyä aivan erilaiseen kaavakohteeseen.

Voi olla mielekästä yhdistää päällekkäisyyksiä, jokaista päällekkäistä määräystä tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti, mitä kyseisellä kaavatasolla sillä halutaan ilmaista, onko kyseinen määräys kuitenkaan tässä tarkoitettu päällekkäisyys.

Erottaisin vielä yleis- ja asemakaavan luonteen toisista.

Kaavatasojen koodistaminen vähentisi tiedon toisteisuutta ja selkeyttäisi toimintatapoja suunnittelun eri tasoilla.

Yleiskaava on yleispiirteinen ja asemakaavamääräys tarkentaa. Siksi kaavamääräys ei voi olla eri tasoilla sama.

Kyllä ohjaava yleiskaava saisi olla erikseen joskin määräysmerkintöjä voisi yhdistää samankaltaisiksi.

Kuulostaa ongelmalliselta, koska yleiskaava on yleispiirteisempi kuin asemakaava.

Yleiskaavamerkinnät ovat yleispiirteisiä ja joskus jopa strategisia, mikä saattaa tuoda ongelmia, jos koodisto edellyttää alueiden toimintojen tarkkaa määrittelyä.

On vaikea nähdä hyötyjä käyttää eri koodeja. Monet kaavoittajat toimivat molempien kaavatasojen kanssa ja eri koodistoilla tulisi satunnaisia virheitä tiedon tuotannossa ja tulkinnassa.

Kaavatasot ovat erilaisia. En ymmärrä, miksi eritasoisia merkintöjä tulisi yhdistää.

Rakennusluokitus on hyvä.

Koodistoon olisi hyvä kuvata tarkemmin ak-kaavamääräyksiä. Toki saattavat olla tapauskohtaisia mutta silti tarkempi määrittely/kuvaus olisi hyvä jota sitten tarvittaessa voi yksityiskohtaistaa indeksillä.

Yhdistäminen rakennusluokitukseen entisestään vahvistaa tarvetta luokitella yleiskaavat ja asemakaava samankaltaisesti. Ainakin, jos yleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava.

Rakennusten luokittelu ja luvitus perustustuvat osin erilaisiin käytäntöihin kuin kaavoitus. Erilaisia käytäntöjä ei kannata kuvitella yhdistettävän nopeasti.

Kannatan yhdenmukaistamista lähtökohtaisesti. Tilatokeskuksen rakennusluokitus vaikuttaa yleistajuiselta ja kattavalta.

Linkkiä luokitukseen ei näy kyselyssä, siispä tässä: https://www2.tilastokeskus.fi/fi/luokitukset/rakennus/

Eri kysymys on sitten se, että kun havaitaan eroavaisuuksia, kumman pitää joustaa? Siis muutetaanko tilastokeskuksen luokitusta vastaamaan alueidenkäytön suunnitelusta lähteviä luokitustarpeita? Vai muutetaanko aluidenkäytön luokitus vastaamaan tilastokeskuksen luokitusta? Ehkä tapauskohtaisesti pitäisi kummankin voida joustaa yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi.

Eroavuuksia on. Heti pistää silmään tilastokeskuksen pientalo ja erityisesti kansantajuinen omakotitalo vs. koodiston asuinpientalo. Asuntolarakennukset? Vapaaajan rakennusten jakaminen ympäri- ja osavuotisiin? Loma-, lepo- ja virkistyskodit? Ja niin edelleen.

Tähän ei voi kyselyn vastauksessa upota syvälle. Valmistelijoiden on syytä kahlata koko käsitteistö läpi, tunnistaa eroavuudet, syyt eroavuuksien takana ja esittää muutoksia. Lopputulos on tuskin 1:1 yhdenmukainen. Jää tarve "muunnostaulukolle" - mitkä tilastoinnin ja kaavoituksen käsitteet vastaavat toisiaan tai sisältyvät ylempään käsitteeseen.

OK Kunhan säilytetään selkeys ja kattavuus

Täysin yhtenäisesti ei voi koodistoja laittaa --> hankaloittaa rakennusluokituksia jos niitä yksinkertaistetaan kaavatasoisiksi.

Tiedon käytettävyyden ja hyödyntämisen kannalta on tärkeää pyrkiä siihen, että termit ymmärretään samalla tavoin ja määrittelyt ovat löydettävissä. Rakennetun ympäristön sanasto Tepassa on hyvä lähtökohta. Siinähän on sisällä tuo Rakennusluokitus 2018.

Jotta termien käyttö yhtenäistyisi, määrittelyn pitäisi olla tarjolla käyttäjällä kun hän käyttää termiä esim. Pientalo pientalo | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma). On riittämätöntä, jos maininta löytyy pelkästään irrallisesta ohjeistustekstistä tai vastaavasta. Rakennusluokituksen ja koodiston välillä on kuitenkin yhä eroja esim. koodiston kytketty asuinpientalo näyttäisi vastaavan rakennusluokituksen townhouse- eli kaupunkipientaloa. Jos ilmenee tarve käyttää koodistossa termejä, joita ei ole jo määritelty rakennetun ympäristön sanastossa tai vastaavassa, onko mahdollista lisätä ne sinne? Jos koodistossa käytetään termejä sanaston määrittelystä poikkeavalla tavalla, olisi se mainittava.

Nimistöön kuuluvat seuraavat koodit: Kadun tai tien nimi, Torin tai katuaukion nimi, Puiston tai muun yleisen alueen nimi, Kaupungin- tai kunnanosan nimi, Korttelinumero ja Tontin numero. Kaavoissa nimetään esim. myös siltoja, ojia, saaria, mäkiä, vesistöalueella lahtia ja joskus voi olla tarpeen nimetä tontin sisäinen kohde osoitetta varten. Eli tarvetta olisi myös luokalle Muu nimi. Nimettävät kohteet voivat olla alueellisesti tarkkarajaisia tai sitten pistemäisiä kohtia.

Lähtökohtaisesti yhtenäinen tulkinta on hyvä. Mitä tapahtuu, jos rakennusluokitusten tulkinta muuttaa ennakkotapausten pohjalta? Vrt. nykyinen ero kaavan mukaisissa kytketyissäpientaloissa ja miten rakennusluvituksessa kytketytpientalot ovat kaikki omia rakennuksiaan.

Jos käsitteet ovat samanlaisia, helpottaisi tämä rakennusvalvonnoissa tulkintaa, minkälaista kaavaa pitäisi toteuttaa ja toisaalta joissakin tapauksissa myös oikeusasteiden ymmärrystä ja yhdenmukaisen linjan selkeyttämistä esimerkiksi vaikka palveluasumisen suhteen.

Tämän voi ratkaista monella tapaa. Merkintätyyppisidonnaisuudesta luopuminen on luonnollinen seuraus ak ja yk koodistojen yhdistämisestä.

Mikä tahansa järkevä luokitteluhierarkia jonka voi helposti omaksua on askel eteenpäin tässä asiassa.

Tämä yksinkertaistaa tiedon tuotantoa.

Kyseessä ei ole suunnittelun kannalta merkittävä asia. Jäsentely määräyskirjastossa ei vaikuta yksittäisen kaavan sisältöön ja tuottamiseen kovinkaan paljon, saati siihen ympäristöön, jota kaavalla pyritän tuottamaan.

Tämä on epäselvää kuinka tämä tulee vaikuttamaan kaavatyössä vai onko tällä suunnitteluun merkitystä?

Kysymyksen asettelu on vaikea, koska tähän mennessä ei ole vielä esitetty kunnon esimerkkiä siitä, minkälainen tietomallipohjainen kaava on. Tämän vuoksi riippuvuuden poiston vaikutuksia on vaikea arvioida. Pelkät koodistot ovat hyvin kaukana kaavoituksen ja kaavan tulkinnan arjesta.

Merkintätyyppi luokitus voi helpottaa jonkin tietyn merkinnän hakemista myöhemmin isommasta joukosta. Se, koetaanko joku luokittelu hankalaksi kaavan laatijan kannalta, on merkityksetöntä. Kaavoitettaessa ajatellaan myös aluelähtöisesti, joten merkintöjen luokitus aluetyypeittäin on loogista. Sillä on merkitystä myös, miten tietoa voidaan hyödyntää jatkossa, esim. tilastollisesti. Puolittaista uudistusta, sinnepäin kompromissityyppisesti ei kannatta toteuttaa, koska se ei toimi kenenkään näkökulmasta.

En ymmärrä ideaa. Onko esimerkkiä tietomallipohjaisesta kaavasta? Jos kaavamääräyslajikoodisto ei jatkossa mahdollista uusien kohdistettujen kaavamääräysten luomista, sitten vapaus muokata kaavoitusta kuhunkin ympäristöön vähenee huomattavasti.

Nykytiedoilla vaikea kommentoida, esimerkkejä kaivataan.

En ymmärrä kysymystä. Tarvittaisiin esimerkkitapauksia, että tämä aukenisi.

Sama termi voi tarkoittaa hieman eri asiaa.

Terminologia tulee selventää.

Olennaista käsitteissä ja termeissä on ymmärrettävyys ja kansankielisyys.

Löytyykö termeistä yleiskaavan yleispiirteisyyteen sopivia vai ovatko tehty asemakaavoitusta silmällä pitäen?

Suhteessa tulkintaan ja oikeusvaikutuksiin voi olla eroja, mutta ne on ymmärrettävä riippumatta käytetystä koodistosta.

Nimien ja käsitteiden muutokset eivät näyttäisi olevan suuria. Jotkin erot ovat ihan vivahteita. Tuotanto- ja teollisuusrakennusten välillä on enemmän kuin vivahde-ero (rivi 23). Ei suuria murheita.

Erilaisten palveluiden jako yksitysiiin ja julkisiin näyttäisi olevan poistumassa, mikä on hyvä asia ja vastaa todellista yhteiskuntakehitystä. Edelleen kaavaan on voitava kuitenkin tarvittaessa lisätä merkintä jonkin alueen varaamisesta julkisyhteisön tarpeeseen, koska silä on vaikutus mahdollisuuteen lunastaa. Tämän ei tarvitse olla kuitenkaan kytketty käyttötarkoitukseen kuten nykyään. (Näkyykin olevan "kaavamääräyksen lisätiedonlajeissa".)

Outoksia on: mikä on lähimetsä -määräyksen oikeusvaikutus? Siirtolapuutarha ja palstaviljely ovat rakentamisen kannalta aivan erilaisia asioita ja pitäisi erottaa toisistaan. Katuluokitus ei vastaa voimassa olevaa tieliikennelakia - ainakin pyöräkatu puuttuu nopeasti katsottuna, yhdenmukaisuus olisi hyväksi lakien kesken. Tuulivoimaloiden alue muttei aurinkovoimaloiden?

Lain rakennusperinnön suojelemisesta nojalla suojeltu rakennus --> Rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla suojeltu rakennus, tsekatkaa muutkin vastaavat.

Puita ei ole ylipäätään syytä suojella, koska niiden elinikä on rajallinen. Suojeltava tai säilytettävä puu ei ole siksi kovin relevantti. Ja mikä on suojeltavan ja säilytettävän välinen ero? Korvaisin puun suojelun maisemallisesti merkittävän puun määräyksellä tai vähintään lisäisin tällaisen vaihtoehdon mukaan.

Ekologisen kompensaation alue on epämääräinen käsite. Hyväksytyn LSL:n raamissa se voi tarkoittaa joko heikennettävää aluetta tai hyvitysaluetta. Edellinen on se, jolta arvot katoavat ja jälkimmäinen se, jonka avulla heikennys hyvitetään.

Selkeys ennen kaikkea

Tilaa vaativasta kaupasta ja vähittäiskaupan suuryksiköistä ei ole tällä hetkellä omia merkintöjä. Nykyiset merkinnät ovat lisäksi johdonmukaisia ja maankäytön suunnittelussa on tarve monipuolisille määräyksille. Ehdotetut merkinnät ovat määrältään ja tyypiltään supistettu liian vähäisiksi.

Nimet ovat ehkä johdonmukaisempia, mutta onkohan koodien määrää supistettu liikaa? Jäin kaipaamaan asemakaavakoodeja TY, PV (huvitoiminnot), tilaa vaativan kaupan alueet. Toisaalta yleiskaavamerkinnöissä voi olla liikaa yksityiskohtaisuutta esim. E- ja R-alkuisissa. Rakennussuojelua toteutetaan rakennusperintölain lisäksi myös kirkkolain ja kaavojen perusteella.
Miten tie- tai ekologiset tai viheryhteysTARPEET tietomallissa ilmaistaan?

Mahdollisimman selkeä koodisto on hyvä asia. Sen soveltaminen tapahtuu kuitenkin paikallisella tasolla.

Ok, tämän voi ratkaista monella tapaa.

Tämä on mielestäni järkevä tapa selkeyttää määräyksiä

Koneluettavuuden kannalta on keskeistä saada selkeä pää- ja alaluokka päätiedolle ja tarkentavalle tiedolle.

Vaikuttaa loogiselta.

Ei ole selkeät, näitä tulee selkeyttää ja tehdä loogisemmaksi.

Lisätiedonlaji-koodiston monipuolistuminen tuo uusia mahdollisuuksia, jotka osittain vastaavat myös aiemmin esiin tulleisiin kaavamääräysten luokittelutarpeeseen eri näkökulmista. Tarvetta muillekin lisätiedonlajeille voi hyvinkin ilmetä kun testataan koodiston toimivuutta käytännössä oikeiden kaavojen avulla. Ratkaisunpitää olla ymmärrettävä ja selkeä päätöksentekijöille ja asukkaille tehtävissä materiaaleissa.

Siinä on syynsä, miksi määräyksiä on nykyisissä kaavoissa jouduttu tarkentamaan merkittävästi. Määrän vähentäminen ja pelkistäminen ei auta vaan johtaa tilanteeseen, jossa jokaiseen alueeseen pitää sitoa suuri määrä tekstiä, jotta saadaan haluttu ohjausvaikutus sen sijaan, että olisi esitetty selkeästi muutamalla eri mekrinnällä.

Merkintöjen supistaminen ei johda selkeämpiin kaavoihin, vaan kartta esitys saattaa olla pelkistetty, mutta sitten merkinnän lisätiedoissa on pitkä määräysteksti. Ratkaisu heijastelee pitkälti koko kaavamääräys projektia, jossa koko ajan keskitytään koodistoon eikä nähdä metsää puilta. Tämä näkyy mm. siinä, että visualisoinnille ei ole uhrattu aikaa.

Nykyisestä kaavasta pystyy nopealla vilkaisulla näkemään kaiken. Esitetty tietomallipohjainen kaava ohjaa tilanteeseen, jossa nopeasti on mahdotonta saada yleiskuvaa, koska kaikki on piilotettu tietokenttiin. Tämä voi olla koneluettavassa mielessä helpompi, jos etsitään esim. tietyntyyppistä tonttia, mutta kun tontin rakentamisohjausta aletaan tarkastella on manuaalinen työ paljon vaikeampaa. Työn edistäminen tällä tavalla johtaa tilanteeseen, jossa tulevat kaavat ovat paljon työläämpiä lukea kuin MRL:n mukaiset.

Paljon asiaa kyllä tulee lisätiedonlajikoodistoon ainakin alueilla, jossa rakentamiseen liittyy reunaehtoja: pohjavesialueen, kasvullisten alueiden, tärinän, raidemelun, rakennettavuuden, sulfaattimaiden, pima-maiden, hulevesien hallinnan, laatukäytävärakentamisen jne. huomioon ottamista.

OK mikäli lisätiedonlaji-koodiston monipuolistuminen mahdollista uusien kohdistettujen kaavamääräysten luomista. Vapaus muokata kaavoitusta kuhunkin ympäristöön on erittäin tärkeää.

Ilman esimerkkiä tämä ei aukea peruskaavoittajalle.

Ok, tämän voi ratkaista monella tapaa.

Peräkylän Pekalle ja Sinikalle pitää myös asia saada selitetyksi, he eivät puhu natiivia kaavakieltä. Sanallisia selkosuomiselityksiä tarvitaan.

Liitteestä jäi epäselväksi, kuinka vapaa sanallinen kaavamääräys voi olla?

Vapaatekstikenttiä tarvitaan ja koneluettavuuden varmistamiseksi selkeä erottaminen on hyödyksi.

Sanalliset määräykset ovat käytännön suunnittelussa toisaalta toistuvia ja tyypittyneitä, toisaalta hyvin tapauskohtaisia. Ensin mainitut menisivät hyvin sisään kaavamääräyslajeihin, jälkimmäiset taas vaativat vapausasteita käyttöön. Luontevimmin nämä tarpeet ovat yhdistettävissä sillä, että sanalliset määräykset ovat oma kirjastonsa (tässä kielenkäytössä "koodisto"). Tällöin voidaan ensinnäkin valita se, liitetäänkö "kaavamääräyslajiin" ylipäätään sanallinen määräys, ja toiseksi se, liitetäänkö "lajin" vakiomuotoinen vai tapauskohtainen määräys.

Ok, jos koodilla on aina kaavoituksen piirissä sama määräys

Olisi hyvä tehdä indeksejä, joilla eritellä pääkäyttötarkoituksia toisistaan.

Jotta luokittelua käytettäisiin yhtenäisesti, olisi kuvaukset ja esimerkit kaikkiin kohtiin tarpeelliset.

Sanallisten määräysten erilliselle luokittelulle on tarvetta. Luokittelua voidaan hyödyntää ainakin sanallisia kaavamääräyksiä laadittaessa ja selvitettäessä mitä ja miten eri teemoihin liittyvistä asioista on määrätty. Jotta luokittelua käytettäisiin yhtenäisesti, olisi kuvaukset ja esimerkit kaikkiin kohtiin tarpeelliset. Jotta työmäärä ei kaavoittajalle muodostuisi kohtuuttomasti, olisi tarpeen määritellä mitkä tiedot ja miksi on pakollista täyttää valtakunnallisesti ja mitkä ovat taas valinnaisia, joita kunta voi itse halutessaan käyttää. Asiasanojen lisäämistä tulisi puntaroida selkeyden ja työmäärän näkökulmasta.

Määräystyyppi > Yleismääräys alle voisi ilmeisesti sisällyttää nykyisten yleismääräyksien kaltaiset, koko kaava-aluetta - ei vain tiettyjä kohteita - koskevat suunnittelumääräykset.
Puuttuuko Ympäristöhäiriöiden torjunta-kohdasta pilaantuneet maat ja happamat sulfaattimaat ja Yhdyskuntatekniikka-kohdasta Energiahuolto (esim. maalämpökaivoihin tai aurinkoenergiaan liittyvää ohjeistus), Rakentamistavasta Kerrosluku, Viherkerroin

Behöver vara på tydligt språk så att alla förstår vad det handlar om. Man behöver också kunna göra index

Mahdollisuus luoda puuttuvia luokkia, koska yhdyskunta tarpeet ja kaavat ovat muuttuvia.

Hankala vielä tässä vaiheessa sanoa, mutta pitäisi olla mahdollisuus luoda puuttuvia luokkia jos sellaisen tarve ilmenee myöhemmin.

Pitäisi olla mahdollista luoda uusia luokkia, mikäli tarvitaan

Puuttuvia luokkia voidaan luoda päivittämällä kansallista kaavamääräyskokoelmaa

En ehdi nyt paneutua tähän, mutta näyttää siltä, että sanallisten määräysten luokat ovat rakentamis- ja asemakaavapainottuneita. Olisiko tarpeen kammata yleiskaavoissa käytettyjä sanallisia määräyksiä vielä läpi?

Tähän vaikuttaa se kuinka tarkalle tasolle luokkia halutaan kansallisesti tehdä. Lisäksi tämän pitäisi toimia myös yleiskaavoissa. Jos halutaan tehdä tarkempia. Pysäköinnissä ei ole tarpeen eritellä kaikkia eri kulkuvälineitä. Kuitenkin henkilöautojen lisäksi kuorma-autot (varmista termi) voisi olla tarpeellinen. Kevyttä liikennettä ei tarvitsi käyttää, jos kävelyn ja pyöräilyn erottaa toisistaan sekä sisällyttää pyöräilyyn muut moottorittomat kulkumuodot, jotka nopeudeltaan ja tilankäytöltään vastaavat pyöräilyä. Sama pätee tietysti kulkuvälineisiin eli jos muita ei ole tarpeen erotella omaksi luokakseen voidaan ne yhdistää polkupyörien luokkaan.

Ympäristöhöiriöiden torjunta

Puuttuvia ovat ainakin pilaantunut maaperä, ilmanlaatu ja vaaralliset aineet.

Yhdyskuntatekniikka

Puuttuvia ovat ainakin energiahuolto (esim. muuntamot rakennuksissa, kaasuputket, maalämpö jne...) sekä tietoliikenne.

Lisäksi heräsi kysymys, mihin on tarkoitus luokitella sanalliset pihoihin liittyvät määräykset esim. puiden ja kasvien istuttamisesta, valaistuksesta ja tonttien aitaamattomuudesta. Luonto-ja biodiversiteetti tai maisema?

Puuttuva luokka on tarpeen, koska ympäristössämme saattaa tapahtua isoja muutoksia.

2020 tietomalli-projektissa todettiin, että kunnilla pitää olla mahdollisuus muokata ja lisätä määräyksiä tarpeen mukaan.

Jokin Viherympäristö-luokka, johon voisi sijoittaa viher-, virkistysalue- ulkoilureittiverkostoa, ekologisien käytävien turvaamista koskevat ohjeet

ympäristöhäiriöluokkaan lisää valosaaste (häikäisyvalo), ilmalaatu.

Enpä vastaa tuhon kysmykseen, mutta on syytä pitää erillään pakko liittää tekstiä ("tekstiarvo) ja mahdollisuus liittää tekstiä. Nimen kohdalla teksti on luonnollisesti välttämättömyys, samoin esim. toimnpiderajoituksen kohdalla (jos tätä tarkoitetaan "maankäyttörajoituksella").

Erilaiset kehittämismääräykset, jotka eivät koske vain yksittäisiä kohteita vaan isompia alueita esim. tiettyä laatukäytäväaluetta, vähittäiskaupan kehittämisaluetta tai keskustamaisena kehitettävää aluetta tms.

kaavamääräyslaji luokitus ei toteudu, jos jokaiseen kaavamääräyslajiin itsessään voi liittää tekstiarvon ilman luokitusta.

Pitäisin mielessä, että usein ollaan tilanteessa, jossa ollaan tekemässä hankekaavoitusta ja kaupungin on tarpeen asettaa rakentajaa / maanomistajaa juridisesti (asemakaava) sitovia laadullisia tavoitteita. Juuri laadullisten tavoitteiden muotoilu vaatii usein melko spesifiä, kuhunkin kohteeseen räätälöityä tekstiä. Tätä tarvetta yritetään välillä paikata esim. yksityisoikeudellisilla sopimuksilla, mutta kiinteistöbisneksen luonteesta johtuen monesti varmin tapa on "sopia" asemakaavalla.

Esimerkiksi yhdyskutia palvelevat maanalaiset verkostot. Kaavamääräykseen tarkennukset tekstein.

Maailma muuttuu ja sitä kautta kaupunkisuunnittelun tarpeet. Se täytyy pitää mielessä. Kaavamääräyslajien täytyy joustaa riittävästi. Ei saa rajata liikaa niin, että lajeista tulee käyttökelvottomia. Lisäksi lajeja pitää pystyä ajan kuluessa täydentämään.

Joustavasti kaikkiin niihin, missä siitä voi olla hyötyä.

Muodostuuko RYTJ-lain ja MRL uudistuksen myötä tiukasti ohjaava, standardoitu määräyskirjasto, jota pitää vastaisuudessa noudattaa kaikissa kaavoissa?
Kuinka tämä taipuu kaavakohtaisiin suunnitteluratkaisuihin?
Nämä ovat yleisiä kaavatyön yhteydessä, kun viranomaisneuvottelujen perusteella joudutaan keksimään kompromissiratkaisu ja sen mukainen kaavamerkintä ja -määräys. Eli mahdollistaako kirjasto/koodisto tulevaisuudessakin soveltamisen, niin että määräyskirjasto ei sido liikaa suunnittelua?
Joten tekstiarvoja tarvitaan useissa kohdissa.

Yleiskaavoituksessa lähes kaikkiin määräyslajeihin voi tulla tapauskohtaisia tarpeita. Esimerkiksi vaiheistus: mm. alueet, jotka tällä hetkellä ovat jossakin muussa käytössä kuin tulevaisuudessa. Niille tulee pystyä antamaan sanallisesti ehtoja, missä vaiheessa aluetta voi ruveta kehittämään loppukäyttötarkoitukseensa.

En täysin ymmärrä kysymystä. Eikö sanallisten määräysten luokkaan kuuluvilla määräyksillä juuri täydennetä kaavamääräyslajeja?

edelleen pidän ongelmallisena ak ja yk koodistojen yhdistämistä mutta eiköhän siitä selvitä...

ak ja yk koodistojen yhdistämisestä huolimatta tulisi kaavakoodeja hakiessa voida tunnistaa onko kyseessä ak vai yk määräys.

Työ vaikutaa olevan vielä kesken. Valmista näyttäisi olevan enemmän "kaavamääräyslajeissa". Muut lohkot ovat kovin luonnosmaisia vielä.

Kokonaisuus on vielä hahmottumatta

Kokonaisuus ei ole vielä hahmottunut kunnolla.

Koodistojen yhdistäminen tulee hankaloittamaan tilannetta.

En ole syvällisesti perehtynyt tähän aihekokonaisuuteen, joten on vaikeaa kommentoida tarkemmin.

Esimerkkikaava havainnollistaisi.

Kokonaisuutta on haastava hahmottaa. Nyt vaikuttaa siltä, että mennään tietomalli edellä > järjestelmän tulisi toimia taustalla ja helpottaa tiedonkäsittelyä EIKÄ edellyttää sitä, että kaikki kaavoittajat yhtäkkiä tietävät mikä on tietomalli ja miten se toimii.

Esimerkki helpottaisi hahmottamista.

Tämä koodaus on vaativa työ ja vaatii todella paljon sekä substanssitietoutta, käytännön ymmärrystä että jäsennysosaamistä. Työ on vielä pahasti kesken.

Mikäli jotain poistetaan ja sille onkin jossain kunnassa käyttötarvetta, miten asia hoituu? Jääkö kunnalle vielä vapaus tehdä omia kaavamääräyksiään tarpeen mukaan. Pitäisikö nuo poistettavaksi ajatellut merkinnät jättää johonkin määräysvarantoon, jota voisi perustelluista syistä hyödyntää tarpeen mukaan?

kiinnostaisi kuulla perusteluja siitä, miksi juuri nämä on päätetty "poistaa"

Ainakin nämä: liityntäpysäköinti, hulevesien purkuoja/reitti, suojavyöhyke, asunnon/loma-asunnon rakennuspaikat, tulvakorkeustaso. Onko ollut ajatuksena, että nämä asiat esitetään jotenkin toisella tavalla vai miksi on päätetty luopua?

Yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyreittejä on ja tulee olemaan valtaosa tämän maan pyöräilyreiteistä. Vaikka pyörätiellä saa kävellä, asia ei välttämättä ole tiedossa.

Pelastustie on usein tarpeen osoittaa erityisesti kaavoitettaessa tiiviitä kaupunkimaisia alueita. Jos ei osoiteta ja jätetään vaikkapa vain sanallisen määräyksen varaan, lopputulos ei ehkä ole hallittu.

Teknisten verkkojen linjan tai reitin tyyppi voi olla tarpeen osoittaa - hoitunee "lisätiedonlajilla"?

Rakennuspaikan tai rakennusalan kohdennus tiettyyn käyttötarkoitukseen on tarpeellinen - hoituuko "lisätiedonlajilla"?

Jalankulun ja pyöräilyn merkintä sekä pohjaveden muodostumisalue pitää säilyttää

Mistään ei käy ilmi, miksi nämä on poistettu ja voisiko nämä ilmaista jollain muulla tavalla. Esimerkiksi jos hulevesien purkuoja poistetaan kaavamääräyslajeista, miten se voidaan ilmaista? Tärkeitä yliviivattuja ovat ainakin hulevesien purkuoja/reitti ja avo-oja.

Onko pohjavedenottamot, pumppaamot ja muuntamot jätetty huoltovarmuusasioiden takia pois?

Yhdyskuntateknisen huollon alueella on paljon yliviivauksia. Onko perusteltua, että eri tyyppisillä linjauksilla ei ole omaa määräyslajiaan?

Aika moni on asemakaavoituksessa, erityisesti tiivistyvillä kaupunkialueilla, käytössä. Olisi hyvä kuulla poistoperusteet.

Yhäkin mielestäni tämä huutoäänestely ei ole oikea tapa ratkaista asiaa. Kertokaa perustelut miksi olette poistaneet.

Vaatisi paljon raakaa työtä kammata läpi - teidän hommaanne.

Täältä puuttuu varmasti. Lisäksi ruotsinnokset uupuvat. Onko testattu hiljattain valmistuneilla erityyppisillä suurehkoilla kaavoilla? Nimistöön kuuluvat seuraavat koodit: Kadun tai tien nimi, Torin tai katuaukion nimi, Puiston tai muun yleisen alueen nimi, Kaupungin- tai kunnanosan nimi, Korttelinumero ja Tontin numero. Kaavoissa nimetään esim. myös siltoja, ojia, saaria, mäkiä, vesistöalueella lahtia ja joskus voi olla tarpeen nimetä tontin sisäinen kohde osoitetta varten. Eli tarvetta olisi myös luokalle Muu nimi. Nimettävät kohteet voivat olla alueellisesti tarkkarajaisia tai sitten pistemäisiä kohtia.

Mahdollisesti puuttuu muitakin, mutta ainakin nämä tulivat nyt mieleen:
- Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Tarvitaan varsinkin yhdyskuntarakenteen sisällä oleville pelloille oma merkintänsä, ei voi olla V eikä M.
- Kaupunkipurot ja muut luonnolliset pienvedet
- Hulevesien viivytysmääräys. Miten on ajateltu ilmaista esim. 1 m3/100 m2 läpäisemätöntä pintaa viivytysmääräys uudella koodistolla?
- Muu kulttuuriperintökohde (arkeologinen)
- Suojeltu puu tulisi palauttaa muotoon suojeltava puu, jolloin se kattaisi jo muussa yhteydessä suojellut puut ja kyseisellä kaavalla suojeltavat puut.
- Voiko säilytettävä puu -merkinnällä osoittaa esim. kaupunkikuvallisesti merkittäviä puita vai pelkästään luonnonsuojelullisesti merkittäviä puita? Määräys on nyt luonnonsuojelun alla.
- Luonnontilaisena säilytettävä alueen osa
- Säilytettävä istutus, esim. historiallisen kohteen yhteydessä
- Miten voidaan osoittaa historiallisesti arvokas puisto yleiskaavassa? Lähivirkistysalue ei ole riittävä eikä luonteva merkintä. Jos tulkitsimme taulukkoa oikein, puisto oli merkitty vain asemakaavan kaavamääräykseksi.
- Miten merkitään yleiskaavan arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet, joita ei ilmaista suojeltavina kohteina? Koodistoon tulisi lisätä esim. arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kohde.
- Lisätiedonlajeista Arvon merkittävyys -kohdasta puuttuu muut kuin alueelliseen vaikuttavuuteen liittyvät arvoluokat, kuten maisemallisesti, rakennushistoriallisesti, arkkitehtonisesti, sosiaali-historiallisesti, yhteiskunnallisesti jne.

Varmasti puuttuu. yhdyn edelliseen kommentoijaan: tehkää analyysiä ja selvittäkää mitä puuttuu. Ei asia selviä huutoäänestyksellä.

Valitettavasti ei ole mahdollista paneutua tähän asiaan sen vaatimalla tavalla, koska kaavoittajan työaika on nykyään niin kortilla. Toivottvasti tähän on ministeriössä tarpeeksi resursseja.

Tämä on niin massiivinen määrä, ettei sitä pysty käymään kokonaisuutena läpi. Tärkeintä on joustavuus, että myös myöhemmin voidaan lisätä kaavamääräys-, lisätieto- ja sanallisia lajeja ja että kunta pystyy itse helposti lisäämään tarvittavia määräyksiä, esim. sanallisia. Työssä pitää poimia erityyppisiltä kunnilta eri tyyppisiä uudehkoja kaavoja ja vertailla löytyykö kaikille vastinpari koodistosta.

Monia asioita, joiden tarkestelu olisi osa valmistelutyötä. Yleiskaavojen osalta puuttuu esimerkiksi arvokkaita kulttuuriympäristöjä koskevat määräykset.

Pitäisi olla lisää aikaa pohtia asiaa rauhassa.

Aurinkovoimaloiden alue. Nyt rakennetaan laajoja aurinkopaneelikenttiä tarvittavine laitteistoineen.

Ei riittävästi aikaa käydä läpi

Vaikeaa sovittaa ja yhtenäistää tasoja, kun mikä jossakin kaupungissa tai kunnassa toimii niin ei toimi välttämättä muualla.

Ratkaisuesitysten perusidea on selkeä ja koneluettavuuden kannalta järkevä. Tässäkin tarvitaan vain ohjeistusta ja koulutusta näiden hyödyntämiseen käytännössä.

Koodiston koekäytössä varmasti ilmenee sen toimivuus ja kehittämistarpeet.

Ruotsissa koottiin kaikki käytetyt määräykset isoon tietokantaan ja nyt niitä pyritään yhdistämään. Tanskassa yhdistettiin koodistot jo. Hyvä kun työ etenee myös Suomessa.

Käytätte järkyttävää kapulakieltä! Toivottavasti se ei valu käytännön suunnittelijoille saakka, koska silloin syntyy kommunikaatiomuuri kaavoittajien ja muun yhteiskunnan välille.

Tähän pitäisi paneutua enemmän, että voisi lausua fiksummin

On hyvä, että näitä kehitetään. Kehitystä ei saa viedä siihen suuntaan, että se vaikeuttaa kaavoitusta. Kunnat ovat erilaisia keskenään, joten keskitetyt kaavamääräykset eivät toimi joka kunnassa tarkoituksen mukaisesti.

Koko uudistuksesta käy ilmi, että keskitytään liikaa koodistoon eikä siihen, mitä kaavoituksella yritään saavuttaa. Koodistoa ei myöskään laadita maankäytön ohjauksen tarpeita huomioiden. Koko työssä pyörää yritetään keksiä turhaan uudelleen.

En pystynyt hahmottamaan, että onko strategisten yleiskaavojen luonne otettu kuinka hyvin huomioon. Strategiset kehittämismerkinnät eivät välttämättä kohdistu kovinkaan tarkkaan paikkaan tai alueeseen, vaan ne kuvaavat laajempia kehittämisperiaatteita.

Hulevesiä koskevat merkinnät ovat epäloogiset. Esim. hulevesien viivytys on myös hulevesien hallintaa.