Beredning av riktlinjer för psykisk hälsa

Luovaa ja näkyvää valistustyötä yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

Mielenterveydestä puhumisen avoimemmin yhteiskunnassa, sen korostaminen asiana jota tarvitsee hoitaa kuin muutakin terveyttä.

Öka antalet psykiatriska sjukskötare. Bättre möjlighet att komma till öppen mottagning.

Säkra tillgången till psykolog- och psykiatritjänster inom den offentliga sjukvården i hela landet.

Hjälp med lag tröskel, överhuvudtaget att klienten/ skoleleven osv. får hjälp genast. Mindre stigamtisering, i skolan, på jobb osv.

Upplysningsarbete på bred front om att psykisk välmående är en avgörande framgångsfaktor för både enskilda individen och för organisationer.

Öka antalet psykiatriska sjukskötare. Bättre möjlighet att komma till öppen mottagning.

Mielenterveydestä (ja sen ongelmista) puhuminen ja puhumisen opetteleminen pitää ottaa tärkeäksi painopisteeksi niin että jo äitiys- ja lastenneuvolasta lähtien jatkuen päivähoidossa, esikoulussa, peruskoulussa jne. puhutaan ja asiasta ja luodaan oppiaineita asian ympärille ja otetaan mt-ammattilaisia yhteistyöhön. Terveyskasvatuksen tärkeä sisältö, kuuluu yleissivistyksen piiriin ja siksi kasvatuksen ja koululaitoksen piiriin mahdollisimman pian. Mielenterveystyö koskettaa myös henkilöitä, joilla ei ole ongelmia mielenterveytensä kanssa. Ammattioppilaitoksessa puhutaan tänä päivänä aivan liian vähän mielenterveysasioista, jopa sosiaalialan opiskelijayhteisöissä.

Att föräldrar erbjuds tillräckligt med stöd tidigt i föräldraskapet. Hitta riskfamiljer.
Att det finns tillräckligt med skolkuratorer och skolpsykologer (dimensioneringen) men även att barns psykiska välbefinnande skall inkluderas i småbarnspedagogiken (elevhälsan skall inkl redan där?) Att en viss andel av kuratorsarbetet/skolpsykologernas skall vara förebyggande enligt lag. Nu släcks bränder, pga. dimensioneringen av personal.

Huomioidaan ihminen suhteessa ympäristöönsä kokonaisvaltaisesti (ei eroteta psykofyysissosiaalisuutta vaan nähdään ihminen kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen) Asennemuutos kaikissa toiminnoissa siis olennaista.
Arvokeskustelua on myös tärkeä käydä. Onko ihmisen kärsimyksellä liikeyritysten voiton tavoittelu ok vai otammeko esim. yhteisesti kansakuntana vastuun sairastuneista ja heidän omaistensa selviytymisestä.

Rakennetaan entistä kattavampaa mielenterveydellistä tukea Suomen kouluihin. Mikäli itse kouluissa ei ole mahdollista lisätä mielenterveysasiantuntijoita, voitaisiin harkita, kuinka lapset ja nuoret saadaan asiantuntijoiden pariin hyödyntämällä tehokkaammin kolmatta ja yksityistä sektoria.

Lapsena koulussa suoritetaan terveystarkastuksia (ainakin omassa nuoruudessa näin oli), niihin pitäisi sisältyä 'mielenterveystarkastus', jolla voitaisiin seurata lasten ja nuorten mielenterveyden hyvinvointia, ennaltaehkäistä ongelmia ja normalisoida mielenterveyden hoitoa.

Mera utbildning för dagispersonal och utbildning i allmänhet i rådgivningarna mm. Hitta problemen tidigt är det bästa.

Lagstifta vilka tjänster som skall finnas tillgängliga för barn och ungdomar. Lagstifta också hur stort antal elever/studerande eller hur många skolor en skolpsykolog eller en skolkurator ska betjäna.

Alla anhöriga (föräldrar mm.) har inte resurser att stöda sina barn: Då har bl.a dagis/skolan har en väldigt stor roll. Till skolan går ALLA barn varje dag. Å andra sida om personalen byts ofta och själva är överbelastade, så känner de inte barnen alls och orkar inte göra något extra i skolan/ dagis. Ett dagis/ en skola med engagerade och bra lärare är guld värd. Hobbyn för barn är dyra nuförtiden fast båda föräldarna har välbetalada jobb. Så var det inte på tex. 80-talet. En del av barnen stöts ut redan som unga på många olika sätt. Skolan idag förväntar sig att alla föräldrarna har resurser att hjälpa sina barn med läxor, i skolan har de inte tid med allt.

Mer hälsokunskap och psykosociala program i skolor för att jobba förebyggande med alla barn och unga, mer tjänster o service till de barn och unga som redan mår dåligt.

Mera utbildning för dagispersonal och utbildning i allmänhet i rådgivningarna mm. Hitta problemen tidigt är det bästa.

Päiväkoteihin, kouluihin jne. huomattavasti enemmän taidepainotteisia ym. oppiaineita, joissa voi turvallisesti harjoitella tunteiden ilmaisua ilman teknologisia vempaimia, siis ihmisten kanssa kasvotusten kohtaamista ja vuorovaikutusta. Samoin luontokasvatusta ja luontokokemuksia oppiaineiksi kouluihin, päiväkoteihin lisää. Ei pelkästään ilmastonmuutospuhetta! Harrastusmahdollisuuksien saatavuus kaikille lapsille varallisuudesta riippumatta.

Att barns psykiska välmående även skall inkluderas mera i utbilningar (t.ex. till lärare, småbarnspedagoger). Att fortbildning i misshandel, övergrepp etc skall vara obligatoriska men några års mellanrum. Att det skall finnas tillräckligt med skolkuratorer och psykologer i skolan. Att daghem, förkosor och skolor skall egna t.ex. 1h/vecka till att stärka barns psykiska välmående. Förskolorna borde ha egna kuratorer som hinner jobba med personal, barn och föräldrar. Personal måste stärkas i att våga ta problemen till tals.

Perheiden hyvinvointiin panostaminen, joka heijastuu lapsiin ja nuoriin. Erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden tiivis yhteistyö.

Mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja kynnystä niihin pääsemiseen tulisi parantaa. Instrumenttina esimerkiksi palveluseteli on käypä ja lakisääteinen keino parantaa palvelujen saatavuutta. Henkilökohtaisella budjetilla voitaisiin parantaa myös pitkäaikaisesti mielenterveysongelmista kärsivien palvelujen laatua, moninaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. On muistettava kuitenkin, että valinnanvapauden instrumentteja hyödynnettäessä tulee asiakkaan saada tarvitsemaansa tukea, jotta kynnys palvelujen hyödyntämiseksi ei kasva entisestään.

Tällä hetkellä mielenterveyteen puututaan vain kun se vaikuttaa negatiivisesti työ- tai opiskelukykyyn. Hyvä mielenterveys ja oikeudet mielenterveyden kattaviin palveluihin tulisi olla muillekin.

Samtals- utrednings,- terapitjänster ska finnas i varje kommun på båda inhemska språken. Utöka valmöjligheten för klienterna så att de kan välja mera brett vilken form av stöd som passar. T.ex. korttidsterapi istället för långa terapier för alla, kanske stödperson istället för samtalsstöd. Större valfrihet för klienten, tex att hjälp är ok att söka i en grannkommun om man hellre vill det. Se på klienterna som kunder!

Vi behöver öka förståelsen att psykisk hälsa liksom fysisk hälsa är ngt som vi behöver sköta om regelbundet. Lika självklart som att vi går på hälsokontroll regelbundet borde vi ha möjlighet att gå igenom vårt psykiska mående. Utveckla service gällande detta till barn, unga o vuxna.

Utöka valmöjligheten för klienterna så att de kan välja mera brett vilken form av stöd som passar.

Puhutaan asian sisällöistä ja siitä toteutuuko tässä meidän yhteisössä ihmisarvon ja ihmisoikeuden kunnioitus sekä muut kohdat? Puhutaan lapsen ymmärrettävällä tasolla auki kyseiset asiat, tehdään työpajoja, projekteja, leirejä asian äärelle eli avataan MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA TÄSSÄ MEIDÄN YMPÄRISTÖSSÄ? (päiväkoti, koulu, kaikki harrastuksiin liittyvät oheiskasvattajat ovat vastuullisia jne, ei pelkästään perhe ja omat vanhemmat >>>>yhteisvastuu!

Bra om man som individ har rätt att påverka egna behov. Problemet är kanske personer med psykiska funktionsnedsättningar inte alltid kanske inser sitt eget bästa, eller orkar ta itu med sina problem. Mera socialhandledare behövs för vuxna. Som socialarbetare ser man många vuxna som inte klarar av sin livhantering, vare sig det kommer till matlagning, räkningar eller konsekvenstänkande.
Unga skall inte gå många månader arbetslösa hemma. Ostrukturerade dagar som leder till att dygnet vänds är ett problem likaså att missbruk tar över handen eller att självkänslan försämras. Sysselsättning med ersättning skall vara motiverande. Inte att manskall vara hemma och endast försöka söka jobb.

Oikeudet on hyvä määritellä. Se tarkoittaa, että asiaa ajatellaan ja mietitään, miten mahdollisten ongelmien kanssa voidaan toimia / elää. Mikä on yhteiskunnan kannalta normaalia.

Stigman poistaminen, jolloin myös mt-ongelmaisen itsetunto on parempi. Ja sitä myöten hän uskaltaa osallistua yhteiskunnan toimintoihin.

En ymmärrä kysymystä

Sama vastaus kuin kohtaan kolme:

Mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja kynnystä niihin pääsemiseen tulisi parantaa. Instrumenttina esimerkiksi palveluseteli on käypä ja lakisääteinen keino parantaa palvelujen saatavuutta. Henkilökohtaisella budjetilla voitaisiin parantaa myös pitkäaikaisesti mielenterveysongelmista kärsivien palvelujen laatua, moninaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. On muistettava kuitenkin, että valinnanvapauden instrumentteja hyödynnettäessä tulee asiakkaan saada tarvitsemaansa tukea, jotta kynnys palvelujen hyödyntämiseksi ei kasva entisestään.

Alhaisen kynnyksen palveluita, jotta ihmiset lähestyisivät mielenterveyspalveluita jo ennen kuin oma tilanne on eskaloitunut todella vaikeaksi.

Detta fungerar inte på hälsocentralerna. En allmänläkare på HVC vet inte mycket om psykisk ohälsa, mottagningstiden är kort och en gång om året. Sjuksköterkorna är inte heller insatta, ibland (ofta!) direkt ohövliga, då man ringer dit. Bara de som själva orkar kämpa eller har anhöriga blir hänvisade vidare till rätt insants (tex. psykiatrisk poliklinik).
Jag hängde mig kvar i många år (tack vare psykiatrerns goda vilja) på psyk. polkliniken för att jag fasade för att bli skickad tillbaka till kommunala hälsocentralen där inget vet något och många är ohövliga. Som bäst funderar jag att börja gå privat, min ekonomi klarar av det. Men av princip anser jag att jag borde har rätt till att få saklig vård på hälsocentralen. Jag finansierar ju också deras verksamehet med mina skattepengar. Alla som jobbar har inte en omfattande arbetshälsovård och då är det hälsocentralen eller att betala privat som gäller. Dessutom har inte alla möjliget att som självbetalande gå privat hos terapeut/ psykiater. Dvs. de som från tidigare har det dåligt lider mer och mer.

Se till att människor faktiskt får ta del av tjänster de har rätt till! Människor som mår psykiskt dåligt har begränsad ork att kräva tjänster själv, det måste garantetas att dessa tjänster erbjuds till dem. Stödtjänster och information ska även erbjudas anhöriga.

Alla som jobbar har inte en omfattande arbetshälsovård och då är det hälsocentralen eller att betala privat som gäller. Dessutom har inte alla möjliget att som självbetalande gå privat hos terapeut/ psykiater. Dvs. de som från tidigare har det dåligt lider mer och mer.

Otetaan esim. sosiaalihuoltolain mukainen ohjaus- ja neuvonta sekä palvelutarpeen arviointi todesta joka puolella palvelujärjestelmässä. Tällä hetkellä ohjaus ja neuvonta toimii satunnaisesti ja ihmiset eivät saa lakisääteisiä palveluja, koska heitä neuvotaan palveluissa väärin tai ei neuvota lainkaan. Kela esim. ohjeistaa ihmisia erittäin puutteellisesti hyvin usein, Kelassa ei tiedetä lakisääteisestä ohjaus- ja neuvontavastuusta jne. Tämä on valtakunnallinen ongelma ja aiheuttaa kansalaisten keskuudessa valtavasti eriarvoisuutta, köyhyyttä, epätasa-arvoa eikä tue millään tavoin mielenterveyden ylläpitoa, vaan toimii päinvastoin. Huolehditaan kunnissa ja muissa julkisissa palveluissa, että lakia noudatetaan ja myös valvotaan, Kelan vastuusta tässä asiassa olen erittäin huolissani.

Vi behöver mera samarbete över gränserna social-bildning- hälsovård etc. Nu finns det många lyckor att hämta service i och ingen som ser helheten. Stöd skall erbjudas tidigt. Kanske behövs någon forma av screening verktyg, dataprogram där man kan fylla i olika livsfaktorer, arbetslös, kommer från missbrukande hem, upplevt våld, första barnet etc. Som ger en vink till personal att det behövs mera resurser.

Olennaista on löytää ratkaisu siihen, miten määritellään tarpeet ja miten joustavasti palvelurakenteessa on liikkua muuttuvienkin tarpeiden ja tavoitteiden suunnassa. Hyvänä on ehkä kolmikanta: mt-ongelmista kärsivä, omainen ja ammattihenkilö. Erilaiset näkökulmat voivat rakentua yht. keskustelun kautta.

Psykiatria on lääketieteellinen erikoisala ja potilaiden ongelmat vaativat monipuolista erikoisosaamista ja tutkittuihin näyttöihin perustuvia hoitomenetelmiä. Jatkossakin.

Pitää olla oikeaa tietoa päätösten pohjaksi, jotta vähät resurssit voidaan jakaa oikein. Resursseja pitää olla myös jatkuvalle toiminnan kehittämiselleä. Ei voi jäädä makaamaan tuleen. Toiminnan resurssit pitää voida keskittää sinne, missä niillä saadaan tuloksia aikaan.

Tietojohtamista ja oikeaan tutkimusnäyttöön pohjautuvaa argumentointia kaivataan lisää.

Säkerställ att det finns kunniga och behöriga personer på ledande tjänster inom psykiatrin, och också på övriga tjänster inom specialsjukvården och inom offentlig sjukvård. Genom ett gott ledarskap vill människor jobba inom detta område.

Alla ledare ska kunna lyfta ämnet psykisk hälsa i sin organisation. Både vikten av psykisk hälsa men också erkännandet av att människor lider av psykisk ohälsa och ändå har samma värde och får hjälp och stöd inom organisationen.

Säkerställ att det finns kunniga och behöriga personer på ledande tjänster inom psykiatrin

Hyvä mielenterveysjohtaminen kuuntelee työnsä ja alansa tuloksia palvelujen käyttäjiltä, siis ruohonjuurituloksia. Niitä tulee kerätä sillä tavalla, että kaikkien ääni tulee kuulluksi, ei pelkästään nyky-digi-laitteilla, koska se ei ole riittävän tasa-arvoista. Samoin meidän digiloikka palvelujen käytössä on syrjäyttänyt suuren joukon kansalaisia pois hyvä mielenterveystyön ääreltä sekä kaupungeissa, että harvaan asutulla maaseudulla. Mitä ovat parhaiten soveltuvat indikaattorit ja kenen näkökulmasta? Nykyisin pitäisi olla mahdollista jalkautua palvelunkäyttäjien pariin niillä tavoin, jotka oikeasti tavoittavat heitä. Se on tietenkin rahakysymys, mutta ennen kaikkea arvovalinta: halutaanko todellista tietoa vai vain tilastoja?

Ja tack. tydliga riktlinjer som inte ger utrymmer för mycket tolkande. Tydligt med personaldimensionering, hur mycket personal behövs. Kanske någon form av RAI system inom elevhälsan t.ex. Där man kan beakta, arbetslösheten i ett område, inflyttning, utflyttning, antalet skolor en kurator har hand om. Personal täthet, specialbehov etc.

Asiakasraadit ja kokemusasiantuntijuus mukaan palveluiden jatkuvaan kehittämiseen.

Mikäli johto keskittyy pelkkään orgainisatooriseen nysväämiseen, jotain on pielessä. Välillä pitää ongelmia katsoa myös niiden tasolta, jotka apua kaipaavat.

Muistetaan asiakkaat ihan ruohonjuuritasolla ja heidän tarpeensa.

Pitkän tähtäimen toimintaa. Hyvien ja toimivien käytäntöjen eteenpäin viemistä.