Millaiset vaikutukset sote-asemapalveluiden suunnitelluilla vaihtoehdoilla on?

Lapsiperheet,vanhukset,vammaiset,pienituloiset näihin ryhmiin vaikuttaa eniten.Mitä pienempi yksikkö sen parempaa hoitoa yksilöllisesti saa,kun hoitajat ja lääkärit tuntevat asiakkaan/potilaan.
Kaikilla ei rahaa tai mahdollisuutta lähteä kauemmaksi lähipalveluiden luota.

Itsestään selvä, että saavutettavuus, saatavuus, yhdenvertaisuus paranee, tasa-arvoinen kohtelu toteutuu, kun apu on lähempänä. akuutin tarpeen arviointi nopeampaa-> nopeuttaa hoitoon pääsyä--> sairaalassa oloaika lyhenee/ei tarvitse ollenkaan, voidaan hoitaa kotona. Vaikuttaa kaikkiin väestöryhmiin. Mutta erityisesti lapsiperheisiin, vanhuksiin, vähävaraisiin.

Vaikutukset kohdistuvat erityisesti siihen väestöryhmään jotka ovat heikoimmassa asemassa ja useimmiten käyttävät eniten palveluita. Ehdotettu malli edellyttää toimivaa julkista liikennettä, autoa tai taksia. Julkinen liikenne ei toimi siellä mihin suunnitellut muutokset kohdistuvat, kaikilla ei ole autoa tai lähipiirissä sellaista joka voisi lähteä kuljettamaan ja jokainen meistä tietää kuinka huonolla mallilla taksipalvelut Bernerin porukan tekemän uudistuksen jälkeen ovat. Nykypäivän työmaailma ei tunnista sellaista tilannetta kuin, "lähden kuljettamaan yli 10-vuotiasta lääkäriin työpäivän aikana". Palveluiden suunnittelussa tulisi kartoittaa millaista osaamista muissa kuin Novassa on? Olisiko palveluita mahdollista tuottaa ydinalueella asuville muissa kunnissa (sama matka molempiin suuntiin)? Hoidon laatu heikkenee, ihmiset sairastavat pidempään kotona koska eivät pääse lääkäriin, luottamus hoitotahoon huonontuu, lääkärit / hoitajat vaihtuvat koko ajan ja asia pitää aloittaa aina alusta ja siihenhän se varattu aika sitten menikin

Lähipalvelut vaikuttavat nykysellään paljon vammaisiin,vanhuksiin ja pitkäaikais sairaisiin henkilöihin.Vaikuttavuus asiakkaiden läheisiin myös suuri.Pitkäaikais sairaat joutuvat useimmiten käymään usein,toistuvastu ja jopa jatkuvasti terveydenhuollossa ja käyttävät monenlaisia terveydenhuollon palveluja.Vammaiset samoin.Useimmiten on myös monisairastavia ja moniammatillista apua tarvitsevia potilaita.Jotta sairauden lisäksi sen hoitaminen ei enää vaikeudu,kallistu tai muutu hoitopaikan osalta tarvitaan säilyvyys ja pysyvyys perusterveydenhuollossa.Heittely paikasta toiseen tai pitkät hoitoyksikkö matkat eivät toimi.Hyvinvoinnnin edistäminen,riittävät oikea aikaiset terveydenhuollon lähipalvelut on oltava pysyvästi jokaisella.Palvelujen saavutettavuus on turvattava ei vietävä kauemmas asiakkaasta .Omalääkäri järjestelmä takaisin näin taataan asiakkaansa hyvin tunteva ja hoitoon sitoutunut lääkäri muine hoitohenkilöstöineen.Suuret hoitoyksiköt aiheuttavat odotusta,kiirettä,hoitovirheitä,potilaiden aikaista kotiuttamista,jopa palvelun tai hoidon saamattomuutta.Kunnissa säilytettävä omat perusterveydenhoito yksiköt.

Vaikuttaa kaikkiin kunnassa asuviin. Mikäli sote-palvelut lopetetaan on kuntaan huono saada uusia asukkaita ja etenkin lapsiperheitä jotka olisivat elinehto kunnille.

Omassa pienessä kunnassa on tällä hetkellä hyvin toimivat palvelut, pienuudesta huolimatta hoitotakuu toteutuu. Vastaanoton (ja muiden toimien) loppuminen hankaloittaa etenkin autottomien, ikääntyneiden, vanhusten ja lapsiperheiden asemaa. Julkista liikennettä ei ole, jolla asiointia voisi toteuttaa. Lisäksi Kela-taksit ovat jättäneet tulematta todella useasti, muutenkin takseja kyläkunnalla vähän.

Kyllä nykyään ihan turhaa koittaa päästä lääkäriin esim petäjävedel kyllä siel puhelin päivyst jos mitäkin koittaa keksiä sitten jos jotain lääkettä oot saanu niin ei muuta kuin laitetaan samaa ,tämä ollu jo pitkään ihan sieltä just ,sitten koe tuloksista luvataan soittaa ei kuulu mitään ,ja kun soitat viikon päästä sanotaan ei ollu mitään niin ei viitsitty soittaa.

Kun palvelut keskitetään, ei ole tasapuolista ja yhdenvertaista. Monilla saattaa palvelut siirtyä jopa tunnin ajomatkan päähän. Pienillä paikkakunnilla ei ole julkista liikennettä niin hyvin saatavilla ja taksejakin rajallinen määrä. Lapsiperheitä ei muuta pienille paikkakunnille, kun ei ole palveluita. Vanhempien pitää ottaa vapaata töistä, jos vievät lapset neuvolaan tai kuntoutuspalveluihin toiselle paikkakunnalle. Vanhusten vaikea päästä syrjäkyliltä 60-100 km päähän terveyspalveluiden pariin. Ymmärrän, että tietyt asiat on hyvä keskittää, mutta lähipalvelut erittäin tärkeitä myös sekä kaikenikäisten asiakkaiden että kunnan elinvoimaisuuden vuoksi.

Omalle terveysasemalle on nytkin pitkät jonot päästä lääkärille, takaisinsoittoa saa odottaa 3 vuorokautta! Jos tämä terveyskeskus lopetataan, niin onko sitten enemmän lääkärinaikoja esim Novalla, jonnekka varmasti itse joudun suuntaamaan? Mitenkäs huonojalkaiset vanhukset, jotka nyt juuri ja juuri pääsevät lähellä olevalle terveyskeskukselle? Annetaanko heille kela-taksilupa jokaiselle, jolloinka kulut vaan kasvavat? Itse vielä jotenkuten kuljen bussilla mutta ei sekään herkkua ole. Vaihtoineen kaikkineen matkaan saa varata 1,5 tuntia aikaa ja yleensä joudun menemään Novalle huomattavasti aikaisemmin istumaan kovilla puupenkeillä.

Palvelut ovat nytkin hankalasti saatavilla, ja ruuhkautuneet. Ei missään nimessä pidä vähentää terveyskeskuksia! Eikä kaikilla ole varaa yksityiseen hoitoon vaikka valtio kuinka tukisi kelakorvauksia. Ne rahat valuu vaan isojen firmojen taskuun, kun nostavat lääkäreiden palkkioita samaan syssyyn.

Maalaispitäjiin isketään ja kovaa missä muutenkin alhaisempi elintaso ja pienituloisia perheitä mutta myös moni lapsia perheitä.

Pienillä kunnilla on nyt mahdollisuus vielä selvitä elossa. Kun kattava terveydenhuolto pitäjistä katoaa, häviää myös muukin elämä mm lapsiperheet , loputkin koulut kuolee ja jää vain ne hiljaiset vanhukset, joiden sosiaalinen elämä häviää ja kun eivät kykene/osaa täällä sosiaalisessa mediassa pitää riittävästi ääntä heiltä otetaan vielä viimeisetkin pennoset robottiannostelijaan ihmisen sijaan. Onko tämä tulevaisuuden hyvää hoitoa ja huolenpitoa? Haluaisitko itse olla vanhuksena tämän hetkisessä maailmassa.

Säästöt kohdistuvat ydinalueen ulkopuolisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Ydinalueella tarkoitan Novaa ja Jyväskylän keskusta-aluetta. Kunnissa ja kaupungeissa on paljon osaamista, sinne on yhtä hyvät kulkuyhteydet kuin sieltä ydinalueelle. Miksi taistella pienten kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuuden puolesta, jos hyvinvointialueen palvelut keskitetään ydinalueelle? Mistä työntekijät ydinalueelle? Kuinka paljon tulee lisää päästöjä kun työmatkat pitenevät? Millainen palkkaus olisi, jotta olisi taloudellisesti kannattavaa ottaa työ vastaan vaikka 100 km päästä, jos nykyiseen työpaikkaan on matkaa muutamia kilometrejä? Pienillä paikkakunnilla hoitotyö tehdään ihmisläheisesti, ammattitaitoisesti ja laadukkaasti, tämänhän jo kertovat erilaiset tutkimustuloksetkin.

Sote asema työllistää ja vaikuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen ja seutuun.Seudullisen sote aseman vaikutus on suuri kuntalaisiin ja heidän arkeensa.Paikkakuntalaiset hakeutuvat mielummin työhön oman asuinkunnan avoimiin paikkoihin.Jo työssäkäyvät haluavat varmasti työpaikkojensa säilyvän omassa kunnassa joka helpottaa esim.työmatkojen suhteen.Ekologisuus!

Jyväskylän sekä isojen taajamien ulkopuoliset kunnat jätettäisiin ilman palveluja jotka tällä hetkellä joka kunnassa mielestäni hyvällä tasolla. Vuosikymmeniä Suomessa erittäin hyvin toiminut terveydenhuolto ollaan murentamassa täysin.

Pienet kunnat kuolee tässä muutoksessa. Kuka muuttaa kuntaan, josta ei saa enää terveyspalveluita.
Julkinen liikenne huonoa. Kerran aamulla pääset omalta kirkonkylältä maailmalle ja illalla takaisin. Sivukyliltä et pääse julkisilla ollenkaan kirkonkylälle josta se satunnainen linja- auto sitten lähtee eteenpäin.
Nyt saadaan vaikutelma, että pienet kunnat ja hyvinvointialueen reuna-alueet ollaan "pahoja". Keskitetään kaikki JKL ympärystöön niin HVA pelastuu. EI NÄIN!

Koko kylä näivettyy, mikäli tällä hetkellä hyvin toimivat palvelut ajetaan alas. Nykyisten työntekijöiden työmatka pitenee tunnilla, jos joutuu lähtemään kauemmas työn perässä, kuka oikeasti lähtee?

Pienet kunnat pienenevät edelleen. Pitkät matkat palveluihin, autot saastuttavat. Kaikkialla ei ole hyviä julkisten yhteyksiä. Elämää on muuallakin kuin Jyväskylässä ja pienet kunnat voivat olla hyvinkin elinvoimaisia

Kuten jo toinen vastasi, niin pieniltä kunnilta ei pitäisi riistää terveys- ja sosiaalipalveluja. Jokaisella on oikeus kohtuullisen matkan päässä oleviin palveluihin. Annetaanko taas kelataksilappu kouraan ja lisätään sillä menoja?

Onko tarkoitus viedä seutukuntien viimeisetkin julkisen puolen vetovoimatekijät pois?

Miksi säästöt kohdistuvat vain seutukuntien? Missä säästöt Jyväskylässä

Kielteistä,mutta vaihtoehto 1 on niin pieniä asemia ja palveluita joita voidaan yhdistää

Kielteisiä, palvelut karkaavat liian kauas jolloin esim. Kelakyyteihin menee yhteiskunnalta rahaa.

Kun tämä nykyinen tilanne kuormittaa lähes jokaista ikäryhmää jo nyt, kuinka kuormitus voisi vähentyä? Vähentämällä sairaansijoja ja keskittämällä palvelut, matkat pidentyvät, ei ole kyytejä, kun kela taksejakaan ei aina ajoissa saa. Omaiset eivät pääse katsomaan läheisiään. Omaisten huolestuneet puhelut kuormittavat hoitajia, Omainen etsii läheistään, kun ei tiedä mihin jatkohoitopaikkaan läheinen on kuljetettu. Turvattomuus lisääntyy joka osiossa. Mieti miltä tuntuisi olla vanhus ja haet apua. Mistä sitä haet? kenen puoleen käännyt. Robottiannostelija? tietokoneennäyttöpöydällä, jossa onkin näyttö pimeänä, että tiedä mitä tehdä.

Vaikutukset ovat kielteisiä. Ihmisten pahoinvointi lisääntyy, hoitojonot kasvavat, ihmiset hakeutuvat hoitoon liian myöhään koska hoitoon on vaikea päästä esim. liian hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Omaiset etsivät läheisiään ympäri hyvinvointialuetta. Miten omainen pääse katsomaan läheistään jos välimatka on pitkä, autoa tai kuljettajaa ei ole, julkinen liikenne ei toimi ja talous ei anna myöten ajella taksilla pitkin hyvinvointialuetta (jos taksi edes sattuisi tulemaan). Etäyhteys tai robotti ei korvaa ihmistä. Nyt olisi hyvä aika miettiä hyvinvointialueen kokonaisuutta. Voisiko asioita tehdä eri tavalla kuin muut hyvinvointialueet ja saada silti asioista kannattavia ja palveluiden laatu pysymään edes siedettävällä tasolla?

Asiakkaat jotka joutuvat käyttämään paljon palveluja,vanhusväestö ed.mainittujen läheiset ja omaiset ovat kriittisesti riippuvaisia omasta sote asemasta ja sen toiminnasta.Ketään potilasta ei voi asettaa samaan asemaan toisen kanssa,potilaita on enemmän ja vähemmän sairastavia ja jokainen tarvitsee yksilöllisen hoitonsa.Hoitopaikkojen ja terveydenhoitopalveluiden vieminen kauemmas aiheuttaa huolta jopa estää palvelujen käyttöä jo nykyisin.

Ei hyvä! Hankaluuksia on jo nyt, sitten vielä enemmän, kun lähitoimipisteitä suljetaan.

kielteistä, Vanhukset viedään laitoshoitoon kauas omaisista, lasten neuvola- ja kuntoutuskäynnit heikkenevät, kun vanhemmat eivät pääse / ei ole varaa käyttää kaukana. Palvelut liian kaukana ja vaikeasti saavutettavissa. Etä- ja digipalvelut eivät korvaa kaikkea.

Hankalaa erityisesti ikääntyneiden kannalta, jos lähitoimipisteitä suljetaan, vaikeuttaa huomattavasti heidän palveluihin pääsyään samoin kuin muillakin asukkailla. On lienee itsestään selvää, että palvelu ei parane sillä, että se viedään kauemmaksi ja on vaikeammin saavutettavissa.

Ei saa kurjistaa terveydenhuoltoa yhtään enempää! Valtio tai hallitus saa repiä rahat vaikka omasta palkastaan eikä laittaa muiden terveyttä vaakalaudalle.

Väestöryhmä, johon suunnitelmat erityisesti vaikuttavat ovat kaikki muut kuin jyväskyläläiset. Taas kerran maakunta köyhtyy ja Jyväskylä vie. Se iskee niihin, jotka eivät osaa käyttää digipalveluita. Se iskee niihin, joiden pieni lapsi tarvitsee yöllä nopeaa hoitoa. Se iskee kotoaan ulos eksyneisiin muistisairaisiin. Se iskee työssäkäyviin, joiden pitää hoitoa saadakseen kulkea tuntien matkan päähän (työterveys ei todellakaan kata kaikkea) Uudistus vaikuttaa koko Keski-Suomessa kaikkiin, jotka hoitoa tarvitsevat. Kaikki tietävät, ettei Nova selviä edes nykyisistä tehtävistään. Päivystys on ruuhkautunut, yhden hengen huoneet ovat kahden hengen huoneita jne, jne. Paljon järkevämpää resurssien käyttöä olisi kehittää muita yksiköitä tukemaan novaa, sen sijaan, että niiden lakkauttamisella tukitaan sitä lisää.

Ilmeisesti koko uudistuksen tarkoitus onkin viedä palvelut mahdollisimman kauas ja huonosti saavutettaviksi, jotta niiden käyttö vähenisi. Ihmisten tarpeista riippumatta. Hyvän hoidon uusi mittari onkin ilmeisesti se, kuinka vähän se maksaa, ei se, paraneeko ihmisen hyvinvointi. Palveluita saadakseen ihmiset tulevat entistä riippuvammiksi kelatakseista, joita ei saa tai jos saakin, niin tuntien päästä tarpeesta.

Työpaikkoja lähtee monilta paikkakunnilta. Kaikki eivät ole valmiita muuttamaan Jyväskylään. Kaikilla ei ole siihen edes mahdollisuutta.

Jos palveluverkkouudistus toteutuu, tarvitaan ensihoitoon lisää resursseja ympäri maakunnan. Muuten ambulanssin saaminen vaarantuu autojen ollessa jatkuvasti matkalla Novaan tai pois sieltä tai jonottamassa siellä. Lisääntynyt ambulanssi- (ja kelataksi-)ralli ei sekään tule kovin halvaksi.

Henkilöstö ei välttämättä lähde mukana toiseen paikkaan. Hyvinvointi ja oma jaksaminen työntekijöille tärkeämpää

Ei voida olettaa että henkilöstö lähtee töihin toiseen toimipisteeseen, matkakulut, talo, lapset, työn mielekkyys. Voipi olla että osa vaihtaa jopa alaa. Kohdistuu pieniin kuntiin jossa jo muutenkin pulaa työpaikoista.

Kun toimiva terveydenhuoltopalvelut puuttuu, ihmiset hakeutuvat muualle. Terveydenhuoltohenkilökunta vaihtaa alaa entistä nopeammin, äänestää jaloillaan. Kuinka paljon hoitohenkilökuntaa on jo lähtenyt. Kunnioitus hoitajien tekemästä työstä, missä se on? Kaikkea ei saa rahalla, mutta avoimuudella ja rehellisyydellä enemmänkin.

Onko hoitoalan ammattilaisilta (ei lääkärit) kysytty, ovatko he valmiita siirtymään esim 100 km päähän töihin? Onko heillä taloudellisia resursseja työmatkojen pidentymiseen? Miten henkilöstö jaksaa kun työ on raskasta ja päivät pitkiä jo nyt (tuplavuoroja, kesken vapaan töihin jne)? Onko mietitty palkkaus ja työhyvinvointi sellaiseksi että hoitoalan ammattilaiset jaksavat sekä ovat motivoituneita kulkemaan pidempiä matkoja töihin? Työpaikkojen raju väheneminen pienemmiltä paikkakunnilta vaikuttaa paikkakunnan elinvoimaisuuteen monella tavalla, ihmiset muuttavat töiden perässä uudelle paikkakunnalle, verotulot vähenevät sen myötä, asuntojen arvot heikkenevät ja asuntokauppa hidastuu, palveluiden tarve vähenee kun asukasmäärä pienenee, kierre on valmis.

Vaikutukset kohdistuvat kaikkiin kuntiin ja etenkin pienempiin.Kokonaisvaltainen vaikutus elinvoimaan,talouteen,henkilöstöön,ympäristöön asukkaisiin.

Henkilöstö ei lähde ajamaan välttämättä pitkiä työmatkoja. Vuorotyössä rasitus on jo kovaa, ilman pitkikä työmatkoja. HVA:n suunnitelmat eivät motivoi jatkamaan työskentelyä hoitoalalla.

Henkilöstö ei lähde välttämättä toiseen paikkaan. Ei kaikilla autoa käytettävissä, asuntovelkaa eikä asuntokauppa käy. Työmatkat pitenee, omajaksaminen heikkenee, kun työpäiviin tulee pituutta. Alueen elinvoima heikkenee, asukkaat lähtee muualle, jos pystyy. Muutkin palvelut sitten heikkenevät, kun asukkaat vähenevät.

Ei kukaan muuta kuntaan jossa ei ole terveyspalveluita, vetovoima nollaantuu. Kok, kesk ja Sdp tekevät kuin Stalin Neuvostoliitossa. Sote onglemien ratkaisu on lisätä kommunismiaa ja kansanmurhaa.

Vaikutukset kohdistuvat suuremmalta osin reuna-alueisiin ja pieniin kuntiin.

Henkilöstöä on todennäköisesti vaikea saada siirtymään, kun tulee enemmän kiirettä ja on jo juurruttu toiseen paikkaan.

Menee jo liian karsituksi. Ei pystytä hallitsemaan tilannetta.palvelut liian kaukana,ei tasavertaisuutta. Oman terveyden hoitaminen jätetään ja yritetään pärjätä omillaan. Terveydelliset ja mielenterveys ongelmat kasaantuvat. Digipalvelu ei korvaa ihmistä ihmiselle toimintaa face to face.

Liikaa keskittämistä isoihin yksiköihin. Ei seinät näissä toimipisteissä pysty asiakkaita/työvuoro määräänsä enempää vetämään. Kasvaako jonot entisestään? Pitkät matkat hankaloittavat hoitoon hakeutumista. Kaikkea ei voi liikiteltavilla yksiköillä tai chateilla hoitamaan.

Ei voi olettaa, että vanhat ihmiset pärjäisivät kotona robottiautomaatilla ja etäyhteydellä. Entä jos yhteys ei toimi, eikä ole läheistä, joka asiasta huolestuisi. Sairaana pitää matkustaa liian pitkiä matkoja hoitoa saamaan, onko riittävästi ambulanssejakaan enää jos tulee hätätilanne. Haluaisitko olla itse tämän päivän vanhus? onko sinulla kenties omia vanhempia, jotka tarvitsevat apua, millaista apua heille toivot? Jos on rahaa kaikki hoituu, mutta kun näin ei ueimmiten ole. Kun ihminen ei ole enää yhteiskunnallisesti kannattava, onko hän enää ihminen ollenkaan ?

Tietokoneet ja robotit eivät korvaa ihmistä. Robotiikassa ei pysytä huomioimaan tarpeeksi monia vaihtoehtoja ja virhearvioiden määrä kasvaa. Ihmisten pahoinvointi lisääntyy ja terveys jää hoitamatta.

Saavutettavuus unohdettu kaikinpuolisesti.Vaikeutetaan hoitoa,hoitoonpääsyä,asiantuntevan terveydenhuollon henkilöstön antamaa hoitoa .Digipalvelut eivät toimi eivätkä tule toimimaan,suuri joukko joka ei käytä lainkaan minkäänlaista tietotekniikkaa muutoin kun puhelimeen vastaten .Todella rankka ,ihmistä huomioimaton ,raha ratkaisee esitys!

JÄRKYTTÄVÄÄ, tässä ei ole mitään tasapuolisuutta enää. Ei ajatella kuntia, kuntien asukkaita eikä työntekijöitä. Liian isoja yksiköitä. Jotain asioita toki voi keskittää, mutta lähipalveluja pitää säilyttää lähempänä asukkaita!

Aivan liikaa karsittu. Hyvin toimivat asemat lakkautetaan.

Vielä suuremmat vaikutukset kuin vaihtoehdossa 1.

Kaikkiin vaikuttavat ja vaikutukset todella kielteiset.

Digi ei korvaa ihmistä. Kokemuksia on virhelääkityksiatä, kun digilääkäri ei kuuntele tai ei ole läsnä tapaamisessa. Mitä jos ei ole varaa näihin laitteisiin? Kuka auttaa? Novaan pitäisi lähteä kiireellä kun lapsi on kipeä, ota kaikki lapset mukaan. Nyt on voinut jättää hetkeksi kotiin, kun Jämsän palvelut on lähellä. Kuka maksaa kyydit? Mistä saa taksin, kun muutenkin on vaikea niitä saada.

Maalaipitäjät kuolevat tai ihmiset eivät hoidata itseään. Pienituloiset ja isot perheet jäävät palveluiden ulkopuolelle. Julkiset eivät kulje joka paikasta. Ei ole varaa kulkea hoitoihin,eikä hankkia autoa sen takia.

Pieniin kuntiin iso vaikutus. Saattaa tulla lisää työttömiä, kaikkien ei ole mahdollista päästä kulkemaan kauaksi hoitoon.

Suoraan vaikuttaa; vanhukset, pienituloiset, reuna-alueet, pienten lasten perheet, potilaiden omaiset , hoitajat,. Välillisesti ja pidemmällä tähtäimellä myös muuhun taloudelliseen rakenteeseen, kylät kuolee, postit kaupat häviää, työttömyys lisääntyy, vanhukset jäävät kuin karsinoihin kyliin kuolemaan

Pienet paikkakunnat kuihtuvat, palveluiden tarve siellä vähenee, muuttoliike kasvaa. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiperheisiin, jotka ovat tehneet valinnan kasvattaa perheen pienellä paikkakunnalla siellä olevien etujen vuoksi (pienet koulut, edullisemmat harrastusmaksut, turvallinen ympäristö jne). Vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin muihin ryhmiin, ne joilla on auto ja terveysvakuutus.

Vaikutus erityisen suurta vanuhksiin,vammaisiin, lapsi perheisiin tai pitkäaikais- sairaisiin.Pieniin kuntiin kohtuuttomasti vaikutusta työllisyyden kannalta, hyvinvoinnin kannalta ja talouden kannalta.Saattaa a aiheuttaa jopa muuttotappioita kuntiin kun peruspalvelut viedään.Sairaat eivät jaksa kulkea esim.hoidoissa pitkien matkojen päähän ja se rasittaa taloudellisesti kohtuuttomasti.

Pienet kunnat kuolevat. Työttömyys nousee, kun kaikki työtekijät eivät halua tai voi lähteä kauas töihin. Ei auta siihen, että työntekijätilanne olisi hyvinvointialueella parempi, vaan voi jopa huonontua, kun työtekijät väsyvät. Muutenkin palvelut kunnissa heikkenevät, kun ei tule muuttoa pieniin kuntiin. Ja tätä kautta työttömyys, sosiaaliset ongelmat yms. alkavat lisääntyä ja kasautua.

Isot vaikutukset monen pienen paikkakunnan talouteen kun tulee lisää työttömiä. Kalliiksi tulee kulkea Jämsästä Jyväskylään. Miten kuljetetaan huonokuntoisia, bussilla ei pääse suoraan, taksia ei saa, ambulanssilla ei kuljeteta kun on sen verran hyvässä kunnossa.

Vaikutukset näkyvät suoraan seuraavissa kohderyhmissä: vanhukset, pienituloiset, reuna-alueet, pienten lasten perheet, potilaiden omaiset, työntekijät. Työmatkat pidentyvät, hoitomatkat pidentyvät, hoitoajat pidentyvät, matkustaminen kallistuu palvelumallissa, kustannukset kasvavat sosiaalipuolella (toimeentulotuki jne).
Pienet kunnat ja Jyväskylän reuna-alueet kärsivät.

Vaihtoehdossa 2, jopa isoja alueita, kuten Tikkakoski on jäämässä ilman palveluita.

Suuret negatiiviset kerrannaisvaikutukset elinvoiman ja vetovoiman kannalta.

2vaihtoehdossa on esim Korpilahti missä on toimivat tilat sekä iloiset,ihmisläheiset hoitajat. Palvelut toimivat niin avosairaanhoidossa,kuntoutuksessa, mielenterveys ja päihdepuolella että neuvola puolella. Henkilökunta auttaa toinen toistaan esim.sain rokotteet neuvolassa ollessani lapsenlapseni mukana käynnillä. Hoitaja oli ystävällinen ja sanoi että hoidetaan samalla käynnillä rokotus ja vapautetaan TK.n puolelle vapaa aika

Pienissä kunnissa hoitajat tuntevat hoidettavansa joka helpottaa erittäin paljon, isoissa yksiköissä ei ole mahdollista tähän. Joutuuko asiakas aina uudelleen kertomaan taustat uudelle hoitajalle/lääkärille?

Avosairaanhoitoon pääsy vaikeutuu, sitä rajoitetaan tai tai sitä ei ole enää ollenkaan saatavilla, mielenterveyspalvelut niitä tarvitseville niin kaukana, ettei voimat riitä hakeutumaan apuun. Mielenterveyskuntoutuja eivät myöskään hyödy digipalveluista, koska heidän hoidossa tarvitaan fyysistä läsnäoloa ensisijaisesti. Tätä pätee myös päihde- ja aikuisten sosiaalipalveluissa. Toteutuuko muutosten jälkeen käypähoito suositukset? Kuntouttavat hoitotoimenpiteet kuuluvat jokaiseen kategoriaan jollain muotoa, kuinka nämä voivat toteutua etänä??

Toivon, että kartoitetaan millaista osaamista ydinalueen (Nova ja Jyväskylän keskusta-alue) on? Miten siellä olevaa osaamista voitaisiin hyödyntää laajemmin? Olisiko mahdollista ohjata kulkusuuntaan ydinalueelta muille alueille? Kannattaisiko ottaa hoitotyön ammattilaiset keskusteluihin mukaan?

Kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen tuen ja avun saaminen omalta lähiterveysasemalta on erittäin tärkeä perusoikeus ihmiselle.Sen vieminen kauemmas aiheuttaa suurimmilta osin ongelmia käyttäjilleen.Kustannukset nousevat mm.matkakulujen osalta.Inhimillisyys hoidon ja avun suhteen korostuu paljon sairastavilla:tuttu hoitohenkilöstö osaa reagoida,hoitaa ja tukea potilasta parhaiten.Mielenterveys- ja päihde potilaat eivät lähde kauemmas palveluja hakemaan.Tulee näkymään enemmän julkisessa katukuvassa ja aiheuttaa erinäisiä ongelmia.Kuntoutus on saatava hoidettu lähellä ei kaukana!

Jos nyt joku tk tai osasto toimii jo hyvin ja siellä on henkilökuntaa, niin miksi niitä pitää lakkauttaa ja siirtää jonnekin isompiin laitoksiin. Isoissa yksiköissä kukaan ei ota vastuuta samalla tavalla jostain osa-alueesta kuin pienemmissä yksiköissä. LÄHIPALVELUT pitää pystyä säilyttämään pienissäkin kunnissa, vaikka jotain palveluita siirrettäisiinkin isompiin yksiköihin.

Digipalveluja voidaan tietyissä rajoissa käyttää mutta niillä on rajansa. Liikkuvien palveluiden käyttöön en usko ja luulen, että ne tulee kalliiksi.

Kaikkiin mainittuihin asioihin merkittävät kielteiset vaikutukset. Järjestelmässä on jotain pahasti pielessä kun joudutaan edes miettimään tällaisia asioita. Pitäisi löytää oikeat juurisyyt huonoon taloustilanteeseen ja se ei ole näiden lakkautettavien pisteiden olemassaolo tai ylläpito.

Pienillä kunnilla on kehittynyt omat joustavat tavat hoitaa asiat. Yksi ihminen tai taho kykenee hoitamaan asioita laaja-alaisesti. Lisäksi asiakkaat ja heidän tilanteensa usein tunnetaan. Nyt yritetään kaikessa muuttaa tavat Jyväskylän tavoille ja menty aivan metsään. Luvattiin että toimivia käytänteitä ei hajoteta, mutta toisin kävi. Palvelu on pirstaleista ja yhteystiedot taidolla piilotettu.

Sosiaalipalvelut pitäisi olla saavutettavissa muuten kuin taksi kyydillä. Kuinka monella sosiaalipalveluiden asiakkaalla on varaa ajaa taksilla palveluiden pariin?